Ammattikorkeakouluun tulee jatkuvasti nuoria, jotka eivät selviä edes yksinkertaisista perusasioista

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni yhteiskunnassa tarvittava yleissivistys tulee hankkia jo peruskoulussa ja sitä voi jatkaa lukiossa. Ammattitaito johonkin ammattiin hankitaan ammattikoulussa. Ammattikorkean perusajatus on ihan hyvä, mutta toteutus on rämettynyt pahasti. Siellähän olisi kai tarkoitus tehdä sellaisia vähän hankalampien käytännön asioiden osaajia joita varmasti tarvitaan. Kaikki ei voi eikä tarvitse olla mitään akateemisia tutkijoita tai edes tutkijakoulutettuja.

Toisaalta ne ammattikoulutuksen yleissivistävät opinnotkaan eivät ole "pelkästään" yleissivistäviä, vaan niiden on tarkoitus kytkeytyä opiskeltavaan alaan. Esimerkiksi englannin ja ruotsin kursseilla opetellaan käyttämään oman alan ammattisanastoa, matematiikassa kyseiseen alaan liittyviä laskutoimituksia jne. 

Eikö amk:uun ole mitään pääsykokeita? Kaikki halukkaat pääsevät sisään, ja sitten selviää etteivät osaa edes lukea?

Vierailija kirjoitti:

Ongelmahan on peruskouluissa jo. S2 lasten valtava määrän lisääntyminen ja niiden sijoittelu normiluokkiin haittaamaan normilasten opetusta, tarkkisten lopettaminen ja erityisopetuksesta säästäminen, ja kurinpito-oikeuksien höllentäminen on johtanut siihen, että suuri osa ysiluokan lopettaneista lähtee ala asteen taidoilla eteenpäin. Ne, joita vanhemmat auttoivat opiskelemaan tai jotka olivat hyvissä kouluissa (erittäin vähän tai ei lainkaan erityisoppilaita) jatkavat yleensä lukioon jabsiitänyliopistoon. Muu porukka amikseen, jossa myös opettajat todenneet oppilaiden paskan tason, josta valmistuvat nipin napin ja osa jatkaa amk hon jossa tasoa myös on pitänyt laskea, kun eivät osaa mitään eivätkä osaa opiskella. Tästähän tämä meidän osaajien pula johtuu, kaikki eivät voi olla yliopiston käyneitä asiantuntijoita ja johtajia, vaan tarvitaan myös suunnittelijoita ja teknikoita alemmalla koulutustasolla. Ja ammattilaisia tekijöitä tietysti.

Nämä kotimaiset S2:t on yks juttu ja sitte noi ulkomailta hakemalla haetut on toinen porukka. Niitä roudataan Suomeen koska niistä saa valtiolta rahaa ja koulu pysyy pystyssä. Opettajia ei kiinnosta, oppiiko ne mitään, eikä oppilaita itseäänkään. Ne kun saa paperit kouraan, niin häipyvät kotiinsa suurina johtajina. Kävin pitämässä tuollaiselle porukalle yhden luennon paikallisella AMK:lla ja ristus mikä apinatarha - uudestaan en lähtenyt vaikka ihan hyvinhän AMK maksoi. Tuli elävästi mieleen omat ruotsin tunnit yläasteella kauan kauan sitten.

Peruskoulu eikä yhteiskunta opeta ajattelemaan itsenäisesti, ei opeta ajatteluprosessia, ideoimaan tai analysoimaan erilaisia syyseuraussuhteita... Kaikki data ja tieto on valmiiksi pureskeltua ja ainoa tehtävä oppilaalla on yrittää opetella muistamaan kaikki annettu tieto ja mitä paremmin muistat ulkoa kokeessa, sitä paremmilla numeroilla sinut arvostellaan. Mitä oikeasti koulujärjestelmä näin luo on auktoriteettirippuvaisuutta ja yksilöitä jotka eivät enää luota omiin kykyihinsä tai edes omaa ajatteluun.

Mitä käy kun yhtäkkiä todellisuus johon mieli on ehdollistettu otetaan pois ja tilalle annetaan rinnakkaistodellisuus jossa nyt tuleekin osata ajatella itse, hankkia tieto itse, soveltaa opittua ja omaa ajattelua käytäntöön?

Romahdus ei ole oppilaan vika vaan yhteiskunnan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni yhteiskunnassa tarvittava yleissivistys tulee hankkia jo peruskoulussa ja sitä voi jatkaa lukiossa. Ammattitaito johonkin ammattiin hankitaan ammattikoulussa. Ammattikorkean perusajatus on ihan hyvä, mutta toteutus on rämettynyt pahasti. Siellähän olisi kai tarkoitus tehdä sellaisia vähän hankalampien käytännön asioiden osaajia joita varmasti tarvitaan. Kaikki ei voi eikä tarvitse olla mitään akateemisia tutkijoita tai edes tutkijakoulutettuja.

Toisaalta ne ammattikoulutuksen yleissivistävät opinnotkaan eivät ole "pelkästään" yleissivistäviä, vaan niiden on tarkoitus kytkeytyä opiskeltavaan alaan. Esimerkiksi englannin ja ruotsin kursseilla opetellaan käyttämään oman alan ammattisanastoa, matematiikassa kyseiseen alaan liittyviä laskutoimituksia jne. 

Juu, tottakai täytyy opettaa kaikkea mitä jonkun ammatin menestyksellinen harjoittaminen edellyttää. Englantia täytyy varmasti opettaa IT-opiskelijalle mutta ei liene tarpeellista metsäkonekuskille. Moniko metsäkonekuski sitten yleensä on hakemassa yliopistoihin? Varmasti joku on, mutta täytyykö koko ammattikunnalta vaatia siihen kelpoisuutta? Väittäisin, että tämä hömppä ja itseopiskelut, niin ammattikoulutuksia voisi lyhentää vuodella ja työvoimapulakin helpottaisi sen verran ettei Satosen tarttis itse lennellä Filippiineille ummikkoja värväämään.

Lisää työvoimaa saadaan kun pidetään seniorit töissä pidempään ja heidän osaaminen ajan tasalla, mutse on sitten toinen juttu se.

Totta. Sama kehitys on ollut maailman sivun, mitä ap. kaltaiset ovat tehneet havointoja lähipiirissä. 

Jo v. 1959 oppiloulu ikäiset eivät osanneet soittaa puhelimella. 

v. 1960 eivät osanneet tanssia polkkaa ja jenkkaa.

v. 1973 eivät osanneet matkustaa junassa

v. 1982 eivät osanneet pestä pyykkiä

v. 1932 osa nuorista oli liian laihoja armeijaan  ja

v. 2009 osa nuorista oli liian kihavia armeijaan

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000804740.html

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu eikä yhteiskunta opeta ajattelemaan itsenäisesti, ei opeta ajatteluprosessia, ideoimaan tai analysoimaan erilaisia syyseuraussuhteita... Kaikki data ja tieto on valmiiksi pureskeltua ja ainoa tehtävä oppilaalla on yrittää opetella muistamaan kaikki annettu tieto ja mitä paremmin muistat ulkoa kokeessa, sitä paremmilla numeroilla sinut arvostellaan. Mitä oikeasti koulujärjestelmä näin luo on auktoriteettirippuvaisuutta ja yksilöitä jotka eivät enää luota omiin kykyihinsä tai edes omaa ajatteluun.

Mitä käy kun yhtäkkiä todellisuus johon mieli on ehdollistettu otetaan pois ja tilalle annetaan rinnakkaistodellisuus jossa nyt tuleekin osata ajatella itse, hankkia tieto itse, soveltaa opittua ja omaa ajattelua käytäntöön?

Romahdus ei ole oppilaan vika vaan yhteiskunnan.

On siinä vanhemmilla ja yksilöillä omat vastuunsa. Ei kaikesta voi väittää, että yhteiskunnan vika tai tälle ei mitään voi. Tottakai voi. Olen yrittänyt takoa omille penskoille päähän mantraa 'käytä poika päätäs'. Väitän, että se alkaa pikku hiljaa tuottaa tulosta.

"Minun mielestäni yhteiskunnassa tarvittava yleissivistys tulee hankkia jo peruskoulussa"

Ikävä fakta on se että peruskoulussa ehditään opettaa vain aivan pintaraapaisu ns. yleissivistyksestä. Jo lukiossa tulee uutta asiaa monta kertaa sen verran mitä koko peruskoulu siihen mennessä on opettanut. Ja lukionkin jälkeen on vielä aika lailla aukkoja sivistyksessä jota pitää sitten elämän aikana paikkailla.

Kyllähän hallitus kielsi puhelimien käytön ja nykyhallitus haluaa tuoda kirjat takaisin, ja heittää läpppäreillä vesilintua... Luojan kiitos on nyt hallitus, joka tietää, ettei teknologia ole mikään automaatinen pelastus ja kuinka haitallista se on nuorille, ihan lähes joka aspektilta

"On siinä vanhemmilla ja yksilöillä omat vastuunsa. Ei kaikesta voi väittää, että yhteiskunnan vika tai tälle ei mitään voi. Tottakai voi. Olen yrittänyt takoa omille penskoille päähän mantraa 'käytä poika päätäs'. Väitän, että se alkaa pikku hiljaa tuottaa tulosta."

Minusta tärkeintä on vanhemman esimerkki ja keskustelut. Oppia ja ymmärrystä ei voi pakottaa mutta sen voi houkutella esiin.

Muistan miten oma isäni oli aina nenä kiinni kirjassa, sanomalehdessa, aikakauslehdessä tai muuta vastaavaa. Ja siksi hänen tietomääränsä oli ihan valtava. Sitten hän keskusteli tuntikausia meidän lasten kanssa asioista maan ja taivaan välillä ja me tajusimme miten paljon maailmassa onkaan tiedettävää ja miten hauskaa se tietäminen on. Monet peruskoulun lukuaineet meinivät ainakin puoliksi vain "faijan opeilla" eikä kirjoja tarvinnut niin paljon lukea ja silti tiesin enemmän kuin moni muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekoäly on ollut aktiivisessa käytössä vasta reilun vuoden. Joskus tulee mietittyä, että onko ihmisillä jotenkin turhan monimutkainen kuva siitä miten googlauksen on tarkoitus toimia. Tälläkin keskustelufoorumilla näkee toisinaan viestejä, joissa kysytään jotain asiaa, ja sitten sanotaan ettei ole aikaa googlata sitä, mutta kuitenkin on aikaa kirjoittaa kysymys ja kommentoida vastauksia täällä. Tarkoitukseni ei ole irvailla, vaan ihmetellä miksi googlauksen kaltaisesta yksinkertaisesta toiminnosta on mielikuvatasolla tehty suuri ja pelottava.

Ohan tuota aita käytwtty jo 2021 lähtien monissakin projektioissa, tosiaan nyt yksinkertaistettu niin että tohelompikin osaa. Pidän huonona. Itsekin ihmettelen tota googlen vaikeutta. Kysymys kysytään tyyliin facebookissa ja suututaan kun 5min joku ei vastaa tai vastaa väärin. Tietojen etsintä jääny näillä joko iän (vanhempi) tai laiskuuden (nuoremmat) takia

Myös yliopistoihin. Saavat traumoja, jos joku puhuu toisin, kuin ovat tottuneet ajattelemaan. Itku pääsee ja lääkärille. Heikko on nykyinen kansa tai siis osa siitä.

Vierailija kirjoitti:

Minä varasin 40-vuotta täytettyäni paikalliseen AMK koulun terveydenhoitaja opiskelijoiden tekemään terveystarkastukseen ajan. Ihan varmuuden vuoksi kun olen ikäni tehnyt pätkä töitä ja myös omalla toiminimellä. En siis ole päässyt työterveys tarkastukseen. Tarkastuksen tekivät kaksi nuorta tyttöä. Aluksi piti täyttää kaavake missä kyseltiin sairauksista ja elämäntavoista. Rastin myös muutaman vähän nolon ja kiusallisen vaivan mitä papereissa kysyttiin. No tytöt eivät vissiin kohdanneet kysyä näistä vaan ohittivat ne kohdat ja siirtyivät seuraaviin. Toivottavasti eivät tee samaa työelämässä ollessaan. Muuten olivat oikein mukavia tyttöjä. Toiste en silti vastaavaan menisi. M46

Nuo nuoret tytöt olivat ehkä ensimmäistä kertaa elämässään ja opinnoissaan tekemisissä keski-ikäisen miehen nolojen vaivojen kanssa. Opetustilanteeseenhan olit vapaaehtoisesti mennyt. Opetukseen kuuluu myös kaikenlaisten tilanteiden ja ihmisten kohtaaminen. Heidän aikuisen M tai N46 opettajansa olisi pitänyt tulla pyynnöstäsi, tai heidän pyynnöstään, hoitamaan siinä opetus- tai harjoittelutapahtumassa kiusalliseksi koettu tilanne. Ei olisi sitten jäänyt kaivelemaan. Kiva, että tytöt muuten miellyttivät! Opintojen edistyessä ja myöhemmin työelämässä varmaan oppivat nolostelematta hoitamaan miesten vaivoja. Toisinpäin naiset joutuvat ja tottuvat jo nuorina kuukautis- ja vanhempina synnytyksiin liittyen nolostelevien nuorten miesten oppimateriaaliksi. Niihin ei voi aina edes valita meneekö vai ei. Mutta naiset ehkä paremmin ymmärtävät oppimisen tarpeen ja että kokemus ja rutiini tuovat opiskelijalle helpotuksen. Jos ei, niin pitää vaihtaa alaa.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu eikä yhteiskunta opeta ajattelemaan itsenäisesti, ei opeta ajatteluprosessia, ideoimaan tai analysoimaan erilaisia syyseuraussuhteita... Kaikki data ja tieto on valmiiksi pureskeltua ja ainoa tehtävä oppilaalla on yrittää opetella muistamaan kaikki annettu tieto ja mitä paremmin muistat ulkoa kokeessa, sitä paremmilla numeroilla sinut arvostellaan. Mitä oikeasti koulujärjestelmä näin luo on auktoriteettirippuvaisuutta ja yksilöitä jotka eivät enää luota omiin kykyihinsä tai edes omaa ajatteluun.

Mitä käy kun yhtäkkiä todellisuus johon mieli on ehdollistettu otetaan pois ja tilalle annetaan rinnakkaistodellisuus jossa nyt tuleekin osata ajatella itse, hankkia tieto itse, soveltaa opittua ja omaa ajattelua käytäntöön?

Romahdus ei ole oppilaan vika vaan yhteiskunnan.

Eikö paremminkin entinen opiskelu ollut ulkoaoppimista? Opettaja saneli edestäpäin ja verbejä taivuteltiin ja kaavoja ladeltiin vaikka kesken unien herätettynä. Sitten tuli itseohjautuvuus ja oppiminen, josta nyt korjataan satoa.

Vierailija kirjoitti:

"Minun mielestäni yhteiskunnassa tarvittava yleissivistys tulee hankkia jo peruskoulussa"

Ikävä fakta on se että peruskoulussa ehditään opettaa vain aivan pintaraapaisu ns. yleissivistyksestä. Jo lukiossa tulee uutta asiaa monta kertaa sen verran mitä koko peruskoulu siihen mennessä on opettanut. Ja lukionkin jälkeen on vielä aika lailla aukkoja sivistyksessä jota pitää sitten elämän aikana paikkailla.

Kyllä tuo kaikki kasarilla onnistui. Miksi ei enää? Onko opiskelija- vai opettaja-aines heikompaa? Vai opetusmenetelmät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekoäly on ollut aktiivisessa käytössä vasta reilun vuoden. Joskus tulee mietittyä, että onko ihmisillä jotenkin turhan monimutkainen kuva siitä miten googlauksen on tarkoitus toimia. Tälläkin keskustelufoorumilla näkee toisinaan viestejä, joissa kysytään jotain asiaa, ja sitten sanotaan ettei ole aikaa googlata sitä, mutta kuitenkin on aikaa kirjoittaa kysymys ja kommentoida vastauksia täällä. Tarkoitukseni ei ole irvailla, vaan ihmetellä miksi googlauksen kaltaisesta yksinkertaisesta toiminnosta on mielikuvatasolla tehty suuri ja pelottava.

 

Ohan tuota aita käytwtty jo 2021 lähtien monissakin projektioissa, tosiaan nyt yksinkertaistettu niin että tohelompikin osaa. Pidän huonona. Itsekin ihmettelen tota googlen vaikeutta. Kysymys kysytään tyyliin facebookissa ja suututaan kun 5min joku ei vastaa tai vastaa väärin. Tietojen etsintä jääny näillä joko iän (vanhempi) tai laiskuuden (nuoremmat) takia

Meillä oli tentissä jännä kysymys, kun siihen oli laitettu ChatGPT:n vastaus joka oli melkein oikein ja piti kertoa, mikä siinä oli väärin. Vähän varmaan samanlaista kuin opettajien kokeentarkastus. Sekin muuten varmaan onnistuu helposti tekoälyllä nykyään, edes opettajan ei tartte osata tai syventyä siihen mitä oppilaat osaa.

Vierailija kirjoitti:

"On siinä vanhemmilla ja yksilöillä omat vastuunsa. Ei kaikesta voi väittää, että yhteiskunnan vika tai tälle ei mitään voi. Tottakai voi. Olen yrittänyt takoa omille penskoille päähän mantraa 'käytä poika päätäs'. Väitän, että se alkaa pikku hiljaa tuottaa tulosta."

Minusta tärkeintä on vanhemman esimerkki ja keskustelut. Oppia ja ymmärrystä ei voi pakottaa mutta sen voi houkutella esiin.

Muistan miten oma isäni oli aina nenä kiinni kirjassa, sanomalehdessa, aikakauslehdessä tai muuta vastaavaa. Ja siksi hänen tietomääränsä oli ihan valtava. Sitten hän keskusteli tuntikausia meidän lasten kanssa asioista maan ja taivaan välillä ja me tajusimme miten paljon maailmassa onkaan tiedettävää ja miten hauskaa se tietäminen on. Monet peruskoulun lukuaineet meinivät ainakin puoliksi vain "faijan opeilla" eikä kirjoja tarvinnut niin paljon lukea ja silti tiesin enemmän kuin moni muu.

Nykyisin se tieto, jonka ennen sai kerran kuukaudessa ilmestyvästä aikakauslehdestä saadaan reaaliajassa digilaitteilla.

Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu eikä yhteiskunta opeta ajattelemaan itsenäisesti, ei opeta ajatteluprosessia, ideoimaan tai analysoimaan erilaisia syyseuraussuhteita... Kaikki data ja tieto on valmiiksi pureskeltua ja ainoa tehtävä oppilaalla on yrittää opetella muistamaan kaikki annettu tieto ja mitä paremmin muistat ulkoa kokeessa, sitä paremmilla numeroilla sinut arvostellaan. Mitä oikeasti koulujärjestelmä näin luo on auktoriteettirippuvaisuutta ja yksilöitä jotka eivät enää luota omiin kykyihinsä tai edes omaa ajatteluun.

Mitä käy kun yhtäkkiä todellisuus johon mieli on ehdollistettu otetaan pois ja tilalle annetaan rinnakkaistodellisuus jossa nyt tuleekin osata ajatella itse, hankkia tieto itse, soveltaa opittua ja omaa ajattelua käytäntöön?

Romahdus ei ole oppilaan vika vaan yhteiskunnan.

Eikö paremminkin entinen opiskelu ollut ulkoaoppimista? Opettaja saneli edestäpäin ja verbejä taivuteltiin ja kaavoja ladeltiin vaikka kesken unien herätettynä. Sitten tuli itseohjautuvuus ja oppiminen, josta nyt korjataan satoa.

Juu ja kertotaulu piti osata vaikka unissaan vaikka olihan ne laskimet silloinkin penaalissa. Taivutuksista ei tainnut jäädä muuta mieleen kuin putputput.

Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"On siinä vanhemmilla ja yksilöillä omat vastuunsa. Ei kaikesta voi väittää, että yhteiskunnan vika tai tälle ei mitään voi. Tottakai voi. Olen yrittänyt takoa omille penskoille päähän mantraa 'käytä poika päätäs'. Väitän, että se alkaa pikku hiljaa tuottaa tulosta."

Minusta tärkeintä on vanhemman esimerkki ja keskustelut. Oppia ja ymmärrystä ei voi pakottaa mutta sen voi houkutella esiin.

Muistan miten oma isäni oli aina nenä kiinni kirjassa, sanomalehdessa, aikakauslehdessä tai muuta vastaavaa. Ja siksi hänen tietomääränsä oli ihan valtava. Sitten hän keskusteli tuntikausia meidän lasten kanssa asioista maan ja taivaan välillä ja me tajusimme miten paljon maailmassa onkaan tiedettävää ja miten hauskaa se tietäminen on. Monet peruskoulun lukuaineet meinivät ainakin puoliksi vain "faijan opeilla" eikä kirjoja tarvinnut niin paljon lukea ja silti tiesin enemmän kuin mo

Nykyisin se tieto, jonka ennen sai kerran kuukaudessa ilmestyvästä aikakauslehdestä saadaan reaaliajassa digilaitteilla.

Oisko tuossa se tiedon ja viisauden ero. Toisaalta tuo tieto, mitä digilaitteet suoltaa on aika paljon joutavaa hömppää joka tukkii viisastumisen kaistaleveyden.  Ei ole pakko lukea, ymmärtää ja sitä kautta oppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni yhteiskunnassa tarvittava yleissivistys tulee hankkia jo peruskoulussa ja sitä voi jatkaa lukiossa. Ammattitaito johonkin ammattiin hankitaan ammattikoulussa. Ammattikorkean perusajatus on ihan hyvä, mutta toteutus on rämettynyt pahasti. Siellähän olisi kai tarkoitus tehdä sellaisia vähän hankalampien käytännön asioiden osaajia joita varmasti tarvitaan. Kaikki ei voi eikä tarvitse olla mitään akateemisia tutkijoita tai edes tutkijakoulutettuja.

Toisaalta ne ammattikoulutuksen yleissivistävät opinnotkaan eivät ole "pelkästään" yleissivistäviä, vaan niiden on tarkoitus kytkeytyä opiskeltavaan alaan. Esimerkiksi englannin ja ruotsin kursseilla opetellaan käyttämään oman alan ammattisanastoa, matematiikassa kyseiseen alaan liittyviä laskutoimituksia jne. 

Juu, tottakai täytyy opettaa

Halpatyövoiman hakeminen on jatkumoa halulle laittaa suomalainen työväestö oikeuksineen ja tesseineen halvemmaksi tulevaan kortistoon. Kuten näkyy opetus ammattipuolella on leikkauksin järjestetty niin, ettei osaaminen ole tuontityöläisiä korkeammalla tasolla. Meneillään on kampanja, jossa ammattikoulutusta väheksytään ja ivataan jolloin saadaan suotuisa ilmasto nykypolitiikan jatkumiselle.