Ammattikorkeakouluun tulee jatkuvasti nuoria, jotka eivät selviä edes yksinkertaisista perusasioista

AMK:n ongelmat ovat eri asia, ne oli nähtävissä jo perustamisprojektin aikaan 80-luvun lopulla. Varoituksia ei kuunneltu ja näistä ongelmista ei voi nuorisoa syyttää. Nuorison ongelmat johtuvat kaverivanhemmista, televisioista ja somesta. Minkäänlaista itseohjautuvuutta ei ole kehittynyt. Eipä tästäkään voida nuorisoa syyttää, hakisin apua PV:n puolelta. Koko ikäluokka poikineen tyttöineen pitäisi laittaa armeijaan heti peruskoulun jälkeen. Eli vasta 11 kk pioneerikomppaniassa ryynäämisen jälkeen haettaisiin ammattikouluun tai lukioon. Näin sinne AMK-puolellekin, jonne on kaiketi edellytyksenä joku muu edeltävä koulu kuin peruskoulu, saataisiin aloitekykyistä sekä edellisen koulun kunnialla suorittanutta porukkaa. Itse yritin hölmöyksissäni inttiin heti peruskoulun jälkeen ja joku majuri minua valaisi ettei 16 v oteta. Menin ammattikouluun ja se kesti 3 vuotta, eli pääsin harmaisiin vasta 19 vanhana. Sitten pari vuotta sotavaltion hommissa ja jatkoin sen aikaisissa kouluissa eteenpäin 21 v iässä. T: II/86  

Vierailija kirjoitti:

Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettikää: ensin luku- ja kirjoitustaidoton valmistuu AMK:sta ja jatkaa siitä YAMK-tutkintoon ja lopulta AMK-tohtoriksi eikä vieläkään osaa mitään, mutta on täyttänyt vihervasemmiston AMK:lle asettamat vaatimukset.

Mietitään. Hmmm! Luepa joku YAMK-opinnäytetyö. Vaikuttaako siltä, ettei osaa lukea ja kirjoittaa. Englanniksihan ne enimmäkseen ovat.,Toivottavasti osaat lukea ja ymmärrätkin lukemasi. Tiedoksesi vielä, että tohtoriksi valmistutaan sitten yliopistosta.

Sinä et siis seuraa lainkaan uutisointia, jonka mukaan AMK:t haluavat, että myös ammattikorkeakoulussa voisi suorittaa tohrotintutkinnon.

Valitettavasti olen lukenut useita YAMK-päättötöitä ja ne ovat ala-arvoisia verrattuna graduihin. AMK:ssa riittää se, että kertoo työn olevan laadullista tutkimusta, sen enempää ei menetelmää tarvi

tse selitellä.

Tässä muuten yksi erittäin mainio YAMK-työ: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/876076/Miettinen_Pihla.pd

Pituutta sillä on miellyttävät 36 sivua, kuviakin löytyy. Tämäkö sinusta vastaa gradua?

Kaksi oikeata gardua itse tehneenä.... aika hiljaiseksi vetää tuo YAMK-päättötyön taso. Vaikka varmaan ei ole keskiverto niin ihmettelen että on hyväksytty.

Minä varasin 40-vuotta täytettyäni paikalliseen AMK koulun terveydenhoitaja opiskelijoiden tekemään terveystarkastukseen ajan. Ihan varmuuden vuoksi kun olen ikäni tehnyt pätkä töitä ja myös omalla toiminimellä. En siis ole päässyt työterveys tarkastukseen. Tarkastuksen tekivät kaksi nuorta tyttöä. Aluksi piti täyttää kaavake missä kyseltiin sairauksista ja elämäntavoista. Rastin myös muutaman vähän nolon ja kiusallisen vaivan mitä papereissa kysyttiin. No tytöt eivät vissiin kohdanneet kysyä näistä vaan ohittivat ne kohdat ja siirtyivät seuraaviin. Toivottavasti eivät tee samaa työelämässä ollessaan. Muuten olivat oikein mukavia tyttöjä. Toiste en silti vastaavaan menisi. M46

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy muistaa et kysees kuitenkin AMK eli amiksen jatke - samaisen opettajan mukaan ennen koulutusleikkauksii siin jossai 2000 luvun alkupuolel esim labroi oli miltei 10 kertaa enemmän ku nykyää..

Opistot olivat amiksen jatkeita. AMK ei ole amiksen jatke. Tavoitteet ovat aivan erilaiset, esimerkiksi juuri tiimityövalmiuksien ja itsenäisen ongelmanratkaisukyvyn suhteen. Tämä on jäänyt joiltakin vanhoilta opisto-opettajilta sisäistämättä. 

Opistoihin useimmat menivät peruskoulu/lukiopohjalta. Itse menin laboratoriohoitaja kolutukseen yo pohjalta. Hakijoita oli yli 300 ja 20 otettiin. Oli monivaiheiset testit. Pari tyyppiä pääsi peruskoulupohjalta. Heistä yksi lopetti, kun oli niin paljon fyssaa ja kemiaa.

Tein monta vuotta vaativia tutkimusprojekteja ja pyrin amk-kolulutukseen. Eipä juuri ammatillisesti siellä mitään uutta olisi oppinut. Pääsin, mutta en mennyt, kun minulle selvisi koulutuksen turhuus omalla kohdalllani.

Työelämässä moni amk-bioanalyytikko pitää itseään paljon osaavampana, mutta käytännön työssä asia ei tule esille. Haluavat osastonhoitajiksi ym pomoiksi ja jokaiselle ei niitä paikkoja riitä.

Kirjoitan vain omasta kokemuksestani.🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Ensin säästetään koulutuksesta 20 vuotta sekä kunnat että valtio ja sitten itketään, että nuoret eivät osaa mitään. 

Jos olisi oikeasti kiinnostanut joku kilpailukyky olisi oikeistohallitus toisensa jälkeen voinut tehdä toisin, mutta kun kiinnostaa vain julkisen alasajo ja oma osakesalkku. "

Koulutuksesta on säästetty 90-luvun lamasta asti, eli 30 vuotta, eikä loppua näy. Sitä saa mitä tilaa. 

 

 

Jossain päin Suomea oli vielä 2000-luvulla käytössä koulukirjoja, joissa mainittiin Neuvostoliitto.

Olisi outoa, jos esim historian oppikirjassa ei mainittaisi Neuvostoliittoa🤔

Tämähän on ollut nähtävissä kauan, säästöt vieneet opetuksen ja mitään ei voi vaatia- koska inkluusioidioottien tadon mukaan mennään hyvä Sanni G-L 😡

Vierailija kirjoitti:

Koko koulutusputki pitäisi laittaa uusiksi. Ongelma on tällä hetkellä siinä, että ne kenellä on oikeasti mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin, menevät yliopistoihin. Lähtökohtaisesti liian suuri osa ikäluokista käy lukion. Tälle lukion käyneelle massalle, jolla ei ole edellytyksiä yliopistoon on täytynyt keksiä jotain, ja siihen keksittiin AMK. Lukion pitäisi olla tie yliopistoon, ja muuten ammattikoulutus ja AMK.t pitäisi yhdistää koulutukseksi peruskoulun jälkeen. 

Ammatilliseen koulutukseen päätyy myös ihmisiä, joilla on potentiaalia yliopistoon, mutta joiden mielenkiinto syystä tai toisesta kohdistuu peruskoulun päätösvaiheessa ammatilliseen koulutukseen, sekä sellaisia, joiden potentiaali puhkeaa kukkaan vasta myöhemmin. Olisi väärin, että kolmevuotisen (tai ehdotuksesi mukaan pitemmän) tutkinnon jälkeen heidän täytyisi erikseen suorittaa lukio voidakseen hakea yliopistoon. Siksi nykyinen malli sekä lukion että ammatillisen koulutuksen yleisestä korkeakoulukelpoisuudesta tulee säilyttää. Jos ihminen pääsee amispohjalta yliopistoon ja vielä suoriutuu opinnoistaan kunnialla, eiköhän tämä ole sen ansainnut.

Mitenkään lukion yleissivistävää vaikutusta väheksymättä, nykyään puhutaan monialaisen osaamisen tärkeydestä. Jos yliopistoon pyrkivällä henkilöllä on taustallaan ammatillista osaamista, niin kenties se antaa hänen kokonaisosaamiseensa aivan omanlaistaan syvyyttä, jota voi mahdollisesti, alasta riippuen, täydentää sivuaineiden kautta.

AMKj  on nykyään opetuksen sijaan aika paljon teknisillä leluilla kikkailua ja ryhmätöitä. Oppi tulee siinä sivussa jos tulee. Vaikuttaa hienolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Josko kyse onkin siitä, että tietoa osataan kyllä googlettaa, mutta se ei silti jää päähän.

Nuoret eivät todellakaan osaa googlettaa! Heillä ei yleensä ole alkeellisinta käsitystäkään siitä, mikä Google on ja kuinka se toimii. Oppilas on tehtävää tehdessään yleensä ihan hiljaa 10min ja sitten valittaa, ettei mitään löydy.

Yritän opettamalla opettaa tehokasta googlen käyttöä, mutta ei tunnu menevän perille.

Voitko selittää tätä, en ymmärrä? Siis miten sitä EI joku osaisi käyttää? Sehän toimii parhaiten parilla täsmäsanalla. Jotkut silti kirjoittavat täysiä lauseita (kysymyksiä), mikä on ollut monista aina vähän hassua, mutta kyllähän sekin toimii (epätäsmällisemmin). 

Kuulostaahan taas tämäkin perin onnettomalta. Oikeat diginatiivit siellä. 

Bykyään kysytään tekoälyltä. Voit kysyä kysymyksiä ja se vastaa. Myös virhe tietoa tulee paljon. Ihmisillä on kaikki tieto taskussa, silti meistä tulee typerämpiä sukupolvesta toiseen. Vain statuksella on merkitystä

Tekoäly on ollut aktiivisessa käytössä vasta reilun vuoden. Joskus tulee mietittyä, että onko ihmisillä jotenkin turhan monimutkainen kuva siitä miten googlauksen on tarkoitus toimia. Tälläkin keskustelufoorumilla näkee toisinaan viestejä, joissa kysytään jotain asiaa, ja sitten sanotaan ettei ole aikaa googlata sitä, mutta kuitenkin on aikaa kirjoittaa kysymys ja kommentoida vastauksia täällä. Tarkoitukseni ei ole irvailla, vaan ihmetellä miksi googlauksen kaltaisesta yksinkertaisesta toiminnosta on mielikuvatasolla tehty suuri ja pelottava.

Onneksi ammattikorkeakoulusta voi hakea suoraan maisteriohjelmaan. :)

AMK järjestelmä oli susi jo syntyessään. Perusopetuksen ja ammattiopetuksen tason lasku näkyy suoraan AMK:ssa, johon menevät ne, jotka eivät pääse yliopistoon tai haluat sairaanhoitajiksi tai kätilöiksi. Näin ollen kaikki "akateemisesti heikompi aines" kasaantuu ammattikorkeakouluihin hankkimaan "korkeakoututkinnon". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kaverin poika auttamassa remontissa. Kävi rakennusmiehen linjaa. Pyysin sahaaman rimoja määrämittaan. Kaveri katosi jonnekin ja sahasin ne käsisahalla, kuten oletin hänenkin tekevän. Hetken päästä poika tulee puuskuttaen ja isoa pöytäsirkkeliä kantaen. Kysyy, että missäs ne rimat on? Sanoin, että sahattu ja asennettu. Kertoi, etteivät koskaan käytä käsisahaa ja siksi haki pöytäsirkkelin.

Öhöm siis jos rimoihin halutaan kohtisuorat päät ja niin ettei ole revityt, niin sirkkeli on siihen ainoa oikea vehje. Kas kun et ketjusahalla ryysinyt.

Ei ollut mittatarkasta sahauksesta kyse. Vuorauksien alle jääviä rimoja, jotka käytännössä aina vedetään käsisahalla. Poika tiesi mihin rimat tulevat, mutta piti siitä huolimatta hakea pöytäsirkkeli.

Näin. Turha tarkkuus on teknistä taitamattomuutta.

Vierailija kirjoitti:

Minä varasin 40-vuotta täytettyäni paikalliseen AMK koulun terveydenhoitaja opiskelijoiden tekemään terveystarkastukseen ajan. Ihan varmuuden vuoksi kun olen ikäni tehnyt pätkä töitä ja myös omalla toiminimellä. En siis ole päässyt työterveys tarkastukseen. Tarkastuksen tekivät kaksi nuorta tyttöä. Aluksi piti täyttää kaavake missä kyseltiin sairauksista ja elämäntavoista. Rastin myös muutaman vähän nolon ja kiusallisen vaivan mitä papereissa kysyttiin. No tytöt eivät vissiin kohdanneet kysyä näistä vaan ohittivat ne kohdat ja siirtyivät seuraaviin. Toivottavasti eivät tee samaa työelämässä ollessaan. Muuten olivat oikein mukavia tyttöjä. Toiste en silti vastaavaan menisi. M46

Itse kävin juuri hammaslääkärillä, missä harjoittelija käski piirtää kokovartalokartan kivuista, eli kaikki nilkka- ja polvikivutkin olisi varmaan pitänyt laittaa kuvaan. Ja sitten syöpälääkäri teki lausunnon, että kivunhoitoon:DD

Mikä on hammaslääkärikoulutuksen taso tänä päivänä, kysyn vaan, ja onko tarkoitus jatkossa hoitaa hampaiden reiät erilaisin kivunhoitomenetelmin, lääkkeillä ja kylmä/lämpöhoidoilla, purentakiskoilla ja sähkösillä impulssihoidoilla. Joskus voivat vähän tasoittaa hammasta. Porata ei enää haluta, eikä puhettakaan, että ottaisivat menetetyn hampaan pois. Jatkossa kannattanee hankkiutua Viroon hammaslääkäriin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja heistä pitäisi sitten vääntää maistereita ! Tuleeko eri kriteerit kuin korkeakouluissa ? 

Sata vuotta sitten kun opiskelin amk:n edeltäjässä  ( teku) olisin jäänyt luokalle ellen olisi läpäissyt matematiikan uusintaa. Näin annettiin ymmärtää, tiedä mitä oikeasti olisi tapahtunut.

Entisessä tekussa (vielä 1990-luvun alussa) oli ihan jäätävä määrä matematiikan kaikille pakollisia opintoja. Mutta oli kyllä opetustakin, ja laskuharkkoja vetäviä ohjaajia. Tästä olen hyvin kiitollinen.

Se oli aika tiukka setti, kun tekussa jatkettiin siitä mihin lukion pitkässä matikassa ja myös fysiikassa jäätiin. Niille jotka eivät olleet lukiota käyneet, oli omat peruskoulupohjaiset linjat jotka kesti puoli vuotta pitempään, 4,5v. Siinä puolessa vuodessa ne kävi puuttuvan lukion kolmen vuoden matikat ja fysiikat läpi. Aikamoinen temppu ketkä sen klaarasi.

Sinänsä minusta on turha kouluttaa kaikkia amislaisia yliopistohakukelpoisiksi. Joku vaikkapa vuoden mittainen gateway lisäkoulutus, vaikkapa monimuotona voisi olla ratkaisu niille jotka sille tielle vanhettuaan ja viisastuttuaan päätyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko koulutusputki pitäisi laittaa uusiksi. Ongelma on tällä hetkellä siinä, että ne kenellä on oikeasti mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin, menevät yliopistoihin. Lähtökohtaisesti liian suuri osa ikäluokista käy lukion. Tälle lukion käyneelle massalle, jolla ei ole edellytyksiä yliopistoon on täytynyt keksiä jotain, ja siihen keksittiin AMK. Lukion pitäisi olla tie yliopistoon, ja muuten ammattikoulutus ja AMK.t pitäisi yhdistää koulutukseksi peruskoulun jälkeen. 

Ammatilliseen koulutukseen päätyy myös ihmisiä, joilla on potentiaalia yliopistoon, mutta joiden mielenkiinto syystä tai toisesta kohdistuu peruskoulun päätösvaiheessa ammatilliseen koulutukseen, sekä sellaisia, joiden potentiaali puhkeaa kukkaan vasta myöhemmin. Olisi väärin, että kolmevuotisen (tai ehdotuksesi mukaan pitemmän) tutkinnon jälkeen heidän täytyisi erikseen suorittaa lukio voidakseen ha

Ja kun tämä yhteiskunta ei osaajista huolimatta näytä nousevan jaloilleen, niin ehkä olisi aika miettiä uudestaan, josko pitäisi muuttaa suuntaa. Enkä tarkoita nyt teknologista kehitystä, sekään ei ole meidän elämänlaatuamme parantanut, päinvastoin, kahvinkeitintä ja sähköhammasharjaa lukuunottamatta.

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä minusta on turha kouluttaa kaikkia amislaisia yliopistohakukelpoisiksi. Joku vaikkapa vuoden mittainen gateway lisäkoulutus, vaikkapa monimuotona voisi olla ratkaisu niille jotka sille tielle vanhettuaan ja viisastuttuaan päätyvät.

Miten tämä toteutettaisiin? Karsittaisiinko "normaaliamiksesta" kaikki yleissivistävä pois ja keskityttäisiin ainoastaan kyseisen ammatin kannalta keskeisiin asioihin? Jos ajatellaan vaikkapa omaa toisen asteen alaani, liiketaloutta, niin siinä nuo yleissivistävät aineet, eli äidinkieli ja matematiikka ja kielet, tietotekniikasta puhumattakaan, olivat aikalailla sisällön ytimessä. Olisi helppoa ajatella että joku sähköasentaja tai autonkorjaaja ei niitä tarvitse, mutta onko näin? Jo nyt vallitseva käsitys tuntuu olevan, että amislaiset ovat jotenkin yksinkertaisempia, joten onko tätä käsitystä tarpeellista vahvistaa jättämällä yhteiskunnallisesti tärkeät taidot minimiin? Ei niitä opeteta pelkästään korkeakoulukelpoisuuden vuoksi, vaan yleisesti omassa työssä ja ylipäätään elämässä pärjäämisen vuoksi. Mitäpä minä auto- ja sähköalasta tiedän, mutta luulisin että niissäkin tulee vastaan vieraskielisiä ohjeita, tarvitaan laskutaitoa, kykyä kommunikoida asiakkaiden kanssa jne. Mielestäni ei ole missään määrin tavoiteltavaa, että ammatillinen koulutus keskittyisi vain ja ainoastaan konkreettisessa suorittavassa työssä tarvittaviin taitoihin, jos halutaan varmistaa kaikkien kansalaisten kyky toimia yhteiskunnassa itsenäisesti ja mielekkäästi.

Ongelmahan on peruskouluissa jo. S2 lasten valtava määrän lisääntyminen ja niiden sijoittelu normiluokkiin haittaamaan normilasten opetusta, tarkkisten lopettaminen ja erityisopetuksesta säästäminen, ja kurinpito-oikeuksien höllentäminen on johtanut siihen, että suuri osa ysiluokan lopettaneista lähtee ala asteen taidoilla eteenpäin. Ne, joita vanhemmat auttoivat opiskelemaan tai jotka olivat hyvissä kouluissa (erittäin vähän tai ei lainkaan erityisoppilaita) jatkavat yleensä lukioon jabsiitänyliopistoon. Muu porukka amikseen, jossa myös opettajat todenneet oppilaiden paskan tason, josta valmistuvat nipin napin ja osa jatkaa amk hon jossa tasoa myös on pitänyt laskea, kun eivät osaa mitään eivätkä osaa opiskella. Tästähän tämä meidän osaajien pula johtuu, kaikki eivät voi olla yliopiston käyneitä asiantuntijoita ja johtajia, vaan tarvitaan myös suunnittelijoita ja teknikoita alemmalla koulutustasolla. Ja ammattilaisia tekijöitä tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Josko kyse onkin siitä, että tietoa osataan kyllä googlettaa, mutta se ei silti jää päähän.

Nuoret eivät todellakaan osaa googlettaa! Heillä ei yleensä ole alkeellisinta käsitystäkään siitä, mikä Google on ja kuinka se toimii. Oppilas on tehtävää tehdessään yleensä ihan hiljaa 10min ja sitten valittaa, ettei mitään löydy.

Yritän opettamalla opettaa tehokasta googlen käyttöä, mutta ei tunnu menevän perille.

Äidinkielen opettajat hämmästelevät jo perusasteen puolella sitä, kuinka moni oppilas ei jaksa lukea romaanista kuin sen ensimmäisen sivun. Kokonaisen virkkeen kirjoittaminen käsin tuottaa monille oppilaille suunnattomia vaikeuksia.

Ei mikään ihme, että PISA-tulokset jatkavat laskuaan.

Minun mielestäni yhteiskunnassa tarvittava yleissivistys tulee hankkia jo peruskoulussa ja sitä voi jatkaa lukiossa. Ammattitaito johonkin ammattiin hankitaan ammattikoulussa. Ammattikorkean perusajatus on ihan hyvä, mutta toteutus on rämettynyt pahasti. Siellähän olisi kai tarkoitus tehdä sellaisia vähän hankalampien käytännön asioiden osaajia joita varmasti tarvitaan. Kaikki ei voi eikä tarvitse olla mitään akateemisia tutkijoita tai edes tutkijakoulutettuja.

Suomeen tulee jatkuvasti nuoria, jotka eivät selviä edes yksinkertaisista perusasioista.