Joo, olipa tarkkaa. Oltiin kylassa, niin meidan lapsi ei saanut menna niiden lapsen huoneeseen, kun tama ei ollut kotona. Olkkarissa sai leikkia muutamilla leluilla,

halua käydä kylässä tai miksei meillä ole ystäviä tai miksei kukaan ota lapsiamme heille hoitoon!



Relatkaa ihmiset edes vähän niin kaikilla on mukavampaa...

...muiden lasten on kyllä lainattava heidän pojille...

Miten niin tuskin? Eikö kaikki päästä. Meillä on itsestään selvää, että sinne saa mennä kuka vaan kehtaa. Eikä vieraammat vieraat kehtaakaan, mutta sisarusteni lapset laittaa makkarin kyllä ihan sekaisin, päiväpeitotkin voi olla lopulta lattialla. Mutta poishan ne illalla otettaisiin kuitenkin!



Tärkeintä mulle on, että mun läheiset ja rakkaat ihmiset eivät pitkästy. Ja voisi luulla, että meillä on muutenkin sekaista, mutta ei - mä olen tosi tarkka järjestyksestä. Mutta pitäähän vierailla olla jotain tekemistä, ja kun meillä ei vielä ole isompien lasten leluja, niin jotain hupiahan niille pitää tarjota.



Tämä kommentti siis vain siihen aikuisten makuuhuoneeseen.

miksei niitä leluja voinut sieltä huoneesta hakea. tämä palsta taas osoittaa sen miten itsekkäät lapset kasvatetaan. itse olisin hakenut leluja ja sanonut lapselleni että lapsi vieraita oli ja lainasin lelujasi lapselle. meillä ei kasvateta lapsia itsekkyyteen. tosin uskon että lapseni sen hyväksyisi, koska kasvatus on jo pienestä asti sellaista ettei olla itsekkäitä.

Tai ettei jopa sinun lapsesi ole vahingossa rikkonut jotain?



Tuossa perusteltiin, että kun lelut on aikuinen ostanut, aikuinen niistä päättää. Meillä ei ole näin. Koska lapsella ei ole mahdollisuutta itse hankkia mitään asiaa omin päin, meillä aikuinen tekee päätöksen, mitä ostetaan, mutta kun lapsi on jonkun lelun saanut, se on todella lapsen ja vain hänen. Toki kasvatan lasta jakamaan omistaan myös muille, mutta en koskaan ajattele, että lapselle annettu tavara voikin tilanteen niin vaatiessa muuttua takaisin minun omaisuudekseni.

Meillä kyllä juuri 6v. ylöspäin en antaisi mennä 4½ vuotiaan mennä sekoittamaan, mutta ehdottomasti leluja tarjoaisin kyllä. Suurin osa niistä on kuitenkin siskonkin kanssa yhteistä tavaraa ja sitä on niin paljon että 90% on koko ajan käyttämättä.



6v. tytöt alkavat olla tarkkoja omista jutuistaan ja sitä kyllä kunnioitan.

5v- (ja sitä nuorempien) huoneeseen voi kyllä mennä vielä ihan vapaasti leikkimään - tietysti harkintaa voisin käyttää jos olisi joku tärkeä leikki lattialla kesken, mutta silloinkin toisin kyllä leluja - ei ole ihan vielä niitä salaisuuslaatikoita vaan lähinnä leluja. Askartelukaappi saattaisi olla jo 5v:llekin henkilökohtaisempi paikka.



Jos lelujakaan ei tosiaan saanut lainata niin kyllä itsekin katsoisin vähän vinoon.

Eiköhän jokainen saa sentään OMASSA KODISSAAN päättää miten eletään. Talo elää tavallaan mun mielestäni.

Suomalaiset ovat just tällaisia juntteja, että minä minä minä eikä osata edes olla vieraanvaraisia.



Tietenkin, jos kylään tulee 4-vuotias niin hänelle kehitetään leluja leikittäväksi. Jos tiedetään, että tulee niin etukäteen pyydetään vanhempaa lasta valitsemaan mukavia leluja pienelle, että viihtyisi. Jos ei olisi kotona niin haetaan leluja hänen huoneestaan leikittäväksi (eiköhän kaikilla lapsilla ole jotain yleisleluja hyllyllä mitä voi ottaa ilman " yksityisyyden menetyksen pelkoa" ) ja kerrotaan jälkeenpäin omalle lapselle kuinka iloiseksi pieni tuli hänen leluistaan.

olisi varmaan voinut antaa sieltä jonkun lelun, jos sitä olisit pyytänyt. Miksi se olkkarin lelulaatikko ei kelvannut? Minusta se on hyvä idea.

Niin olin lukevinani ainakin. Ihan ok. minusta.

Montako pahaamieltä lapsellesi aiheutat kun sotkevat lapsesi huoneen. Ja lapsesi mielestä se on sotkemista jos kaikki ovat eripaikalla kuin hän ne oli laittanut! Kasvakaa ja kypsykää. Kunnioitusta pitää olla kaikilla perheenjäsenillä toisiaan kohtaan EI PELKÄSTÄÄN LAPSILLA AIKUISTA KOHTAAN!

Meillä on nyt 8v tyttö, mutta jo 6 vuotiaana hänen oma huoneensa oli hänen aluettaan. Hän on kovin tarkka tavaroistaan ja kaikilla on tietyt paikat. Joten vieraat lapset eivät saa mennä hänen huoneeseensa leikkimään eikä ottaa sieltä mitään. Eikä tyttö meillä määrää, vaan minusta on väärin antaa muiden lasten mennä sorkkimaan hänen tavaroitaan, kirjoituksiaan, ym. mitä hän ei halua muiden näkevän!

Tämä ei tarkoita sitä ettenkö minä äitinä sinne saisi mennä tai menisi. Tottakai minä valvon ettei siellä ole mitään hurjia salaisuuksia tmv. Mutta äitinä myös ymmärrän että se huone on tärkeä lapselleni ja että kaikki siellä on kuten hän haluaa. Äitinä tietysti puutun sitten jos on jotain sanottavaa tai huomautettavaa, mutta sehän ei ollut nyt tämän keskustelun aihe.

Saatan hakea kyläilevälle lapselle jonkun lelun, josta tiedän ettei ole niin tärkeä meidän tytölle.

Ap:n lapsi, kuten ilmeisesti kaikki vierailevat lapset, saivat leluja leikittäväkseen. Niitä oli korissa olohuoneessa. Miksi tämä sivuutetaan koko ajan?! Ap:n lapsi ei siis istunut ilman leluja kyynel silmässä koko vierailua.



Jokainen perhe kai määrittelee itse, mitkä heidän tavaransa ovat vieraille, ja täälläkin perheessä tämä oli tehty viemällä olohuoneeseen leluja, joita kaikki saavat ottaa.



Kyllä se itsekkyys kasvaa siinäkin, jos lapsen pitää kylässä saada päästä joka paikkaan ja ottaa kaikkia muiden tavaroita, vieraanvaraisuuden nimissä. Kylässä ollaan kuitenkin vähän erilailla kun kotonaan, eli talon tavalla.

Lapsihan sai leluja leikittäväkseen kuitenkin!

mutta ap kirjoitti että nalleja tarjottiin.



Kyllä lasten täytyy osata jakaa lelunsa eikä todellakaan voi olla lelut niin tärkeitä ettei niihin kukaan muu saa koskea, jos nicopetteri ole kotona.

Vierailija:

pieni koppa nurkassa jotain vauvojen leluja. Äiti vielä selitti että kuule me ei voida nyt ottaa Maikin huoneesta leluja ilman Maikin lupaa kun se ei ole kotona. Tässä on sulle tämmöisiä pehmoleluja, leiki näillä. Huh huu...

Ap lapselle tarjottiin VAUVAN leluja.

Varsinkaan jos eivät ole itse paikalla päättämässä millä sa avieras leikkiä ja millä ei. Sen verran suon lapsillenikin itsemääräämisoikeutta!

Vierailija:

Vierailija:

pieni koppa nurkassa jotain vauvojen leluja. Äiti vielä selitti että kuule me ei voida nyt ottaa Maikin huoneesta leluja ilman Maikin lupaa kun se ei ole kotona. Tässä on sulle tämmöisiä pehmoleluja, leiki näillä. Huh huu...

Ap lapselle tarjottiin VAUVAN leluja.

Jokainen perhe kai määrittelee itse, mitkä heidän tavaransa ovat vieraille, ja täälläkin perheessä tämä oli tehty viemällä olohuoneeseen leluja, joita kaikki saavat ottaa.

Kyllä se itsekkyys kasvaa siinäkin, jos lapsen pitää kylässä saada päästä joka paikkaan ja ottaa kaikkia muiden tavaroita, vieraanvaraisuuden nimissä. Kylässä ollaan kuitenkin vähän erilailla kun kotonaan, eli talon tavalla.

Jos meille tulee lapsia kylään, kun omat lapseni eivät ole kotona, saavat hänen vanhempansa keksiä itse omalle lapselleen viihdykettä. Meidän lapset osaavat kyllä jakaa lelunsa ja antavat niillä leikkiä, mutta heidän poissaolleessaan heidän tavaroihin ei kajota. En minäkään päästä lapsiani toisten huoneisiin, kun omistaja ei ole paikalla. Minä en omista lasteni leluja, suurin osa leluista ei ole edes minun ostamiani.



Mitä taas tähän huume-viina-tupakka -aiheeseen tulee, alaikäisellä päihteiden hallussapitokin on LAITONTA. Laitonta ei ole se, että ei lainaa leluja poissaollessaan, eikä tahdo, että huoneeseen mennään. Ymmärrätkö eron? Minun ei tarvitse penkoa lapseni huonetta hänen tietämättään saadakseni selville, käyttääkö hän päihteitä. Kyllä se selviää yleensä käytöksestä. Ja jos minulla on syytä epäillä, voin tutkia huoneen lapsen läsnäollessä, en hänen selkänsä takana. Siinä menee raja!



Minulla ei ole kodissani mitään salattavaa. Kaapeista ei löydy luurankoja tai edes pölyä. Silti kokisin yksityisyyttäni loukatun, jos tänne tulisi ihmisiä meidän poissaollessani.

- moni äiti on tyytyväinen kun lapsensa on kylässä hiljaa ja touhuaa omiaan eri huoneessa. Kuitenkin siellä on sitten heidän lähtiessään kaikki lelut vedetty lattialle, muovailuvahat liiskattu hiusharjaan, piirretty pöytään, jotkut lelut peruuttamattomasti rikki. Enkä syytä lasta, 2-4-vuotias vain on liian pieni vielä antaan aikuisten " jutella rauhassa" .



- meillä lapsen tavarat ja huone on hänen ja niitä kunnioitetaan. Meillä jos tuonikäinen on mennyt huoneeseensa ja pannut oven kiinni, niin koputetaan ennen kuin mennään. Käytöstavat on toisten ihmisten kunnioittamista, ja ne alkaa ihan pienestä kuten kiitos ja saisinko. Hänen rakkaita tavaroitaan ei myöskään saa rikkoa, edes vahingossa.



- jos olohuoneeseen on valittu leluja niin vierasta on ajateltu, eihän kahvipöydässäkään sanota että vaan tällaista känttyä, missäs teidän kunnon pullat on. Tai sanotaan näköjään täällä...



Jos tulee lapsen kanssa kylään niin kun lapsi ei enää viihdy on aika lähteä kotiin. Minulla voi vierailu jäädä joskus lyhyeksi mutta ajattelen että se on sitä pikkulapsiaikaa.