Joo, olipa tarkkaa. Oltiin kylassa, niin meidan lapsi ei saanut menna niiden lapsen huoneeseen, kun tama ei ollut kotona. Olkkarissa sai leikkia muutamilla leluilla,

Ei ole itsekkyyttä jättää joitakin leluja vain itselle. Tälläset lelu pidetään siellä omassa huoneessa, jonne ei vieraalla ole pääsyä, eikä tule paha mieli ettei saa leikkiä kun ei niitä edes näe. Erikseen on sitten lelut, joilla voi muutkin leikkiä.

Luulenpa ettet sinäkään kaikkea omaisuuttasi halua jakaa?

Vierailija:

mutta ap kirjoitti että nalleja tarjottiin.

Kyllä lasten täytyy osata jakaa lelunsa eikä todellakaan voi olla lelut niin tärkeitä ettei niihin kukaan muu saa koskea, jos nicopetteri ole kotona.

Meillä on lähes sama käytäntö kun ap:n kyläilemässä kodissa, ettet vain meillä olisi käynyt? Meillä olevassa olkkarikorissa on kyllä hurjasti erilaisia leluja, myös eri ikäisille.



Lapsi määrää omasta huoneestaan suhteessa kotiimme tuleviin vieraisiin ihmisiin. Minulla ja lapsen isällä on tiettyjä valvontaoikeuksia ja huoltovelvollisuuksia lapsen huoneen suhteen. Muuten hän nauttii siellä itsemääräämisoikeuttaan.



Haluamme tällä kunnioittaa lapsen oikeutta yksityisyyteen ja kasvattaa rajojen tunnistamiseen. Lapsi ei esimerkiksi ota keittiön herkkukaapista mitään ilman lupaa, sillä se on äidin aluetta.



Olkkarikori käytäntöön siirryimme kun meillä vieraili säännöllisesti eräs hyvin rajuotteinen lapsi, jolloin leluja särkyi, osa tahallisestikin hajotettuna. Vaikka lapsi olisikin kotona, yritän houkutella kaikki olohuoneeseen leikkimään, jotta meno pysyy asiallisena.



Lapsi 7-vuotias.

ettei niitä vieraita paljoakaan käy. itse en kävisi kyllä sellaisessa paikassa kylässä, missä paistaa suoraan asenne kotini on linnani.

onneksi mulla on kaksi poikaa, kun näyttää noi tytöt olevan tosi itsekkäitä. meillä kävi aivan vieras ihminen ostamassa lasten vanhoja tavaroita ja poika oli heti vauvalle tarjoamassa lelujansa.

Vierailija:

ettei niitä vieraita paljoakaan käy. itse en kävisi kyllä sellaisessa paikassa kylässä, missä paistaa suoraan asenne kotini on linnani.

onneksi mulla on kaksi poikaa, kun näyttää noi tytöt olevan tosi itsekkäitä. meillä kävi aivan vieras ihminen ostamassa lasten vanhoja tavaroita ja poika oli heti vauvalle tarjoamassa lelujansa.

Ylipäätään olen ihmetellyt jo ihan pientenkin lasten VANHEMPIEN käytöstä hiekkalaatikolla. Jos lapsi ei halua lainata lelua (jolla ei itse edes leiki) niin vanhemmat eivät mitenkään kannusta siihen lainaamiseen, vaan päinvastoin ovat hyeenana vahtimassa sitä, että toinen lapsi ei vaan lainaa mitään. Minä ainakin yritän kasvattaa omaa lastani nimenomaan siten, että leluja lainataan toisille. Sehän on molemminpuolinen etu, että saa välillä leikkiä muillakin kuin omilla leluillaan. Ja oma nelivuotiaani on hyvin oppinutkin niitä leluja lainailemaan. Välillä vaan tulee suru puseroon hiekkalaatikolla, kun hän kauniisti kysyy lupaa lelun lainaamiseen ja lapsi jyrähtääkin ei ja vanhempi vielä kannustaa vieressä.

Kyllä meidänkin tyttö antaa lelunsa leikittäväksi ja hänen huoneeseensa saa mennä kun hän on itse kotona! innoissaan leikittää pienempiä vieraita! Silloinkin laittaa ne tärkeimmät lelut piiloon, ettei vierasta harmita kun ei just sillä saa leikkiä. Mutta kun hän on kotona niin silloin ei olevierailla asiaa hänen huoneeseen, jos muuta ei ole sovittu!

Vierailija:

ettei niitä vieraita paljoakaan käy. itse en kävisi kyllä sellaisessa paikassa kylässä, missä paistaa suoraan asenne kotini on linnani.

onneksi mulla on kaksi poikaa, kun näyttää noi tytöt olevan tosi itsekkäitä. meillä kävi aivan vieras ihminen ostamassa lasten vanhoja tavaroita ja poika oli heti vauvalle tarjoamassa lelujansa.

Ja muutenkin meni sinulla nyt vellit ja puurot sekaisin ;)

Vierailija:

Ylipäätään olen ihmetellyt jo ihan pientenkin lasten VANHEMPIEN käytöstä hiekkalaatikolla. Jos lapsi ei halua lainata lelua (jolla ei itse edes leiki) niin vanhemmat eivät mitenkään kannusta siihen lainaamiseen, vaan päinvastoin ovat hyeenana vahtimassa sitä, että toinen lapsi ei vaan lainaa mitään. Minä ainakin yritän kasvattaa omaa lastani nimenomaan siten, että leluja lainataan toisille. Sehän on molemminpuolinen etu, että saa välillä leikkiä muillakin kuin omilla leluillaan. Ja oma nelivuotiaani on hyvin oppinutkin niitä leluja lainailemaan. Välillä vaan tulee suru puseroon hiekkalaatikolla, kun hän kauniisti kysyy lupaa lelun lainaamiseen ja lapsi jyrähtääkin ei ja vanhempi vielä kannustaa vieressä.

Ap:n tapauksessa olisin kysynyt että voisiko hakea ikätasoisia leluja lapsensa huoneesta.



Miten lienee kun tämä lapsi jonka huoneeseen ja leluihin ei saanut koskea on vierailulla leikkiikö hän vauvaleluilla jos talossa on muutakin.



Jätä ap tämä paikka jatkossa väliin ja hae mukavampaa seuraa.

Ja sitten muuta asiat on niitä salaisuuksia, joita ei pengota, ja niitä säilytetään esim. kirjoituspöydän laatikossa tai lipastossa. Ja lelukaapille on aina lupa mennä, oli huoneen omistaja kotona tai ei. Miten voidaan elää niin, että lapselta on joka kerran kysyttävä uudelleen, että saako näihin leluihin tänään koskea. Enhän minäkään kysy lapselta, että saako äiti tänään mennä paskalle vai häiritseekö se lasta...

Miten lapsi voi tilanteesta mitään oppia, jos lainauspäätöksen tekee äiti? Lapsihan kuulee asiasta jälkikäteen. Minusta on siis huono peruste, että lapsi ei opi lainaamaan. Kyse on enemmän siitä, että lainaamiseen pitää saada lupa, ja nyt ap:n lapsi ei sitä voinut saada, sillä lelujen omistaja ei ollut kotona.



Itsekin yritän aina kasvattaa lasta siihen, että kun pyytää nätisti, saa lainata leluja. Samoin jos toinen pyytää lainaksi, pitää sanoa, että saa lainata. Hiekkalaatikkoesimerkki oli hyvä. Meillä on isolla lapsen nimi joka lelussa, että voi huoletta lainata, ja omansa löytää takaisin. Mutta en todellakaan opettaisi lapselleni, että kylässä voi ottaa toisen leluja vaikka ei ole mahdollista pyytää edes lupaa.

Kun yksikin lapsi sai kerran luvan lainata, hän sen jälkeen käyttää kaikkia kuin omiaan, samoin kaikki muutkin, eikä kukaan enää kysy lupaa. Heidän äitinsä katsovat vieressä. Oma lapsi seisoo ilman leluja. Enää en rohkaise lainaamaan.



Meillä sai ennen leikkiä kaikilla leluilla. Oma lapsi leikkii niillä tosi rauhallisesti joten hänellä on ikäistään vanhempien (tosi kivoja) leluja paljon. Kun kylään tulee samanikäisiä, ne alkavat välittömästi hajota. Nykyään laitan ihan kaappiin piiloon sellaiset joita ei saa vieraat hajoittaa, ja jätän leikittäväksi pomminvarmat. Ei se joulupukki joka viikko meilläkään käy.



Ei ole ollut tilannetta ettei oma lapsi olisi kotona kun tulee vieraita, mutta sellaisessa tapauksessa ei tulisi mieleenkään päästää sinne huoneeseen yksin leikkimään. Myös siksi ettei itse viitsi istua siellä valvomassa. Jos lelut tuodaan olkkariin niin voi vahtia lapsia samalla.

Olen joskus antanut ja sitten ne ovat hävinneet sen tien. En halua muutenkaan kulkea ympäri puistoa etsimässä meidän tavaroita sitten kun olemme lähdössä kotiin.

Huolehtikoot jokainen lelut omille lapsileen.

Eläimille hankin jotakin purtavaa, ja kysyn luvan saako antaa niitä. Vanhuksille järjestän jonkun lepopaikan jos sattuvat tarvitsemaan. Ja eri-ikäisille lapsille ikätasonsa mukaisia leikkitavaroita.



Miksi kutsuisin ketään kylään, jos en haluaisi että viihtyvät.

Vierailija:

Meillä on nyt 8v tyttö, mutta jo 6 vuotiaana hänen oma huoneensa oli hänen aluettaan. Hän on kovin tarkka tavaroistaan ja kaikilla on tietyt paikat. Joten vieraat lapset eivät saa mennä hänen huoneeseensa leikkimään eikä ottaa sieltä mitään. Eikä tyttö meillä määrää, vaan minusta on väärin antaa muiden lasten mennä sorkkimaan hänen tavaroitaan, kirjoituksiaan, ym. mitä hän ei halua muiden näkevän!

Tämä ei tarkoita sitä ettenkö minä äitinä sinne saisi mennä tai menisi. Tottakai minä valvon ettei siellä ole mitään hurjia salaisuuksia tmv. Mutta äitinä myös ymmärrän että se huone on tärkeä lapselleni ja että kaikki siellä on kuten hän haluaa. Äitinä tietysti puutun sitten jos on jotain sanottavaa tai huomautettavaa, mutta sehän ei ollut nyt tämän keskustelun aihe.

Saatan hakea kyläilevälle lapselle jonkun lelun, josta tiedän ettei ole niin tärkeä meidän tytölle.

Vierailija:

On eriasia puhua taaperosta ja eskari/kouluikäisestä.

Ja muutenkin meni sinulla nyt vellit ja puurot sekaisin ;)

Hohhoijaa..



Meidän lapsi jakaa tavaroitaan mielellään. Oikein tarjoaa leikittäväksi kun on muita paikalla.



Hänellä on oma huone jossa leikit usein kesken. Yhdessä nurkassa barbileikit, toisessa legolinna jne.



Minä en päästäisi sinne toista lasta jos tyttö ei ole itse kotona. Hakisin pari lelua ja se saisi riittää. Miksei lapsella saa olla MITÄÄN omaa?

Haluan lainata leluja kaverille, koska tämä tulee siitä iloiseksi. On kiva joskus itsekin pyytää lelua ja saada se lainaan. Etenkin pienemmille on kiva näyttää kaikki isontytön juttuja ja opettaa pientä miten leluilla leikitään. Jos en saa itse olla paikalla tässä tapahtumassa, en halua että leluja lainataan selän takana lupaa kysymättä.

Vierailija:

Ylipäätään olen ihmetellyt jo ihan pientenkin lasten VANHEMPIEN käytöstä hiekkalaatikolla. Jos lapsi ei halua lainata lelua (jolla ei itse edes leiki) niin vanhemmat eivät mitenkään kannusta siihen lainaamiseen, vaan päinvastoin ovat hyeenana vahtimassa sitä, että toinen lapsi ei vaan lainaa mitään. Minä ainakin yritän kasvattaa omaa lastani nimenomaan siten, että leluja lainataan toisille. Sehän on molemminpuolinen etu, että saa välillä leikkiä muillakin kuin omilla leluillaan. Ja oma nelivuotiaani on hyvin oppinutkin niitä leluja lainailemaan. Välillä vaan tulee suru puseroon hiekkalaatikolla, kun hän kauniisti kysyy lupaa lelun lainaamiseen ja lapsi jyrähtääkin ei ja vanhempi vielä kannustaa vieressä.

Kaikissa tuttava ja ystäväperheissani leluilla saa leikkiä vapaasti ja lelut korjataan leikkien jälkeen pois. Jos lelu menee rikki leikkiessä, niin joko tarjoudutaan ostamaan uusi.

En voisi kuvitella kotiini sellaista tilannetta että 3 v tai 11 v alkaisi määräilemään että mun huoneeseeni ei mennä ilman heidän lupaansa. Kotonamme me vanhemmat määräämme joka suhteessa. Annamme toki lapsillemme myös omaa rauhaa. Meillä tutut ja ystävät lapsineen saavat leikkiä kaikilla lapsiemme leluilla aivan vapaasti. Ehkä siksi meillä käykin niin paljoan lapsivieraita ja lapsiemme synttäreille tuleekin porukkaa talon täydeltä. Viimeksi 11 v pojan synnäreille tuli koko luokka (21 lasta).

tykkää siitä, että pienemmät vieraat menevät hänen huoneeseensa, jos itse ei ole paikalla.



Meillä on tuon ikäisillä tytöillämme (yhteinen huone) niin paljon sellaista pikkusälätavaraa, joita pienten käsissä häviää/ hajoaa/ muuten vaan menevät sekaisin.



Kokemuksesta tytöt osaavat jo varautua pienempien vierailuihin (siis silloin kun ovat paikalla), huone laitetaan " vauva-varmaan" -kuntoon. Jos jostain syystä tytöt eivät olisi paikalla, kun pienempiä lapsia tulee kylään, niin huoneesta käydään yhdessä hakemassa ikään sopivia leluja.



Ei tässä mielestäni ole kyse mistään " 6 v määrää perheen asiat" -ongelmasta, vaan meillä ainakin käytäntö on muodostunut rikkoutuneiden tai hukkuneiden tavaroiden aiheuttaman pahan mielen myötä.

Vierailija:

Ja muutenkin meni sinulla nyt vellit ja puurot sekaisin ;)

Vierailija:

Ylipäätään olen ihmetellyt jo ihan pientenkin lasten VANHEMPIEN käytöstä hiekkalaatikolla. Jos lapsi ei halua lainata lelua (jolla ei itse edes leiki) niin vanhemmat eivät mitenkään kannusta siihen lainaamiseen, vaan päinvastoin ovat hyeenana vahtimassa sitä, että toinen lapsi ei vaan lainaa mitään. Minä ainakin yritän kasvattaa omaa lastani nimenomaan siten, että leluja lainataan toisille. Sehän on molemminpuolinen etu, että saa välillä leikkiä muillakin kuin omilla leluillaan. Ja oma nelivuotiaani on hyvin oppinutkin niitä leluja lainailemaan. Välillä vaan tulee suru puseroon hiekkalaatikolla, kun hän kauniisti kysyy lupaa lelun lainaamiseen ja lapsi jyrähtääkin ei ja vanhempi vielä kannustaa vieressä.