Miten laittaa rajat tuttavalle joka soittelee jatkuvasti ja puhuu loputtomasti?

Moi, onko sulla aikaa puhua?

-Joo, on mulla vartti.

Ai, mä soitan sit huomenna paremmalla ajalla. 

Vierailija kirjoitti:

Lopeta puhelu lyhyeen, jos et jaksa seurustella. Miten lopetat puhelinmyyjän puhelun?

Höh, sanot vaan ystävällisesti, kiitos ei ja luuri kiinni!! Sun ei tartte selitellä yhtikäs mitään eikä viedä toisen aikaa, ymmärrätkö?

 

Terv ent puhmyyjä.

Miten voi olla niin vaikeata vetää omat rajat ja ihan ystävällisesti sanoa, että on vähän kiire eikä ehdi puhua? Pieni valkoinen valhe ei ole kiellettyä tällaisissa tilanteissa. Ei tarvitse dramaattisesti lopettaa ystävyys- tai muu suhde katkaisemalla välit kokonaan. 

Joku päivä voitte itsekin olla yksinäisiä vailla juttukaveria tms.

Olen myös tutustunut täysin rajattomaan henkilöön. Hän on aikuinen ja työelämässä, eli ei pitäisi olla aivan päästään sekaisin.

Mutta: kun tapasimme, hän kertoi konekivääritulituksen kaltaisena papatuksena koko elämäntarinansa, aikuisen lapsensa elämän käänteet, ex-miehensä ja miesystävänsä vaiheet, ja vieläpä haukkui yksityiskohtaisesti maanrakoon jonkun itselleen aiemmin vieraan henkilön, jonka kanssa oli äskettäin joutunut työmatkalle.

Ei kiitos. Minulla ei ole ongelmaa vetää liinoja kiinni, estin tyypin.

Onko tuo ihminen kovin yksinäinen ja vailla aikuista seuraa?

Sä voit mun mielestä sanoa hänelle aivan suoraan. Että on kiva jutella kanssasi, mutta en valitettavasti ehdi jutella näin pitkiä puheluita. Halutessasi voit avata, miksi näin. Ja että soitellaan vaikka ens viikon perjantaina, oon silloin lenkillä ja ehdin jutella jonkin aikaa. 

Miten voi olla noin tossukka, että ei osaa tuollaista asiaa itse hoitaa? Mikä siinä on niin vaikeaa sanoa asiasta suoraan? Jos siitä loukkaantuu, niin anna loukkaantua. Oma moka, jos hän ei kykene näkemään omaa napaansa pidemmälle.

Puhelun voi aina lopettaa! Itse teen niin, jos en jaksa jutella jonkun kanssa. Ja iltaisin en vastaa enää puhelimeen klo 20.30 jälkeen.

Minä pääsin eroon kun sanoin että mitä sä siellä sönkötät ja jaarittelet, etkä kestä yhtään minun juttujani? Läskikasa saa räpeltää ihan rauhassa älypuhelintaan ja katsella formuloita. Pthui!

Vierailija kirjoitti:

1. Älä vastaa

2. sano, että nyt pitää lopettaa. On muuta tärkeää tekemistä / menoa

Käytän tätä, mun pitää nyt mennä koska...Kohta tulee xx ja pitää, kuule, soitan sulle....kohta...

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla noin tossukka, että ei osaa tuollaista asiaa itse hoitaa? Mikä siinä on niin vaikeaa sanoa asiasta suoraan? Jos siitä loukkaantuu, niin anna loukkaantua. Oma moka, jos hän ei kykene näkemään omaa napaansa pidemmälle.

Puhelun voi aina lopettaa! Itse teen niin, jos en jaksa jutella jonkun kanssa. Ja iltaisin en vastaa enää puhelimeen klo 20.30 jälkeen.

En nyt puhu ap:sta enkä itsestäni, vaan kerron, että on ihmisiä, jotka eivät pysty/suostu lopettamaan. Heistä ei pääse eroon muuten kuin katkaisemalla puhelun tai poustumalla paikalta. Minkä jälkeen alkaa parjauskampanja tätä (mukamas) "mahdotonta, röyhkeää, tylyä, kommunikaatiokyvytöntä" jne kohtaan. Tämmöisille ei voi toinen laittaa rajoja ilman seuraamuksia itseään kohtaan.

Vaikea sanoa, mikä pershäiriö on kyseessä.

Tuttavasi varmasti luulee, että sinä nautit jutella hänen kanssaan. Eikä hän osaa lukea ajatuksia. On sinun omalla vastuullasi huolehtia omista rajoistasi. Vastaat silloin, kun haluat. Lopetat puhelun silloin, kun haluat. Olet väleissä niiden kanssa kenen haluat. Nämä on sinun päätöksiä. Ei ole toisen vastuulla arvailla, että haluatko jutella vai et.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole rehellinen ja toimi niinkuin toivoisit itseäsi kohtaan toimittavan. Jos toinen osapuoli arvostaa ja rakastaa sinua, niin hänen tulee se rehellisyys ymmärtää ja arvostaa sitä.

Toivoisin itselleni sanottavan ihan rehellisesti:

- Tulin just töistä, väsyttää ja kotitöitä, voidaan vartti jutella, sitten menen suihkuun. Syön tässä samalla ei kai haittaa.

- Nyt on vähän paha paikka ja rankka viikko, soitellaanko lauantaina?

 

Olisi ihan kamalaa, jos joku, kenelle itse soitan, ei haluaisikaan oikeasti jutella kanssani!!  Mieluummin toivoisin, että sanottaisiin "mun pitää nyt mennä tekemään xx".

 

Ihanaa että joku vielä soittaa eikä vain viestitä!!

(Ei tietysti niin usein kuin ap:n tuttu)

Soittelijat on vihon viimeisiä... 

Vierailija kirjoitti:

Tuttavasi varmasti luulee, että sinä nautit jutella hänen kanssaan. Eikä hän osaa lukea ajatuksia. On sinun omalla vastuullasi huolehtia omista rajoistasi. Vastaat silloin, kun haluat. Lopetat puhelun silloin, kun haluat. Olet väleissä niiden kanssa kenen haluat. Nämä on sinun päätöksiä. Ei ole toisen vastuulla arvailla, että haluatko jutella vai et.

Kerroin aikaisemmin omasta tuttavastani joka soitteli minun lapset läpi jos minä en vastannut...

Ap tässä. Lueskelin tässä viestejä ja yllättävän monia ihan asiallisia, järkeviä ja hyödyllisiä tälle palstalle. Kiitos.

Pari kommenttia tosiaan sai itseni miettimään.

Yksi tuo, että joku arveli senkin ärsyttävän minua, että olen "nalkissa" puhelun aikana (vai miten kyseinen kommentoija sen ilmaisi). Ja tuo on juuri totta. Eli äärettömän harvoin, jos koskaan, se olen minä joka soittaa. Eli minä en voi kontrolloida sitä, tapahtuuko keskustelu itselleni sopivalla hetkellä, kuten tosiaan siivotessa tai kävelylenkillä, sillä se käytönnössä aina toinen henkilö joka soittaa. Ja kun hän ei lakkaa soittamasta, eli jos en vastaa, niin soittaa uudestaan montakin kertaa tai sitten ainakin soittaa taas heti seuraavana päivänä. Joten jossain vaiheessa sitten suostun vastaamaan, vaikka hetki ja paikka eivät minulle sopisikaan. Jolloin toteutuu juuri tuo, että yhtäkkiä olen nalkissa kun toinen jatkaa ja jatkaa ja jatkaa ja aikani menee. Eli koska en kontrolloi keskustelun tapahtumisaikaa niin en voi yhdistää sitä hyödyllisiin aktiviteetteihin.

Toinen tuo, että onneksi jotkut muutkin ovat kokeneet ihmisiä joita ei vain saa lopettamaan. Että vaikka kuinka yrittäisi lopetella keskustelua, niin toinen vain jatkaa ja jatkaa ja jatkaa. Ja puhuu päälle kun itse sanoo jotain väliin.

Kolmas tuo, että nyt kun kirjoitin näitä juttuja auki, niin tajusin, että kenties en haluakaan jatkaa tuttavuutta. Kieltämättä tietty ärsyyntyminen on jo tullut, että kun näen kyseisen henkilön nimen kännykässä niin ensimmäinen reaktio on vastenmielisyys. Ja kun hän juttelee, niin yritän vain keksiä miten saisin puhelun lopetettua (siis silloin kun vastaan). Ja kun hän ehdottelee tapaamisia, niin samoin mietin että "voi hitto, taas pitää selittää jotenkin että minulle ei käy". Eli jos dynamiikka tosiaan on noin paljon sitä, että yritän kaikin tavoin vältellä häntä, niin ei tuo kovin terve dynamiikka ole.

Neljäs se, että ei, tietenkään en voi olettaa toisen telepaattisesti tajuavan kaikkea. Mutta kyllä se on hyvin yleistä ihmisten käytöstä että jos soittavat eikä toinen vastaa, niin kenties laittavat viestin ja sitten odottavat että toinen soittaa takaisin itselleen sopivana hetkenä. Eli antavat toiselle tilaa, eivätkä jatka pommittamista puheluilla kunnes toinen vastaa. 

Pitää nyt vähän miettiä mitä teen tilanteelle. Ainakin minun pitää saada se rauhoitettua ja raivattua itselleni aikaa omalle elämälleni ilman tätä jatkuvaa soittelua, tässä on nyt niin paljon muuta, ihan arjen vaatimuksia. Haluaisin tehdä sen niin, etteivät välit mene poikki mutta myös niin, että toinen ihan oikeasti tajuaa antaa minulle aikaa ja tilaa useammaksi kuukaudeksi. Ja että senkin jälkeen käyttäytyisi kuin normaali henkilö, ei tällä tavalla.

Ja kieltämättä tässä alkaa tuntua siltä, että toinen hyväksikäyttää minua eikä kunnioita minun muuta elämääni kun olettaa voivansa vaatia siitä leijonanosan ajallisesti itselleen.

Moni sanoi, että pitää vain sanoa suoraan, mutta jos liian suoraan sanoo niin se yleensä rikkoo tuttavuuden (varsinkin tällaisen joka ei ole läheinen tuttavuus; läheiselle tai ystävälle voisi sanoa paljon avoimemmin ja suorempaan). Eli läheiselle sukulaiselle tai ystävälle voisin tietysti sanoa rehellisesti, mutta etäiselle tutulle se on jostain syystä paljon vaikeampaa. Ihan jo senkin takia, etten koe että olisin tilivelvollinen elämästäni hänelle.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Älä vastaa

2. sano, että nyt pitää lopettaa. On muuta tärkeää tekemistä / menoa

Käytän tätä, mun pitää nyt mennä koska...Kohta tulee xx ja pitää, kuule, soitan sulle....kohta...

Mutta jos tällaista "pakenemista" pitää tehdä jatkuvasti ja käyttää energiaa keksiäkseen tekosyitä, niin tuskin tämä kovin terve tuttavuus on. Eihän tuttavuuden pitäisi olla sellaista, että jatkuvasti joutuu aktiivisesti pakoilemaan toista.

Ja on vieläpä hyvin tuore tuttavuus, olemme tunteneet alle puoli vuotta. Eli siis ei todellakaan mikään läheinen ystävä.

ap

En vastaisi vaan laittaisin myöhemmin viestin jotenkin näin että "Huomasin että olit soittanut, en ehtinyt vastata. Soitellaan/tavataan myöhemmin."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi on mahdottomuus lopettaa kaveruus? Tykkäät kumminkin vaikket tykkää?

Joo, pidän henkilöstä mutta minulla ei ole näin paljon aikaa hänelle.

ap

Siinä tapauksessa on paras kertoa kaverille totuus: Pidät kaveristasi ja haluat jatkaa yhteydenpitoa, mutta olet kiireinen eikä aikasi riitä pitkiin puheluihin. Jos kaveri jatkaa soittelua entiseen malliin, jätä välillä rauhassa vastaamatta ja lopeta puhelut lyhyeen ja pahoittele uudelleen, ettei aikasi riitä niin tiiviiseen yhteydenpitoon kuin kaveri haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla niin vaikeata vetää omat rajat ja ihan ystävällisesti sanoa, että on vähän kiire eikä ehdi puhua? Pieni valkoinen valhe ei ole kiellettyä tällaisissa tilanteissa. Ei tarvitse dramaattisesti lopettaa ystävyys- tai muu suhde katkaisemalla välit kokonaan. 

Joku päivä voitte itsekin olla yksinäisiä vailla juttukaveria tms.

Näin olen tehnyt koko tämän syksyn jonka ajan olemme tunteneet. Mutta selvästi se ei ole ollut toimiva toimintatapa. Ja nyt olen kyllästynyt siihen, että minun pitää joka päivä (a) tuntea huonoa omaatuntoa kun jätän hänen lukemattomiin soittoihinsa ja viesteihinsä (sillä kyllä, hän myös viestittelee) vastaamatta; (b) käyttää energiaani jatkuvien uusien tekosyiden/valkoisten valheiden keksimiseen. En koe, että olisin velvollinen tekemään hänelle tiliä, rehellisesti tai valkoisten valheiden kautta, joka päivä siitä mitä teen elämälläni ja miksi en ehdi puhua puhelimessa, viestitellä ja tavata jatkuvasti (sillä kyllä, vaikka puhelut ovat suurin ongelma, niin hän myös viestittelee jatkuvasti ja haluaisi tavata tiiviisti)

Kuten toisessa viestissä kirjoitin, hän ei tosiaan ole mikään läheinen ystävä vaan henkilö johon tutustuin vasta viime syksynä.

Ehkä tässä suurin ongelmani lopulta on, mikä alkaa itselleni seljetä tässä kirjoittaessa, että en kenties sittenkään oikeasti pidä tästä henkilöstä. Pitäisin jos hän käyttäytyisi normaalisti, eli ei tällä tavalla takertuisi minuun ja vaatisi loputtomasti aikaani kaikin tavoin, mutta totta puhuen, niin ensimmäinen tunne joka tulee mieleen kun ajattelen häntä on ärsyyntyminen. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo ihminen kovin yksinäinen ja vailla aikuista seuraa?

Sä voit mun mielestä sanoa hänelle aivan suoraan. Että on kiva jutella kanssasi, mutta en valitettavasti ehdi jutella näin pitkiä puheluita. Halutessasi voit avata, miksi näin. Ja että soitellaan vaikka ens viikon perjantaina, oon silloin lenkillä ja ehdin jutella jonkin aikaa. 

Taitaa olla. Ja muuten hyvä ehdotus, mutta on silti niin etäinen tuttu, että en haluaisi sitoutua edes tuollaisiin etukäteen sovittuihin puheluihin.

Ei tällaista ole kenenkään muun tuntemani henkilön kanssa. Muiden kanssa soitellaan, viestitellään ja tavataan silloin kun kummallekin sopii, ei ole mitään painostusta puolin tai toisin tai loputonta ajan vaatimusta. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi on mahdottomuus lopettaa kaveruus? Tykkäät kumminkin vaikket tykkää?

Miksi se pitäisi lopettaa, jos asiaan löytyy jokin toinen ratkaisu?

Hehheh, mikähän se voisi olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Älä vastaa

2. sano, että nyt pitää lopettaa. On muuta tärkeää tekemistä / menoa

Käytän tätä, mun pitää nyt mennä koska...Kohta tulee xx ja pitää, kuule, soitan sulle....kohta...

Mutta jos tällaista "pakenemista" pitää tehdä jatkuvasti ja käyttää energiaa keksiäkseen tekosyitä, niin tuskin tämä kovin terve tuttavuus on. Eihän tuttavuuden pitäisi olla sellaista, että jatkuvasti joutuu aktiivisesti pakoilemaan toista.

Ja on vieläpä hyvin tuore tuttavuus, olemme tunteneet alle puoli vuotta. Eli siis ei todellakaan mikään läheinen ystävä.

ap

Tuttavuudessanne on varmasti epäterveitä piirteitä, mutta kenen syytä se on? Jos olet itse vässykkänä totuttanut kaverisi sellaiseen käytökseen jota pidät rasittavana, kannattaa käyttää reilusti aikaa myös sen miettimiseen, mikä on oma vastuusi tilanteesta. Voisiko tilanne parantua sillä, jos muuttaisit omaa käytöstäsi terveempään suuntaan?