Lue keskustelun säännöt.
Kenen uskot murhanneen Jukka S Lahden?
11.01.2025 |
Kerro mielipiteesi? Kiinnostaisi tietää kuinka moni uskoo murhaajan olleen Anneli? Tai vaihtoehtoisesti kuka muu se voisi olla? En usko itse, että tämä murha selviää koskaan.
Kommentit (466)
Vierailija kirjoitti:
Omat huomiot hätäkeskuspuhelusta (kuunneltavissa youtubessa). Kuunnelkaapa ja katsokaa oletteko samaa mieltä?
- Heti puhelun alussa A sanoo "tääl on joku tappaja". Sanan "tappaja" käyttö tässä kohtaa tuntuu mielestäni erikoiselta. Onko A:lla tässä kohtaa jo tiedossa että hyökkäyksen lopputulos tulee olemaan kuolema? Valinta ilmaista tilanne juuri tällä tavalla, "täällä on joku tappaja", myös mielestäni ilmaisee erikoista tarvetta vakuuttaa kuulija siitä että talossa on ulkopuolinen ihminen. Luontevammalta tuntuisi esim ilmaisu "joku murtautui kotiimme ja puukotti miestäni ja minua", tms, miten se ikinä puhujan puhekieleen kääntyykään.
- A kuulostaa puhelun alussa kiihtyneeltä, mutta ei pelokkaalta + järkyttyneeltä/itkevältä + kiihtyneeltä vaan ennemmin vihaiselta + agitoituneelta + kiihtyneeltä. Esim kohta jossa kertoo osoitteen (kahdesti).
- A kutsuu lapsen puhelimeen. Aika moni varmaan olisi tuossa tila
Samaa olen pohtinut. Anneli vaikuttaa koko puhelun ajan siltä, että hän tietää Jukan tulevan kuolemaan. Tätä päätelmääni tukee myös Annelin käytös sen jälkeen, kun väitetty ulkopuolinen on poistunut talosta; Anneli ei tässäkään vaiheessa pyri auttamaan Jukkaa tai tarkistamaan hänen vointiaan. Kun poliisi oli pyytänyt häntä kokeilemaan Jukan pulssia, hän teki senkin vaikeimman kautta oven takaa, vaikka ei tuossa vaiheessa olisi voinut tietää, vaikka Jukka olisikin ollut vielä henkitoreissaan ja mahdollisesti vielä autettavissa. Sinne vain jätti yksinään puolisonsa makaamaan ja lähti itse ulos odottamaan poliisia.
Lisäksi kylpyhuoneen ovi ei ollut avatessa osunut Jukan päähän, eli Anneli oli vain vähän raottanut ovea. Mistä hän tiesi, että Jukka makaa oven edessä niin, että sitä ei saa kunnolla auki? Hän oli kertonut, ettei saanut kokeiltua pulssia, koska yletti Jukkaa vain olkapäähän. Mistä hän tiesi käsikopelolla, miten päin Jukka on? Eihän sieltä kylpyhuoneen puolelta oven takaa voinut nähdä koko Jukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tämä on erinomainen analyysi! Juuri tällaista tutkimusotetta kaipaisi todisteeksi myös Suomessa käytäviin oikeudenkäynteihin."
Ihmettelen suuresti jos tällaista analyysia ei ole psykologeilla / kieliteteilijöillä tms virallisesti teetetty, eikö siis ole?
Tuo puhelu on ihan tavallisen ei-ammattilais ihmisen korviinkin jo niin uskomatonta kuultavaa.
Tuohon aikaan ei krp:llä ollut forensisen lingvistiikan asiantuntijoita, eikä niitä ollut tapana oikeudessa käyttää. Suomessa ne eivät kelvanneet kunnolla todisteiksi. Laadullisten tutkimusmenetelmien käyttö edes yliopistotutkimuksessa ei ollut saanut kovin suurta jalansijaa. Muistelen, että psykologian tutkijatkin laskivat vielä korrelaatioita. Oikeuspsykologit keskittyivät punnitsemaan kuulustelukertomusten uskottavuutta etsimällä johdattelevia kysymyksiä kuulustelijoilta ja vertailemalla kertomusten osia itse arvioimaansa "todellisuuteen". Puolustuksen psykologi Santtila teki kyllä pienen guilty caller-analyysin, mutta hän käsitteli siinä äitiä ja tyttöä yhtenä yksikkönä ja sai heidät näin näyttäytymään non-guilty.
Jokainen lause tässä viestissä on täyttä bullshittiä. Käsittämätöntä mitä kaikkea sitä tulee kurjoitettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämä on erinomainen analyysi! Juuri tällaista tutkimusotetta kaipaisi todisteeksi myös Suomessa käytäviin oikeudenkäynteihin."
Ihmettelen suuresti jos tällaista analyysia ei ole psykologeilla / kieliteteilijöillä tms virallisesti teetetty, eikö siis ole?
Tuo puhelu on ihan tavallisen ei-ammattilais ihmisen korviinkin jo niin uskomatonta kuultavaa.
Tuohon aikaan ei krp:llä ollut forensisen lingvistiikan asiantuntijoita, eikä niitä ollut tapana oikeudessa käyttää. Suomessa ne eivät kelvanneet kunnolla todisteiksi. Laadullisten tutkimusmenetelmien käyttö edes yliopistotutkimuksessa ei ollut saanut kovin suurta jalansijaa. Muistelen, että psykologian tutkijatkin laskivat vielä korrelaatioita. Oikeuspsykologit keskittyivät punnitsemaan kuulustelukertomusten uskottavuutta etsimällä johdattelevia kysymyksiä kuulustelijoilta ja vertailemalla kertomusten osia itse
Mielenkiintoista infoa, kiitos valaisemisesta. T. Se joka kysyi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämä on erinomainen analyysi! Juuri tällaista tutkimusotetta kaipaisi todisteeksi myös Suomessa käytäviin oikeudenkäynteihin."
Ihmettelen suuresti jos tällaista analyysia ei ole psykologeilla / kieliteteilijöillä tms virallisesti teetetty, eikö siis ole?
Tuo puhelu on ihan tavallisen ei-ammattilais ihmisen korviinkin jo niin uskomatonta kuultavaa.
Tuohon aikaan ei krp:llä ollut forensisen lingvistiikan asiantuntijoita, eikä niitä ollut tapana oikeudessa käyttää. Suomessa ne eivät kelvanneet kunnolla todisteiksi. Laadullisten tutkimusmenetelmien käyttö edes yliopistotutkimuksessa ei ollut saanut kovin suurta jalansijaa. Muistelen, että psykologian tutkijatkin laskivat vielä korrelaatioita. Oikeuspsykologit keskittyivät punnitsemaan kuulustelukertomusten uskottavuutta etsimällä johdattelevia kysymyksiä kuulustelijoilta ja vertailemalla kertomusten osia itse
Onko guilty caller -analyysi vakiintunut termi vai itse tässä käyttämäsi termi? Koitin googlata, ei löytynyt mitään. Mistä analyysissa siis kyse, minfon tekemässä ja Santtilan tekemässä? Jos jaksat avata vielä, tai laita linkkiä mistä löytyy tietoa?
Vierailija kirjoitti:
Omat huomiot hätäkeskuspuhelusta (kuunneltavissa youtubessa). Kuunnelkaapa ja katsokaa oletteko samaa mieltä?
- Heti puhelun alussa A sanoo "tääl on joku tappaja". Sanan "tappaja" käyttö tässä kohtaa tuntuu mielestäni erikoiselta. Onko A:lla tässä kohtaa jo tiedossa että hyökkäyksen lopputulos tulee olemaan kuolema? Valinta ilmaista tilanne juuri tällä tavalla, "täällä on joku tappaja", myös mielestäni ilmaisee erikoista tarvetta vakuuttaa kuulija siitä että talossa on ulkopuolinen ihminen. Luontevammalta tuntuisi esim ilmaisu "joku murtautui kotiimme ja puukotti miestäni ja minua", tms, miten se ikinä puhujan puhekieleen kääntyykään.
- A kuulostaa puhelun alussa kiihtyneeltä, mutta ei pelokkaalta + järkyttyneeltä/itkevältä + kiihtyneeltä vaan ennemmin vihaiselta + agitoituneelta + kiihtyneeltä. Esim kohta jossa kertoo osoitteen (kahdesti).
- A kutsuu lapsen puhelimeen. Aika moni varmaan olisi tuossa tila
Yritin keksiä analyysisi vielä lisäyksiä. Näitä huomioita tuli mieleeni:
Anneli vaikutteli rakentelevan alibia itselleen kertoilemalla vähän liiankin tarkasti omia tekemisiään siltä ajalta, kun oli ollut poissa puhelimesta. Häkevirkailija olisi halunnut tietää, mikä uhrin tilanne on, mutta Anneli kertoili huppiksesta ja itsestään. Ajassa 2:58 sanottu repliikki sisältää sekaisin preesensin ja imperfektin käyttöä sekä sen "aikoo tappaa" - ilmauksen, joista saa vaikutelman mielikuvituksen käytöstä. Ja vaikka Anneli kiirehtii avun saapumista, se ei tunnu liittyvän Jukkaan vaan joko omaan rintapistoon tai yleensä poliisin saapumiseen toteamaan Jukka "hiljenneeksi". Kuvaukset huppumiehestä eivät myöskään lisäänny, vaan hän kertaa koko ajan sitä "mustat vaatteet".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
A.A. Yleensä tapahtumat ovat juuri sitä miltä näyttää, tehdään turhan monimutkaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämä on erinomainen analyysi! Juuri tällaista tutkimusotetta kaipaisi todisteeksi myös Suomessa käytäviin oikeudenkäynteihin."
Ihmettelen suuresti jos tällaista analyysia ei ole psykologeilla / kieliteteilijöillä tms virallisesti teetetty, eikö siis ole?
Tuo puhelu on ihan tavallisen ei-ammattilais ihmisen korviinkin jo niin uskomatonta kuultavaa.
Tuohon aikaan ei krp:llä ollut forensisen lingvistiikan asiantuntijoita, eikä niitä ollut tapana oikeudessa käyttää. Suomessa ne eivät kelvanneet kunnolla todisteiksi. Laadullisten tutkimusmenetelmien käyttö edes yliopistotutkimuksessa ei ollut saanut kovin suurta jalansijaa. Muistelen, että psykologian tutkijatkin laskivat vielä korrelaatioita. Oikeuspsykologit keskittyivät punnitsemaan kuulustelukertomusten uskottavuutta etsimällä johdattelevia kysymyksiä kuu
Kumma juttu. Kyllä minä sain googlattua "guilty caller analysis". Yritäpä vielä uudelleen. Tai ehkäpä: 911 analysis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kumma juttu. Kyllä minä sain googlattua "guilty caller analysis". Yritäpä vielä uudelleen. Tai ehkäpä: 911 analysis."
Jotain sössin näköjään, nyt löytyi. Kiitos!
Joku ns, hyvä veli, miespuolinen, jota muut suojeli, vaikka tiesivät. On vielä ehkä elossa tai kuollut. Tämä on reipas arvaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anneli sen teki. Vanhin tytär oli apuri teossa.
Sananen seri-jutustakin. KOn purkupäätös ja sen perustelut olivat iso yllätys itselleni. En nyt referoi, käykää lukemassa. Mutta: tämäkin käsitellään ehkä vielä kerran oikeudessa, mahdollisesti jopa molemmissa asteissa. Syyttäjä on luvannut päätöksen vielä tässä kuussa.
Uskon siis Auerin surmanneen miehensä, mutta seri-jutun syytteet vaikuttavat olevan silkkaa roskaa. Pelissä on paljon, ei vähiten oikeuden uskottavuus. KO kun piti seri-tuomiota laadukkaana ja todisteita uskottavina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllikki Saari
Ehkä ei Kyllikki? ...joten kallistun Jammu Siltavuoreen.
Vierailija kirjoitti:
Sananen seri-jutustakin. KOn purkupäätös ja sen perustelut olivat iso yllätys itselleni. En nyt referoi, käykää lukemassa. Mutta: tämäkin käsitellään ehkä vielä kerran oikeudessa, mahdollisesti jopa molemmissa asteissa. Syyttäjä on luvannut päätöksen vielä tässä kuussa.
Uskon siis Auerin surmanneen miehensä, mutta seri-jutun syytteet vaikuttavat olevan silkkaa roskaa. Pelissä on paljon, ei vähiten oikeuden uskottavuus. KO kun piti seri-tuomiota laadukkaana ja todisteita uskottavina.
Sen verran mitä julkisuuteen on paljastettu lasten 2011 kertomuksista, niistä saa kuitenkin kerronnaltaan varsin luotettavan kuvan. Se minkä vuoksi niitä ei pidetä uskottavina, saattaa liittyä pikemmin "meidän aikuisten" epäuskoon sen suhteen, että perheen sisällä olisi voinut tapahtua sellaista. Pidän kuitenkin Aueria älykkäänä henkilönä, jonka blogistakin huomaa hänen nopeasti perehtyneen varsinkin psykologisiin tutkimuksiin. Hänen kirjallinen ilmaisunsa tuo myös esiin älykkyyttä, vaikkakin myös ilkeyttä. Uskon hänen olevan kykenevä manipuloimaan lapsia niin, että näiden muisteluksiin liittyy epäuskottavuutta. Myös Auerin viehtymys Kukan kaltaiseen mieheen ei sovi viattoman äidin kuvaan. Olen asian suhteen inhorealisti.
Mitä useammin kuuntelen tuon häke-nauhan, sitä pöyristyttävämmältä se kuulostaa...
Kummastelen suuresti mm kohtaa jossa ilmeisesti Jukka on kuollut ja lapsi parkaisee. Parkaisu kuulostaa sinänsä aidolta ja tilanteeseen sopivalta. Sen sijaan Annelin reaktio siihen ei ole ollenkaan kontekstiin sopiva. Vaivaantunut "Älä A***** nyt itke siel..." Kun lapsi ei itke vaan parkuu kuin täydessä shokissa. Miksi Anneli käyttää sanaa "itkeä"? Miksi hän kuulostaa vaivaantuneelta, kuin esittäisi jotain? Entä miksi lapsi vain muutaman sekunnin kuluttua esittää seuraavan kommenttinsa TÄYSIN toisessa tunnetilassa? "Ei, se lähti..." hiljaa kuin hiiri. Miten lapsen shokki loppui noin nopeaa? Yhteen parkaisuun? Miksei taustalta kuulunut edes yhtä lisäparkaisua tai "laskeutumista"?
Vierailija kirjoitti:
Mitä useammin kuuntelen tuon häke-nauhan, sitä pöyristyttävämmältä se kuulostaa...
Kummastelen suuresti mm kohtaa jossa ilmeisesti Jukka on kuollut ja lapsi parkaisee. Parkaisu kuulostaa sinänsä aidolta ja tilanteeseen sopivalta. Sen sijaan Annelin reaktio siihen ei ole ollenkaan kontekstiin sopiva. Vaivaantunut "Älä A***** nyt itke siel..." Kun lapsi ei itke vaan parkuu kuin täydessä shokissa. Miksi Anneli käyttää sanaa "itkeä"? Miksi hän kuulostaa vaivaantuneelta, kuin esittäisi jotain? Entä miksi lapsi vain muutaman sekunnin kuluttua esittää seuraavan kommenttinsa TÄYSIN toisessa tunnetilassa? "Ei, se lähti..." hiljaa kuin hiiri. Miten lapsen shokki loppui noin nopeaa? Yhteen parkaisuun? Miksei taustalta kuulunut edes yhtä lisäparkaisua tai "laskeutumista"?
Shokki voi näkyä ja kuulua vaikenemisena tai vaikeana puheena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä useammin kuuntelen tuon häke-nauhan, sitä pöyristyttävämmältä se kuulostaa...
Kummastelen suuresti mm kohtaa jossa ilmeisesti Jukka on kuollut ja lapsi parkaisee. Parkaisu kuulostaa sinänsä aidolta ja tilanteeseen sopivalta. Sen sijaan Annelin reaktio siihen ei ole ollenkaan kontekstiin sopiva. Vaivaantunut "Älä A***** nyt itke siel..." Kun lapsi ei itke vaan parkuu kuin täydessä shokissa. Miksi Anneli käyttää sanaa "itkeä"? Miksi hän kuulostaa vaivaantuneelta, kuin esittäisi jotain? Entä miksi lapsi vain muutaman sekunnin kuluttua esittää seuraavan kommenttinsa TÄYSIN toisessa tunnetilassa? "Ei, se lähti..." hiljaa kuin hiiri. Miten lapsen shokki loppui noin nopeaa? Yhteen parkaisuun? Miksei taustalta kuulunut edes yhtä lisäparkaisua tai "laskeutumista"?
Shokki voi näkyä ja kuulua vaikenemisena tai vaikeana puheena.
Yleensä vaikeneminen on sillon johdonmukaista. Ei niin että se alkaa kauhun parkaisulla joka päättyy kuin seinään ja etenkään ei niin että 30sek jälkeen tästä kauhusta ei äänessä ole enää tietoakaan.
Hätäpuhelua on analysoitu paljon. Psykologian professori Pekka Santtilan mukaan Anneli käyttäytyy puhelussa syyttömän tavoin. Roosa Rentolan kirjassa Kielestä kiinni: kuinka kielentutkimusta käytetään rikosten selvittämisessä hätäpuhelua verrataan muihin, joissa soittaja on ollut joko syytön tai syyllinen. Annelin nähdään käyttäytyvän syyttömän tavoin.
"Tämä on erinomainen analyysi! Juuri tällaista tutkimusotetta kaipaisi todisteeksi myös Suomessa käytäviin oikeudenkäynteihin."
Ihmettelen suuresti jos tällaista analyysia ei ole psykologeilla / kieliteteilijöillä tms virallisesti teetetty, eikö siis ole?
Tuo puhelu on ihan tavallisen ei-ammattilais ihmisen korviinkin jo niin uskomatonta kuultavaa.