Onko seksuaalinen halusi spontaania vai responsiivista?
HS kirjoittaa seksuaalisesta halusta, jota on terapeuttien mukaan kahdenlaista: spontaania ja responsiivista. Spontaani tarkoittaa nopeasti syttyvää halua, ikään kuin sisäsyntyistä seksin tarvetta, joka ei vaadi erityisiä ärsykkeitä. Responsiivinen halu taas on enemmän reaktiota tilanteeseen, vuorovaikutukseen tai tunnelmaan. Se syntyy jonkinlaisesta ärsykkeestä.
Terapeutin mukaan voi aiheuttaa kitkaa parisuhteeseen, jos halujen tyyppi on kumppaneilla erilainen. Responsiivisuus voidaan nähdä jopa haluttomuutena, vaikka siitä ei ole kyse.
Kumpaa halun tyyppiä sinä edustat? Ja tiedätkö kumpaa tyyppiä kumppanisi on?
Kommentit (111)
Minä jaksan epäillä, että pelkkä spontaanisuus riittää siihen, että seksiä on monta kertaa viikossa vuodesta ja vuosikymmenenstä toiseen. Meillä ei ainakaan olisi ilman panostusta molempien ja varsinkin vaimon haluihin. Mutta on onnistunut olemaan jo 49 vuotta. Muttta kukin tavallaan. Hyvä kumminkin tiedostaa että jos toisella ei näytä olevan haluja se ei tarkoita,etteikö saisi houkuteltua halukkaaksi. Jos taas jää odottaan haluja, niin siihen voi mennä pahimmillaan vuosia. Se nyt on nähty monen miehen toimesta.
Tuo nyt on sitten taas eri asia. Sulla menee puurot ja vellit sekaisin. Siihen, kuinka usein seksiä harrastetaan, liittyy muutakin kuin se onko halu responsiivista vai spontaania. Eikä spontaani halu tarkoita sitä että olisi erityisen korkea libido. Vuosikymmenten aikana moni asia muuttuu, eikä niistä mikään välttämättä liity siihen onko seksihaluiltaan spontaani vai responsiivinen. Harva harrastaa harmaapäiseksi saakka seksiä noin usein, vaikka kuinka menisi halut yksiin.
Koska halut ovat yksilölliset, kenenkään ei tarvitse perustella halujaan tai mennä elämässä sen mukaan mitä moni mies on nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Minä jaksan epäillä, että pelkkä spontaanisuus riittää siihen, että seksiä on monta kertaa viikossa vuodesta ja vuosikymmenenstä toiseen. Meillä ei ainakaan olisi ilman panostusta molempien ja varsinkin vaimon haluihin. Mutta on onnistunut olemaan jo 49 vuotta. Muttta kukin tavallaan. Hyvä kumminkin tiedostaa että jos toisella ei näytä olevan haluja se ei tarkoita,etteikö saisi houkuteltua halukkaaksi. Jos taas jää odottaan haluja, niin siihen voi mennä pahimmillaan vuosia. Se nyt on nähty monen miehen toimesta.
Tuo nyt on sitten taas eri asia. Sulla menee puurot ja vellit sekaisin. Siihen, kuinka usein seksiä harrastetaan, liittyy muutakin kuin se onko halu responsiivista vai spontaania. Eikä spontaani halu tarkoita sitä että olisi erityisen korkea libido. Vuosikymmenten aikana moni asia muuttuu, eikä niistä mikään välttämättä liity siihen onko seksihaluiltaan spontaani vai responsiivinen. Harva harrast
Ja missään vaiheessa kukaan ei ole tässä väittänyt, etteikö toista saisi haluamaan. Sehän sen responsiivisen seksuaalisuuden pointti on. Se on vaan niin, että kaikkia ei huvita tai kiinnosta saada toisen haluja aina heräämään silloin kun itse haluaisi seksiä, vaan toivoisi että toinen olisi lähempänä omia haluja jo valmiiksi. Siinä ei ole mitään väärää eikä siinä auta se mikä sulla ja sun vaimolla toimii.
Itselläni alkuhuumassa spontaani, sitten muuttuu responsiiviseksi (valitettavasti). Olen nainen ja naissuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni alkuhuumassa spontaani, sitten muuttuu responsiiviseksi (valitettavasti). Olen nainen ja naissuhteessa.
Onko vaikuttanut suhteeseen ikinä tuo muutos?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni alkuhuumassa spontaani, sitten muuttuu responsiiviseksi (valitettavasti). Olen nainen ja naissuhteessa.
Onko vaikuttanut suhteeseen ikinä tuo muutos?
Kyllä se on usein kriisiyttänyt suhdetta kun se on tulkittu haluttomuudeksi toisen puolelta (kumppanit olleet enemmän spontaaneja). Nykyinen kumppani on ymmärtäväisempi ja osaa ja jaksaa herätellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni alkuhuumassa spontaani, sitten muuttuu responsiiviseksi (valitettavasti). Olen nainen ja naissuhteessa.
Onko vaikuttanut suhteeseen ikinä tuo muutos?
Kyllä se on usein kriisiyttänyt suhdetta kun se on tulkittu haluttomuudeksi toisen puolelta (kumppanit olleet enemmän spontaaneja). Nykyinen kumppani on ymmärtäväisempi ja osaa ja jaksaa herätellä.
Hyvä juttu. Aloin miettiä että kuinkakohan usein tuo on syynä parisuhteiden seksielämän kuivumiseen. Siis jos toinen ei halua lämmitellä tai sitä muutosta ei osata kommunikoida puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jaksan epäillä, että pelkkä spontaanisuus riittää siihen, että seksiä on monta kertaa viikossa vuodesta ja vuosikymmenenstä toiseen. Meillä ei ainakaan olisi ilman panostusta molempien ja varsinkin vaimon haluihin. Mutta on onnistunut olemaan jo 49 vuotta. Muttta kukin tavallaan. Hyvä kumminkin tiedostaa että jos toisella ei näytä olevan haluja se ei tarkoita,etteikö saisi houkuteltua halukkaaksi. Jos taas jää odottaan haluja, niin siihen voi mennä pahimmillaan vuosia. Se nyt on nähty monen miehen toimesta.
Tuo nyt on sitten taas eri asia. Sulla menee puurot ja vellit sekaisin. Siihen, kuinka usein seksiä harrastetaan, liittyy muutakin kuin se onko halu responsiivista vai spontaania. Eikä spontaani halu tarkoita sitä että olisi erityisen korkea libido. Vuosikymmenten aikana moni asia muuttuu, eikä niistä mikään välttämättä liity siihen onko seksiha
Voihan siitä olla pettynyt mutta kannattaa tiedostaa, ettei itseään voi kukaan pakottaa spontaaniksi. Ja ettei responsiivisuus tarkoita rakkauden puutetta tai sitä, ettei pidä toista haluttavana.
Jos herättelyyn ei mene iäisyyttä, niin eikö se voi olla myös kiva tunne, kun huomaa, kuinka saa omilla teoillaan ja sanoillaan toisen innostumaan?
Voihan siitä olla pettynyt mutta kannattaa tiedostaa, ettei itseään voi kukaan pakottaa spontaaniksi. Ja ettei responsiivisuus tarkoita rakkauden puutetta tai sitä, ettei pidä toista haluttavana.
Kukaan ei ole muuta väittänytkään. En tiedä miksi jatkat tuon toistamista, rehellisesti sanottuna ja vailla v*ttuilua. Kukaan ei voi pakottaa itseään responsiiviseksi eikä spontaaniksi, ja kaikki ihmiset eivät seksuaalisessa mielessä sovi yhteen. Rakkaus on sitten asia erikseen. Pelkällä tunteella ei tee mitään jos muuten ollaan kovin erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Jos herättelyyn ei mene iäisyyttä, niin eikö se voi olla myös kiva tunne, kun huomaa, kuinka saa omilla teoillaan ja sanoillaan toisen innostumaan?
Ei oikeastaan. Tai siis mulle se on lähinnä neutraali juttu, ja neutraalikin vain silloin jos herättelyyn ei mene iäisyyttä. Jos menee pitkään tai joka kerta, se on negatiivinen juttu. Tässä toki varmaan eroja, alan uskoa että olen tällä jatkumolla tosi ääripäässä.
Eikö tuo "spontaani halu" ole samaa mitä kutsutaan arkisesti panetukseksi? Eli melkein jokainen on joskus kokenut sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jaksan epäillä, että pelkkä spontaanisuus riittää siihen, että seksiä on monta kertaa viikossa vuodesta ja vuosikymmenenstä toiseen. Meillä ei ainakaan olisi ilman panostusta molempien ja varsinkin vaimon haluihin. Mutta on onnistunut olemaan jo 49 vuotta. Muttta kukin tavallaan. Hyvä kumminkin tiedostaa että jos toisella ei näytä olevan haluja se ei tarkoita,etteikö saisi houkuteltua halukkaaksi. Jos taas jää odottaan haluja, niin siihen voi mennä pahimmillaan vuosia. Se nyt on nähty monen miehen toimesta.
Tuo nyt on sitten taas eri asia. Sulla menee puurot ja vellit sekaisin. Siihen, kuinka usein seksiä harrastetaan, liittyy muutakin kuin se onko halu responsiivista vai spontaania. Eikä spontaani halu tarkoita sitä että olisi erityisen korkea libido. Vuosikymmenten aikana moni asia muuttuu, eikä niistä mikään välttämättä liity siihen onko seksiha
Ja missään vaiheessa kukaan ei ole tässä väittänyt, etteikö toista saisi haluamaan. Sehän sen responsiivisen seksuaalisuuden pointti on. Se on vaan niin, että kaikkia ei huvita tai kiinnosta saada toisen haluja aina heräämään silloin kun itse haluaisi seksiä, vaan toivoisi että toinen olisi lähempänä omia haluja jo valmiiksi. Siinä ei ole mitään väärää eikä siinä auta se mikä sulla ja sun vaimolla toimii.
Saahan sitä toivoa. Moni mies taitaa toivoa, vaan kauanko sitä jaksaa odotella. Arjen pyörityksessä naisilla tuppaa olemaan muutakin ajateltavaa. Ihmettelen mikä siinä on miehellä niin vaikea tulla vähän vastaan ja tehdä vaimo hyvälle tuulelle ja halukkaaksi. Jaksaa sitten paremmin arjessa. Näin itse olen se ajatellut, eikä ole pitkässä parisuhteessa koskaan tarvinnut odotella vaimon halujen syttymistä. Toki oma vaimo ollut ajattelevainen ja reagoinut monesti jo kun huomannut kärsimättömyyteni ja panetukseni. Hänen halut kun ei herää ilman että aistii haluni ja panetukseni.
>Saahan sitä toivoa. Moni mies taitaa toivoa, vaan kauanko sitä jaksaa odotella. Arjen pyörityksessä naisilla tuppaa olemaan muutakin ajateltavaa. Ihmettelen mikä siinä on miehellä niin vaikea tulla vähän vastaan ja tehdä vaimo hyvälle tuulelle ja halukkaaksi. Jaksaa sitten paremmin arjessa. Näin itse olen se ajatellut, eikä ole pitkässä parisuhteessa koskaan tarvinnut odotella vaimon halujen syttymistä. Toki oma vaimo ollut ajattelevainen ja reagoinut monesti jo kun huomannut kärsimättömyyteni ja panetukseni. Hänen halut kun ei herää ilman että aistii haluni ja panetukseni. <
Onko tästä aiheesta mahdollista keskustella ilman että teet tästä väkisin miehet vs naiset -jutun tai yleistät kaikki naiset vaimosi kautta? Jos ei, en jaksa jatkaa aiheesta kanssasi. Ei tunnu kovin asialliselta, hyödylliseltä tai kunnioittavalta. -spontaani nainen
Eli sitten kun toinen näkee esim. kodinhoidon välittämisen ja yhteyden osoitukseksi, niin imurointi onkin sitten viettelyä ja esileikkiä?
Sori oli pakko.
Vierailija kirjoitti:
Eli sitten kun toinen näkee esim. kodinhoidon välittämisen ja yhteyden osoitukseksi, niin imurointi onkin sitten viettelyä ja esileikkiä?
Sori oli pakko.
Siis rehellisesti sanottuna tää hämmentää. Mä tykkään huomioida kumppaniani ja yhteistä kotia, ja olis tosi hämmentävää ja luotaantyöntävää jos toinen kokisi sen jotenkin eroottisena. Tai jos toinen siivoaisi siksi että haluaa seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos herättelyyn ei mene iäisyyttä, niin eikö se voi olla myös kiva tunne, kun huomaa, kuinka saa omilla teoillaan ja sanoillaan toisen innostumaan?
Tämä. Itse oivalsin jo n. 25 vuotta sitten, että ihan turha vonkata tai alkaa vasta sängyssä kyselemään seksiä. Olin että heureka näin sen pitää mennä. Suuri valaistuminen ja siitä lähten saanut nauttia halukkaasta vaimosta ja nautinnollisista rakasteluista. Toki vaatinut kompromisseja omissa tekemissä ja ajanvietossa. On pitänyt varata aikaa vaimolle ja läsnäololle hänen kanssaan, mutta vastaavasti ollut kuin olisi laittanut rahaa pankkiin kasvamaan korkoa.
Ihan spontaanisti iski pimpin hinku jo kyppi-v ikäisenä eikä ole poistunu ! Sen kanssa on pakko sopeutua elämään.
Vierailija kirjoitti:
Ihan spontaanisti iski pimpin hinku jo kyppi-v ikäisenä eikä ole poistunu ! Sen kanssa on pakko sopeutua elämään.
Voihan sitä aina etsiä kumppanin joka vastaa haluihin. Niin minä ainakin tein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sitten kun toinen näkee esim. kodinhoidon välittämisen ja yhteyden osoitukseksi, niin imurointi onkin sitten viettelyä ja esileikkiä?
Sori oli pakko.
Siis rehellisesti sanottuna tää hämmentää. Mä tykkään huomioida kumppaniani ja yhteistä kotia, ja olis tosi hämmentävää ja luotaantyöntävää jos toinen kokisi sen jotenkin eroottisena. Tai jos toinen siivoaisi siksi että haluaa seksiä.
Entäs jos huomio ja keventää toisen taakkaa. Toisella on omaa aikaa enemmän ja on virkeämpi. Silloin on seksihalujakin enemmän ja myös aikaa seksille. Mutta joillekin tämä yhtälö on ilmeisen vaikea sisäistää?
Minä jaksan epäillä, että pelkkä spontaanisuus riittää siihen, että seksiä on monta kertaa viikossa vuodesta ja vuosikymmenenstä toiseen. Meillä ei ainakaan olisi ilman panostusta molempien ja varsinkin vaimon haluihin. Mutta on onnistunut olemaan jo 49 vuotta. Muttta kukin tavallaan. Hyvä kumminkin tiedostaa että jos toisella ei näytä olevan haluja se ei tarkoita,etteikö saisi houkuteltua halukkaaksi. Jos taas jää odottaan haluja, niin siihen voi mennä pahimmillaan vuosia. Se nyt on nähty monen miehen toimesta.