En enää oikeasti pärjää kotona lapseni kanssa.

ja ohjatusti alat käsittelemään omaa äitisuhdettasi, opit kyllä rakastamaan omaa lastasi. Tähän saat apua neuvolapsykologilta. Ja tarvittaessa lääkitys on kyllä paikallaan... kuulostat oireiltasi oikein "kirja-oppi " synytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuneelta. Sanoit mm. aiemmin että lapsi ei ole tuntunut omaltasi jne.



Periatteessa lapsi tarvitsee yhden tärkeän vanhempi-suhteen, johon voi luottaa ja jolta saa hellyyttä. Jos isä on hellä ja hoitaa lasta paljon, tämä suhde on korostuu. Tarvittaessa miehesi voi saada esim. sairaslomaa niin ettei sinun tarvitse ola yksin vauvan kanssa pitkiä päiviä "vaikean perheen tilanteen" nimikkeellä.



Toinen juttu on se, että lapsi ei näe tai kuule ajatuksiasi. Voit aivan hyvin "näytellä" rakkauden tunteet lapselle, vaikka et niitä todellisuudessa tuntisikaan. Tiedostaen varaat päivittäin aikaa lapsen kanssa hellyttelyyn. Ota vaikka vauva-hieronta ohjeet eteen ja hiero vauvaasi. Kutittele ja hassuttele.



Sinulla on kuitenkin todella hyvät lähtökohdat, kun tiedostat ongelman tässä vaiheessa ja olet jo tiedostaen pystynyt sanoittamaan tunteitasi omaa äitiäsi kohtaan. Älä toista oman äitisi virheitä! Tiedän, että se on hankalaa, koska sinulla ei ole hyvän äidin mallia.



Jaksamista ja voimia! Ota rohkeasti luuri käteen... itsekin olen ollut neuvolpsyk. juttusilla ja sain "terveen paperit", puhuminen silti auttoi hurjasti ja ilmapiiri koko perheen sisällä rentoutui.

ja neuvola on nimenomaan oikea paikka aloittaa! Ainakin täällä pääkaupungissa on jos jonkilaista kurssia ja ryhmää vuorovaikutuksen opetteluun, entäs sitten esikoti tms.?

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/ensikodit/

Hae ihmeessä pian apua, jaksat itse paremmin elämää, lasta, itseäsi, kun pääset masennuksesta ja tuosta kurjasta olosta. Lapsesi on ihana, sun täytyy vaan saada huomata se!

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/alma/



tämä toimii kai vaan lähinnä Helsingissä, enkä tiedä ap, oletko täältä, mutta onpahan ainakin vinkiksi jollekin muulle!

Ap, oletko tehnyt mitään asian hyväksi?

Nythän hänellä on kerrankin elämässä ihminen joka rakastaa häntä pyytteettömästi ja tarvitse häntä täydellisesti. Kerrankin siis ihminen lähellä jolle saa aikaseksi pahan mielen pikku vittuilulla (mm välinpitämättömyydellä).

Tuo 10kk lapsi saa nyt alistua kokemaan kaiken sen vääryyden, ikäänkuin kostona äidin huonoista kokemuksista ja paskasta fiiliksestä.

Ap, oletko tehnyt mitään asian hyväksi?

Soita neuvolapuhelimeen. Saat keskusteluapua ja näkökulmaa mieltäsi painavaan asiaan. Soita kännykästäsi tuntemattomana numerona niin voit puhua anonyyminä. Neuvolapuhelimen numero löytyy neuvolasta saatavan "Saamme vauvan"-oppaan takakannesta: 0600-16388 (ma-pe klo 18-21:30, su klo 16-20)

Otat neuvolassa esille tuntemuksesi ja VAADIT saada 1) ulkopuolisen pitämään unikoulun (kunta voi tukea rahallisesti) ja 2) itsellesi ajan lääkärille, koska sinulla on selkeä masennus päällä. Suomen suosituimpien lääkkeiden joukkoon kuuluu masennuslääke ja se auttaa kyllä masennukseen, aiheesta ei vaan kukaan uskalla puhua.

Ystävälläni oli täysin samanlainen tilanne juuri pojan ollessa 10kk ja nuo tehtyään on kuin eri ihminen (siis oma itsensä jälleen) - ei pidä yhtään miettiä vaan hakea apua!