Onko minulla oikeus kieltää puolison aikuista tytärtä muuttamasta meille?
Siinäpä se kysymys tulikin. Asunto on minun ja puolisoni yhteinen ja nyt hänen aikuinen tytär haluaa muuttaa meille, sillä ei tule toimeen toisen vanhemman kanssa. Opiskelee, ei käy töissä.
Kommentit (143)
MIKÄ IHMEEN TOLLOLAUMA TÄÄLLÄ KOMMENTOI. ETTEKÖ OSAA LUKEA VAI ETTEKÖ YMMÄRRÄ LUKEMAANNE.
Ihan kuin joku aikuinen toimintakykyinen nuori nainen haluaisi muuttaa isän ja äitipuolen luokse, huh. Keksi parempi provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on miehellä vain yksi mahdollisuus tehdä tilanteessa oikeat ratkaisut. Mies ostaa ap:n osuuden talosta, potkii ap:n pellolle ja ottaa tyttärensä luokseen asumaan. Mikään muu ratkaisu ei ole oikein.
Mies? Talo? Mistä sä noi vetäisit?
Palautuu mieleen siitä toisesta ketjusta parin viikon takaa, että se asunto, missä se 24 v tradenomitytär oli asunut isänsä ja hänen uuden vaimonsa luona olo talo. Ja kun hän ei halunnut alkaa tehdä kotitöitä ja maksaa elämisestä ja päätti muuttaa äitinsä luokse, niin se äiti kertoi palstalla asuvansa pienessä kerrostaloasunnossa. Eli tässä kun on varmasti sama keissi kyseessä, niin se aikuinen peräkammaritytär aikoo muuttaa äitinsä ja tämän uuden miehen pienehköön kerrostaloasuntoon täysihoitoon. Sukupuolet voivat olla toisinkinpäin, monihan vähän muuttaa faktojaan aloituksessa tunnistamisen estämiseksi. Kuulostaa sellaiselta painajaiselta, että voimia ja jaksamista asianosaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu siitä minkä ikäinen tytär on. Jos hän on 18-vuotias ja opiskelee ammattikoulussa tai lukiossa niin et voi kieltää. Jos hän on vanhempi ja opiskelee jo AMK:ssa tai korkeakoulussa niin voit kieltää.
No voi kieltää 18v. tulemasta, mutta se huoltajan taloudellinen vastuu voi jatkua sinne 21 v asti. Suomen laki on aika jännä noissa asioissa. Ei vanhempien ole pakko ruokkia ja majoittaa, kun täyttää 18, mutta laissa vanhempien tulot vaikuttaa monissa asioissa ja huoltajan vastuu siis elatusvelvollisuus voi jatkua 21 v. Vanhemmat silti voi kieltäytyä ja heittää 18 v pihalle joutumatta mihinkään oikeudelliseen vastuuseen.
Elatusvelvollisuuteen ei ole mitään 21 vuoden ikärajaa. Ainoa ikäraja on 18, mutta elatusvelvollisuus voi loppua ennen sitäkin, jos lapsi käy töissä tai solmii avioliiton.
Sen yli elatusvelvollisuus voi jatkua, jos se katsotaan kohtuulliseksi. Kohtuullinen on yleensä siihen asti, kun toisen asteen opinnot on saatu päätökseen. Mitään ikuisuusopiskelijaa ei tarvitse elättää eikä varsinkaan oytaa nurkkiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on miehellä vain yksi mahdollisuus tehdä tilanteessa oikeat ratkaisut. Mies ostaa ap:n osuuden talosta, potkii ap:n pellolle ja ottaa tyttärensä luokseen asumaan. Mikään muu ratkaisu ei ole oikein.
Mies? Talo? Mistä sä noi vetäisit?
Palautuu mieleen siitä toisesta ketjusta parin viikon takaa, että se asunto, missä se 24 v tradenomitytär oli asunut isänsä ja hänen uuden vaimonsa luona olo talo. Ja kun hän ei halunnut alkaa tehdä kotitöitä ja maksaa elämisestä ja päätti muuttaa äitinsä luokse, niin se äiti kertoi palstalla asuvansa pienessä kerrostaloasunnossa. Eli tässä kun on varmasti sama keissi kyseessä, niin se aikuinen peräkammaritytär aikoo muuttaa äitinsä ja tämän uuden miehen pienehköön kerrostaloasuntoon täysihoitoon. Sukupuolet voivat olla toisinkinpäin, mon
Eli siis sama provoilija kirjoittelee.
18-vuotias on vielä tosi nuori, voi ihan hyvin asua vielä pari vuotta vanhemman luona ainakin kun opiskelee. Miten hänen opintonsa sujuisivat jos hänen pitäisi muuttaa omilleen ja mennä töihin vaikka ei ehkä ole siihen vielä valmis. Kaikkien aikuisten (tytär mukaanlukien) pitäisi yhdessä keskustella asiasta, entäpä jos vanhemmat vaikka maksavat vuokra-asunnon alkuun, tai onko paikkakunnalla ehkä jonkun asianosaisen sijoitusasunto johon voisi muuttaa?
"Katsotaan sitten 10-20 vuotta myöhemmin vieläkö iskä jaksaa passata aikuista tytärtään. Ja maksaa, pitäähän viikkorahan olla hyvä."
Ikävää, ettei sinulla ole ollut mahdollisuutta turvautua isän apuun. Mun appiukko on samanlainen tunnekylmä sika, joten ensimmäinen asia, jonka 20 vuotta sitten päätin oli, että mun lasta en missään tilanteessa jätä ilman apua. Jokaisena päivänä pidetään yhteyttä ja puhutaan päivän asiat, jotta tiedän missä mennään. Tytär asuu jo omillaan, opiskelee, mutta kaikenlaista apua hän silti välillä tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tilanteesta. Vanhempien elatusvelvollisuus ei pääty välttämättä siihen kun lapsi täyttää 18-vuotta.
https://www.minilex.fi/a/vanhempien-elatusvelvollisuus-opiskelija
Elatusvelvollisuus ei velvoita ottamaan yli 18-vuotiasta luokseen asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on miehellä vain yksi mahdollisuus tehdä tilanteessa oikeat ratkaisut. Mies ostaa ap:n osuuden talosta, potkii ap:n pellolle ja ottaa tyttärensä luokseen asumaan. Mikään muu ratkaisu ei ole oikein.
Ei sitä voi väkisin ostaa, jos toinen ei halua myydä!
Ostakoon mies lapselleen oman asunnon, kun kerran rahaa on.
Provoksihan tämä paljastuu siinä, että ap ei "ovelana" mainitse sukupuoltaan eikä puolisonkaan sukupuolta.
Ja nyt sitten hihittelee ruudun äärellä.
Jos olisi kyseessä biologiset vanhemmat niin kaikki tarjoaisi vaihtoehdoksi tyttärelle vuokra-asuntoa mutta kun on äitipuoli niin hänessä on vika
Vierailija kirjoitti:
Ap on kirjoitellut tänne aiemminkin. Tiedoksi kommentoijille, että se aikuinen tytär on hyväksikäyttäjä, joka ei suostu menemään töihin, vaikka on jo opinnoistaankin valmistunut. Hän on asunut toisen vanhempansa luona kouluikäisestä lähtien, mutta sen vanhemman uudelle puolisolle on tullut mitta täyteen. Tyttäreltä on alettu vaatia sekä osallistumista kotitöihin että elinkustannuksiin, josta tytär ei tykännyt ja muutti sitten asumaan elättinä toisen vanhempansa luokse.
Tuollainen voidaan ottaa hätätilanteessa kotiin, mutta kotitöiden listä on huomattavan suuri. Se on ehto. Ja osallistuu ruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Provoksihan tämä paljastuu siinä, että ap ei "ovelana" mainitse sukupuoltaan eikä puolisonkaan sukupuolta.
Ja nyt sitten hihittelee ruudun äärellä.
Sillä ei ole mitään merkitystä kysymyksen kanssa vaikka olisi kaksi turrea. Ap on vähän ymmärrysrajoitteinen kun kompastuu omaan nokkeluuteensa
Vähän laihanlaisesti tietoja tilanteesta aloituksessa, ja se näkyy jo siinä, miten palstalaiset kinastelevat keskenään.
Mutta suora vastaus kysymykseen on: voit kieltää. Se, että mikä merkitys kiellolla on, riippuu täysin näistä olosuhteista, joita et ap tässä avaa ollenkaan. Jos aikuisella tarkoitat täysi-ikäistä, 18-19 - vuotiasta tai alun parikymppistä opiskelijanuorta, joka opiskelee ensimmäisessä jatko-opintopaikassa, niin vastuu nuoren tukemisesta on yhä hänen vanhemmillaan, ei sinulla. Jos puolisosi ei lastaan pystyisi muuten tukemaan kuin tarjoamalla kattoa pään päälle ja sinä tämän kiellät, voi tilanne alkaa lyömään kiilaa sinun ja puolisosi välille. Mitä sinä siitä sitten ajattelet, on oma asiasi. Asiaan varmasti vaikuttaa myös se, miksi puolisosi lapsella on vaikeuksia tulla toimeen toisen vanhempansa kanssa. Jos syynä olisi esimerkiksi toisen vanhemman mt-ongelmat, päihteiden käyttö tai muuten vaikea persoonallisuus, nuoren jättäminen pulaan olisi kovasydämistä. Jos ongelma on aikuisessa lapsessa (esim. mainittu haluttomuus tehdä kotitöitä, vastuuttomuus, häiritsevä elämä tm.), silloin voi olla hänenkin kannalta parempi alkaa kaikkien osapuolten asettaa lujia rajoja ja antaa toisen oppia elämän realiteetteja. "Kyllä se maailmanranta koulii", sanoi mummukin aikoinaan.
Mutta niin. Sinä et ole vastuussa puolisosi täysi-ikäisestä lapsesta. Kyse on enemmän siitä, miten olet valmis tukemaan puolisoasi, ja siihen on ulkopuolisen oikeasti vaikea ottaa kantaa, etenkin kun et tilannetta mitenkään avaa.
Ja niin tietenkin: jo oikeasti aikuistuneen jälkikasvun on aika alkaa ottaa vastuu itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on miehellä vain yksi mahdollisuus tehdä tilanteessa oikeat ratkaisut. Mies ostaa ap:n osuuden talosta, potkii ap:n pellolle ja ottaa tyttärensä luokseen asumaan. Mikään muu ratkaisu ei ole oikein.
Voi ottaa tilapäisesti, mutta mies alkaa selvittää nuoren mahdollisuuksia vuokra-asuntoon tai opiskelija-asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Provoksihan tämä paljastuu siinä, että ap ei "ovelana" mainitse sukupuoltaan eikä puolisonkaan sukupuolta.
Ja nyt sitten hihittelee ruudun äärellä.
Tämä on hyvä ja esimerkillinen ihmiskoe ihmisten sisälukutaidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu siitä minkä ikäinen tytär on. Jos hän on 18-vuotias ja opiskelee ammattikoulussa tai lukiossa niin et voi kieltää. Jos hän on vanhempi ja opiskelee jo AMK:ssa tai korkeakoulussa niin voit kieltää.
Millä perusteella korkeakoulussa (jota AMK myöskin on) oleva olisi eri asemassa kuin ammattikoulussa/lukiossa
Korkeakoulussa opiskeleva on jo suorittanut 2. asteen tutkinnon eikä vanhemmilla ole enää velvollisuutta elättää häntä.
Vierailija kirjoitti:
Provoksihan tämä paljastuu siinä, että ap ei "ovelana" mainitse sukupuoltaan eikä puolisonkaan sukupuolta.
Ja nyt sitten hihittelee ruudun äärellä.
Onko sillä loppujen lopuksi mitään väliä? Mielenkiintoinen asia pohdittavaksi joka tapauksessa, vaihtelua itseään toistaviin perusprovoihin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provoksihan tämä paljastuu siinä, että ap ei "ovelana" mainitse sukupuoltaan eikä puolisonkaan sukupuolta.
Ja nyt sitten hihittelee ruudun äärellä.
Onko sillä loppujen lopuksi mitään väliä? Mielenkiintoinen asia pohdittavaksi joka tapauksessa, vaihtelua itseään toistaviin perusprovoihin :)
On sillä se väli, että osa ihmisistä kiirehtii tekemään omista lähtökohdistaan suorat johtopäätökset keskittymättä annettujen tietojen yksityiskohtiin.
Ketjun vastausten sisältö olisi taatusti erilainen, jos avaus menisi näin:
*olemme eläkeikäinen pariskunta, ja asumme vaatimattomasti kaupungin-X keskustassa. Puolisoni 45-vuotias peräkamarin poika, joka ei ikinö valmistunut kauppakoulusta, haluaisi muuttaa meille asumaan. Ei käy töissä. Sanoin puolisolleni, että en tue ajatusta, koska ei meillä ole tilaa kolmannelle aikuiselle. Mitä mieltä olette, olenko huono aviomies?*
Tietenkin voit.