Onko 15 liian iso ikäero, jos ollaan keski-iässä? Mies 54 ja minä 40

Sukupolviero ei tunnu nyt, mutta myöhemmin vaikuttaa. Samoin kannattaa etukäteen valmistautua kaikenlaisiin kremppoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 47 ja työkavereinani on kolmikymppisiä. Meillä ei ole minkäänlaista sukupolvien välistä kuilua. En ymmärrä, mikä ongelma olisi olla suhteessa tällaisen hlön kanssa.

Ei tuossa iässä olekaan kuilua.

No minkä ihmeen kuilun muka kehitän vanhempana? 

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 47 ja työkavereinani on kolmikymppisiä. Meillä ei ole minkäänlaista sukupolvien välistä kuilua. En ymmärrä, mikä ongelma olisi olla suhteessa tällaisen hlön kanssa.

Se on vähän eri asia kun ollaan työympäristössä ja kanssakäyminen on huomattavasti suppeampaa ja silotellumpaa kuin kumppanin kanssa. Itse seurustelin 11 vuotta vanhemman kanssa ja vaikka monissa asioissa ikäeroa ei huomannut, niin kyllä se sitten monissa muissa asioissa kävi ilmi. Tulin siihen tulokseen että 10 vuotta on liian iso ero ja kun ajattelin itseäni seurustelemasta itseäni 10v nuoremman kanssa ja ajatus lähinnä kauhistutti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 47 ja työkavereinani on kolmikymppisiä. Meillä ei ole minkäänlaista sukupolvien välistä kuilua. En ymmärrä, mikä ongelma olisi olla suhteessa tällaisen hlön kanssa.

Se on vähän eri asia kun ollaan työympäristössä ja kanssakäyminen on huomattavasti suppeampaa ja silotellumpaa kuin kumppanin kanssa. Itse seurustelin 11 vuotta vanhemman kanssa ja vaikka monissa asioissa ikäeroa ei huomannut, niin kyllä se sitten monissa muissa asioissa kävi ilmi. Tulin siihen tulokseen että 10 vuotta on liian iso ero ja kun ajattelin itseäni seurustelemasta itseäni 10v nuoremman kanssa ja ajatus lähinnä kauhistutti. 

Tjaa. Vietän näiden kolmikymppisten työkavereiden kanssa vapaa-aikaanikin ja tunnen heidät varsin hyvin. En edelleenkään näe mitään eroavaisuuksia välillämme.

Vierailija kirjoitti:

Olen parisuhteessa, jossa olemme suurin piirtein samanikäisiä kuin aloituksen kuvaamassa tapauksessa. Tuntuu aina pahalta lukea näitä "varaudu vaihtamaan vaippoja" -kommentteja. Minusta on kohtuutonta vaatia, että parisuhdeasioissa pitäisi optimoida samaan tapaan kuin vaikka autoa ostettaessa. Rakastuin vuosia sitten mieheeni ja olemme eläneet yhdessä hyvää elämää. Uskon, että näiden hyvien vuosien vuoksi kannatti suhteeseen ryhtyä, vaikka todennäköisyys yhteisille eläkepäiville on pienempi kuin mikä se olisi jossain toisessa suhteessa. 

Joo, rakkaudelle ei voi mitään, mutta ap voi kysyä tuota esimerkiksi tutustumis- tai tapailuvaiheessa. Silloin on ihan ok miettiä, miten se ikä vaikuttaa suhteeseen myöhemmin ja kannattaako jatkaa tapailua.

Kyllä vieläkin vanhempi mies voi sinuun AP rasvat hätäpäissään turauttaa! Vaikka vähän yli-ikäinen jo oletkin... T: M65+

Ihan hyvä ikäero. Voit olla tyytyväinen, jos olet sopivan miehen löytänyt. Ei 54-vuotias ole vielä ikäloppu. Joskus voi nuorempi puoliso kuolla aikaisemmin niin kuin kävi itselleni.

N56

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 47 ja työkavereinani on kolmikymppisiä. Meillä ei ole minkäänlaista sukupolvien välistä kuilua. En ymmärrä, mikä ongelma olisi olla suhteessa tällaisen hlön kanssa.

Se on vähän eri asia kun ollaan työympäristössä ja kanssakäyminen on huomattavasti suppeampaa ja silotellumpaa kuin kumppanin kanssa. Itse seurustelin 11 vuotta vanhemman kanssa ja vaikka monissa asioissa ikäeroa ei huomannut, niin kyllä se sitten monissa muissa asioissa kävi ilmi. Tulin siihen tulokseen että 10 vuotta on liian iso ero ja kun ajattelin itseäni seurustelemasta itseäni 10v nuoremman kanssa ja ajatus lähinnä kauhistutti. 

Tjaa. Vietän näiden kolmikymppisten työkavereiden kanssa vapaa-aikaanikin ja tunnen heidät varsin hyvin. En edelleenkään näe mitään eroavaisuuksia välillämme.

Juu, varmasti. Jännästi lähes kaikki nämä jotka eivät näe mitään eroa 20v ikäerosta huolimatta vaikuttaisivat olevan niitä vanhempia osapuolia. Olethan sä elämässäsi ihan eri kohdassa, sulla on varmaan lapset jo maailmalla ja niillä vasta tarhassa. Sä olet mahdollisesti jo eronnut ja mennyt uudelleen jo naimisiin, ne on vasta etääntymässä ensimmäisestä vaimostaan/miehestään. Ne todennäköisesti suhtautuu suhun sellaisena coolina tätinä/setänä, jonka kanssa on kiva jutella elämästä. Työpaikkasi 30 vuotiaat vastakkaisen sukupuolen edustajat tuskin ajattelevat sua milloinkaan "silleen".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 47 ja työkavereinani on kolmikymppisiä. Meillä ei ole minkäänlaista sukupolvien välistä kuilua. En ymmärrä, mikä ongelma olisi olla suhteessa tällaisen hlön kanssa.

Ei tuossa iässä olekaan kuilua.

No minkä ihmeen kuilun muka kehitän vanhempana? 

No kyllä tuo sinun tapauksesi 17 vuotta alkaa näkyä vaikka 75- ja 58-vuotiaan välillä. Ikäero tuntuu helposti kuilulta silloin, kun toinen on ollut jo muutaman vuoden ajan seniori ja toinen jatkaa vielä vuosia työelämässä. Tämä siis sillä oletuksella, että myös ap etsii loppuelämän suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 47 ja työkavereinani on kolmikymppisiä. Meillä ei ole minkäänlaista sukupolvien välistä kuilua. En ymmärrä, mikä ongelma olisi olla suhteessa tällaisen hlön kanssa.

Se on vähän eri asia kun ollaan työympäristössä ja kanssakäyminen on huomattavasti suppeampaa ja silotellumpaa kuin kumppanin kanssa. Itse seurustelin 11 vuotta vanhemman kanssa ja vaikka monissa asioissa ikäeroa ei huomannut, niin kyllä se sitten monissa muissa asioissa kävi ilmi. Tulin siihen tulokseen että 10 vuotta on liian iso ero ja kun ajattelin itseäni seurustelemasta itseäni 10v nuoremman kanssa ja ajatus lähinnä kauhistutti. 

Tjaa. Vietän näiden kolmikymppisten työkavereiden kanssa vapaa-aikaanikin ja tunnen heidät varsin hyvin. En edelleenkään näe mitään ero

No jo on kummallista ajatella, että elämänkokemus loisi kuiluja. Olemme samanhenkisiä, ihan sama onko lapsia vai ei ja ollaanko naimisissa vai ei. Kaikilla ei ole lapsia eikä tulekaan, joillakuilla on, jotkut ovat naimisissa, jotkut sinkkuja, joillakuilla kumppanit vaihtuvat. Ei mitään väliä. En näe, miten ihmeessä se muka muuttuisi vuosien varrella. Perusluonteeni pitäisi muuttua täysin, jos jotain sellaista tapahtuisi. Nämä ihmiset ovat olleet mukanani elämäni iloissa ja suruissa ja tuntevat minut. Aivan sama, ajatteleeko kukaan heistä minusta "sillä tavalla", sanon vain että se voisi olla mahdollista.

Siskollani (yli 60v) oli pitkä suhde nelikymppiseen mieheen. Ei ole mikään harvinainen juttu näinkään päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 47 ja työkavereinani on kolmikymppisiä. Meillä ei ole minkäänlaista sukupolvien välistä kuilua. En ymmärrä, mikä ongelma olisi olla suhteessa tällaisen hlön kanssa.

Se on vähän eri asia kun ollaan työympäristössä ja kanssakäyminen on huomattavasti suppeampaa ja silotellumpaa kuin kumppanin kanssa. Itse seurustelin 11 vuotta vanhemman kanssa ja vaikka monissa asioissa ikäeroa ei huomannut, niin kyllä se sitten monissa muissa asioissa kävi ilmi. Tulin siihen tulokseen että 10 vuotta on liian iso ero ja kun ajattelin itseäni seurustelemasta itseäni 10v nuoremman kanssa ja ajatus lähinnä kauhistutti. 

Tjaa. Vietän näiden kolmikymppisten työkavereiden kanssa vapaa-aikaanikin ja tunnen heidät varsin hyvin. En edelleenkään näe mitään eroavaisuuksia välillämme.

Joopa joo, aina se vanhempi osapuoli ajattelee noin. Mutta teepä niin päin, ettet mieti itseäsi nuorempia, vaan saman verran vanhempia. Tuntuuko 64-vuotiaiden kqnssa ihan samalla tavalla siltä, että olette täysin samaa polvea ja käytännössä ihan samanikäisiä?

"No jo on kummallista ajatella, että elämänkokemus loisi kuiluja. Olemme samanhenkisiä, ihan sama onko lapsia vai ei ja ollaanko naimisissa vai ei. Kaikilla ei ole lapsia eikä tulekaan, joillakuilla on, jotkut ovat naimisissa, jotkut sinkkuja, joillakuilla kumppanit vaihtuvat. Ei mitään väliä. En näe, miten ihmeessä se muka muuttuisi vuosien varrella. Perusluonteeni pitäisi muuttua täysin, jos jotain sellaista tapahtuisi. Nämä ihmiset ovat olleet mukanani elämäni iloissa ja suruissa ja tuntevat minut. Aivan sama, ajatteleeko kukaan heistä minusta "sillä tavalla", sanon vain että se voisi olla mahdollista."

Tottakai elämänkokemus luo kuiluja. Sä puhut tässä työkaveruudesta ja ystävyydestä. Toki ystäviä ja työkavereita voi olla eri ikäryhmistä, mutta toisaalta tuskin itsekään menisit hengailemaan ystävänä lukiolaisten kanssa. Ketjun aiheena on kuitenkin romanttiset suhteet ikäerolla ja niissä ikäerolla on paljon suurempi merkitys kuin muissa ihmissuhteissa. Jos ikä ja elämänkokemus ei luo kuiluja, niin silloinhan esim. 18-vuotiaan tytön ja 60-vuotiaan miehen suhteessa ei ole mitään outoa tai epäilyttävää. Sä ehkä oletkin tätä mieltä, mutta heittämällä suurin enemmistö olisi hyvin eri mieltä. Kyllä niillä asioilla o ihan käytännön merkitys elämässä kun toinen pääsee eläkkeelle, niin itse on vielä 20 vuotta töissä. Ja kun itse viimein pääsee eläkkeelle, niin toinen on jo selvästi vanhus. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vieläkin vanhempi mies voi sinuun AP rasvat hätäpäissään turauttaa! Vaikka vähän yli-ikäinen jo oletkin... T: M65+

Ime munaa.

Ei helvetti. En voi kuvitellakaan itseäni 60-vuotiaan papparaisen kanssa, hyi yök!

N45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 47 ja työkavereinani on kolmikymppisiä. Meillä ei ole minkäänlaista sukupolvien välistä kuilua. En ymmärrä, mikä ongelma olisi olla suhteessa tällaisen hlön kanssa.

Se on vähän eri asia kun ollaan työympäristössä ja kanssakäyminen on huomattavasti suppeampaa ja silotellumpaa kuin kumppanin kanssa. Itse seurustelin 11 vuotta vanhemman kanssa ja vaikka monissa asioissa ikäeroa ei huomannut, niin kyllä se sitten monissa muissa asioissa kävi ilmi. Tulin siihen tulokseen että 10 vuotta on liian iso ero ja kun ajattelin itseäni seurustelemasta itseäni 10v nuoremman kanssa ja ajatus lähinnä kauhistutti. 

Tjaa. Vietän näiden kolmikymppisten työkavereiden kanssa vapaa-aikaanikin ja tunnen heidät varsin hyvin. En edelleenkään näe mitään ero

Siskoni on minua 20v vanhempi eli 67, ja kävisi hyvin nelikymppisestä.

Vierailija kirjoitti:

Miehet ikääntyvät 10 vuotta naisia aikaisemmin, eli naisen iässä miehesi on 64.

Mihinkähän tuo tieto perustuu? Hiusten värjääminen räväkästi ei nuorenna ketään.

Minä olen 55 nainen ja mies on 47, eroa ei huomaa.

Ja kun sä hengaat hänen ja muiden 60-70 -vuotiaiden ystäviesi kanssa, joiden kanssa olet ihan samalla aaltopituudella, niin he kokevat että sä kävisit ihan kuusikymppisestä?

Itseäni ärsyttää aina se, kun joku tulee ikäerokeskusteluihin jauhamaan siitä, miten ikäerolla ei ole mitään merkitystä. 

Realismia tilastojen valossa on se, että ihmisille tulee sairauksia iän karttuessa. Toki aina on heitä, jotka porskuttavat satavuotiaiksi terveenä ja jaksavina, mutta suurimman osan kohdalla terveys menee jo aiemmin. Etukäteen ei toki voi tietää. Moni saattaa olla vaikka viisi-kuusikymppisenä hyvinkin terve, mutta romahdus voi tulla äkkiä. Turha sen sanomisesta ääneen on loukkaantua.