Onko 15 liian iso ikäero, jos ollaan keski-iässä? Mies 54 ja minä 40
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi monelle on niin kauhea ajatus, että toinen voi sairastua? Niinhän todennäköisesti käy ilman ikäeroakin, jos ei sitä ennen erota. Ajatteletteko, että se olisi jotenkin helpompi kestää, jos on saman ikäinen?
No ainakin niitä yhteisiä terveitä vuosia on todennäköisesti enemmän eikä se normaali ikääntymisestä johtuva terveyden ja kunnon heikkeneminen tule mukaan ennen aikojaan ja ihan kesken sen nuoremman elämää.
Se vanhempi on saanut elää terveitä vuosia nuoremman rinnalla ihan normaalisti ennen ikääntymistään, mutta se nuorempi joutuukin elämään ikääntymisen ehdoilla jo kauan ennen kuin itse on ikääntynyt. Siinä jää ikään kuin oma elämä kesken ja elämättä. Ja siinä menettää vielä justiinsa ne vuodet kun itse vielä olisi virkeä ja jaksava.
Kun ollaan suunnilleen s
Menin yhteen 35-vuotiaan miehen kanssa kun olin 19. Kadun sitä syvästi. Silloin tuntui helpolta ratkaisulta minulle, epävarmalle ja ujolle tytölle alkaa elää keski-ikäisen elämää kotona. Kun opiskelukaverit meni bileisiin, minä menin kotiin katsomaan telkkaria. Kun muut lähti reilaamaan, minä jäin kotiin. Saa alapeukuttaa, mutta myös häpesin vanhaa miestäni ja sen takia ystävyyssuhteet kärsi. Kun mies oli 50 hän alkoi saada vaivoja. Saa jälleen alapeukuttaa, mutta silloin päätin etten jätä keski-ikääkin elämättä ja siirry suoraan vanhuselämään. Vaihdoin nuorempaan enkä ole katunut. Tietenkään eksäni ei mikään kultakimpale ollut muutenkaan, vaan hyvin itsekäs ja sovinistinen olento, kuten voi kuvitella 35-vuotiaasta joka edes alkaa seurustella teinin kanssa. Itse en sitä alkuun nuoruuttani ja tyhmyyttäni nähnyt, mutta ajan myötä silmät avautuivat. Kyllä iällä on minusta paljon merkitystä. Itse en nyt keski-iässä voisi kuvitellakaan alkavani suhteeseen noin paljon nuoremman kanssa, kokisin vieväni häneltä nuoruuden. Mutta toki jokainen tekee omat valintansa, ja ihmiset ovat erilaisia. Itse myös kantaa valintojensa seuraukset. Muiden suhteisiin on yleensä turha sanoa mitään, mutta toisaalta toivon että joku olisi edes yrittänyt vähän avata mun silmiä ja tulevaisuudennäkymiä silloin kun olin 19.
Hei, palsta on menossa kiinni joten en enempää ala kirjoittaa, halusin vaan sanoa että melkein kuin oma tarinani, iätkin lähes täsmäävät. Minulla on ollut aika iso katkeruus ja katumus ison ikäeron suhteesta, ja siitä katumuksesta on ollut työtä päästä eroon. Toivottavasti sulla menee nyt hyvin!
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin oman vanhemman mieheni kanssa nämä "hyvät vuodet" sata kertaa mielummin kuin olisin jonkun muun kanssa ihan ok suhteessa suht samanikäisinä.
Mä olisin vaan sinkkuna jos noi olis ne vaihtoehdot
Et ole, kyselet koko ajan täällä samoja asioita vaihtelemalla vain ikääsi ja sukupuolta. Mikä hullu.
P.s. Kukaan tuon ikäinen joka on normaali päästään ei joudu kyselemään muilta enää yhtään mitään missään asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin oman vanhemman mieheni kanssa nämä "hyvät vuodet" sata kertaa mielummin kuin olisin jonkun muun kanssa ihan ok suhteessa suht samanikäisinä.
Mä olisin vaan sinkkuna jos noi olis ne vaihtoehdot
Aika huonoja suhteita sinulla sitten ollut.
AV palstalla 15v vanhempi mies jo 60 vuotiaana on rollaattorilla liikkuva eläkeläinen ja vanhus. Saman parisuhteen nainen 60 vuotiaana on maailmaa repun kanssa reissaava aktiivinen nainen. LOL
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Mut varaudu omaishoitajuuteen ja kuolemaan jos puoliso ei pidä itsestään huolta.
Me ollaan nyt N50 ja M62. 20 vuotta yhteiseloa takana ja aluksi oltiin huomattavasti enemmän ns. samalla tasolla.
Minä olen meistä raihnaisempi, mutta ikävintä on, että mies pääsee parin vuoden päästä eläkkeelle ja minä en varmaan 20 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi monelle on niin kauhea ajatus, että toinen voi sairastua? Niinhän todennäköisesti käy ilman ikäeroakin, jos ei sitä ennen erota. Ajatteletteko, että se olisi jotenkin helpompi kestää, jos on saman ikäinen?
Todennäköisesti on helpompi kestää, jos samanikäinen kumppani saa iästä johtuvia vaivoja. Silloin ne eivät tule ns. "väärään elämänvaiheeseen". On eri asia olla omaishoitaja 70-vuotiaana kuin 50-vuotiaana - ja onhan tuossa se, että mitä nuorempana kumppanin sairaus/vanhuus alkaa haitata yhteistä elämää ja vaikuttaa omaan elämään, sen enemmän itsekin menettää omista toimintakykyisistä vuosistaan. Ja vaikka moni 80-vuotiaskin on vielä sinänsä toimintakykyinen, on se ihan eri asia kuin 60-vuotiaana.
Te, ketkä sanotte, että ei ole iällä väliä. On sillä. Tilastojen valossa ikä tuo mukanaan sairauksia. On ihan eri juttu elää viisikymppisenä ikätoverin kanssa suhteessa kuin olla 20 v vanhemman kanssa.
Usein pointti on se, että noihin ison ikäeron suhteisiin ryhdytään siinä vaiheessa, kun terveyttä vielä riittää. 30 v ystäväni meni äitipuoleksi 50 v miehen perheeseen. Ei ollut tuossa iässä terveysvaivaa. Kun vuodet vierivät, tuli miehestä vanhus, joka imaisi ystävänikin vanhusten maailmaan. Miehen jäädessä eläkkeelle ystävällä oli vielä 20 v työuraa edessä. Eipä siinä niille eläkeläisreissuille lähdetä, kun on käytävä töissä.
Ikäeron puolustajat:
Kuinkas monta tavallisten ihmisten (ei mitään miljonäärimissejä) parisuhdetta tiedätte, joka olisi alkanut niin, että toinen on suhteen alkaessa yli 70 v ja toinen 15-20 v nuorempi? Niinpä. Ne isojen ikäerojen suhteet on solmittu nuorempana, kun iän tuomia sairauksia ei vielä ollut.
En alkaisi itse🙄 Minulla on nuorempi mies
Tänään oli että Hollywood tähden Aubrey Plazan mies kuoli kypsässä 40v iässä.
https://www.theguardian.com/culture/2025/jan/07/aubrey-plaza-statement-…
Vierailija kirjoitti:
En alkaisi itse🙄 Minulla on nuorempi mies
Nimenomaan pienellä kirjoittettuna se mies ;) Moni ei saa kuin sen b-orbiitterin tyttövuodet tuhlattuaan ja usein se voi olla itseä nuorempi. Sellainen feminiini mutta parempi kuin kissojen seura.
Minä lasken ison ikäeron suhteen samaan kategoriaan, kuin suhteen aloittamisen seuraavissa tilanteissa:
Toisella osapuolella on elämäntapa, joka hankaloittaa arkea. On se sitten pyörätuoli, pysyvä työttömyys, yhteisen kielen puute, alkoholin runsas käyttö jne. Osalle nuo asiat eivät ole ongelmia, toisille ne aiheuttaisivat suuria haasteita sellaisessa parisuhteessa, jota itselle toivoo. Voisivat jopa olla este niille haaveille, joita parisuhdetta kohtaan on. Helpommalla pääsee, jos puolison kanssa ei ole jo lähtökohtaisesti jotain isoa haastetta suhteessa.
Ottaisin oman vanhemman mieheni kanssa nämä "hyvät vuodet" sata kertaa mielummin kuin olisin jonkun muun kanssa ihan ok suhteessa suht samanikäisinä.