Onko 15 liian iso ikäero, jos ollaan keski-iässä? Mies 54 ja minä 40
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen parisuhteessa, jossa olemme suurin piirtein samanikäisiä kuin aloituksen kuvaamassa tapauksessa. Tuntuu aina pahalta lukea näitä "varaudu vaihtamaan vaippoja" -kommentteja. Minusta on kohtuutonta vaatia, että parisuhdeasioissa pitäisi optimoida samaan tapaan kuin vaikka autoa ostettaessa. Rakastuin vuosia sitten mieheeni ja olemme eläneet yhdessä hyvää elämää. Uskon, että näiden hyvien vuosien vuoksi kannatti suhteeseen ryhtyä, vaikka todennäköisyys yhteisille eläkepäiville on pienempi kuin mikä se olisi jossain toisessa suhteessa.
Aloittaja itse kysyi. Silloin kommentteja annetaan joka kantilta. Älä avaa aloitusta, jonka otsikosta jo varmaan voit arvata, mitä todennäköisesti sisältää.
Miksi itse pahastut, jos jollain on toinen näkökulma?
Ohis
Ei mulla ole yhtään mitään näkökulmaa ollut tähän, enkä ole pahastunut yhtään mistään. Kommentoin vain edellisen tekstiä, että turhaanhan hän avaa ketjun, josta varmana arvaa, mitä aihe käsittelee.
Ei sinänsä mikään mahdoton ikäero, mutta sekä nuorena että vanhana ollaan kyllä helposti ihan eri vaiheessa elämää.
Tarkoitan että esim 20 v ja 35 v on helposti aika iso ero, samoin 60 v ja 75 v. Mutta ihmiset on tietty yksilöitä
Itse oon nyt 58 v ja olis nyt 73 v mies, mikä tuntuu kyllä isolta erolta. Toisaalta jotkut 70 vuotiaat on vielä ihan timmissä kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi 54 mies ottaisi noin vanhan naisen? Ei se 40v naisen arvoa korota miehen silmissä, että suostuisi ottamaan itseään vanhemman miehen. 40v nainen ei voi enää saada lapsia ja on vaihdevuosissa.
kyllä 40 v vielä voi saada lapsia, ja lähes kekään ei ole vielä tuossa iässä vaihdevuosissa. 50 v onkin sitten eri juttu, jolloin lähes jokainen on jossain eri vaiheessa vaihdevuosia.
Ei 15v ole kovin iso ikäero, etenkään enää keski-iässä.
Ap: ketään ei kiinnosta yli 35 vuotiaan naisen tekemiset. Naiset kohtaa ikärasismia tuosta iästä lähtien kun hedelmällisyys on 0.
Itsekin olen 46v s- kokoinen kauniiksi ja todella söpöksi sanottu,muodokas,perusterve, pitkähiuksinen,auttavainen,tunnollinen jne jne. Aina jos tutustun mieheen se haluaisi seksiä. Tutustuin mieheen,olisi halunnut lähes heti seksiä,en halunnut ja siinäpä se taas oli.tilanne oli painostava.
Tämmöstä tämä minun elämä on,ehkpä jopa kaikki voisivat harrastaa kanssani seksiä mutta muuten minusta ei ole välitetty kun ikää tullut ja miehet haaveilevat teinitytöistä koska ne ovat kaikista hedelmällisimpiä. Mies haluaa pohjimmiltaan hedelmällisen naisen eikä tällaista ei-hedelmällistä.
Jos katsot uutisia kukaan ei välitä tämän ikäisten naisten kohtaloista. Jos joutuu srksuaalirikoksen uhriksi tai tapetaan niin uutinen on pieni Jos sitäkään.itse jouduin rikoksen uhriksi,mies sai ehdollista ja joutui maksamaan korvauksia mutta vaitiolovelvollisuuden vuoksi en ole voinut kertoa juuri kellekään eikä se mennyt mihinkään uutisiin.
Eli ollaan näkymättömiä,arvottomia
Vierailija kirjoitti:
Ap: ketään ei kiinnosta yli 35 vuotiaan naisen tekemiset. Naiset kohtaa ikärasismia tuosta iästä lähtien kun hedelmällisyys on 0.
Itsekin olen 46v s- kokoinen kauniiksi ja todella söpöksi sanottu,muodokas,perusterve, pitkähiuksinen,auttavainen,tunnollinen jne jne. Aina jos tutustun mieheen se haluaisi seksiä. Tutustuin mieheen,olisi halunnut lähes heti seksiä,en halunnut ja siinäpä se taas oli.tilanne oli painostava.
Tämmöstä tämä minun elämä on,ehkpä jopa kaikki voisivat harrastaa kanssani seksiä mutta muuten minusta ei ole välitetty kun ikää tullut ja miehet haaveilevat teinitytöistä koska ne ovat kaikista hedelmällisimpiä. Mies haluaa pohjimmiltaan hedelmällisen naisen eikä tällaista ei-hedelmällistä.
Jos katsot uutisia kukaan ei välitä tämän ikäisten naisten kohtaloista. Jos joutuu srksuaalirikoksen uhriksi tai tapetaan niin uutinen on pieni Jos sitäkään.itse jouduin rikoksen uhriksi,mies
Ai. Mä tapasin 45-vuotiaana elämäni rakkauden ja mentiin vielä naimisiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei 15v ole kovin iso ikäero, etenkään enää keski-iässä.
Keski-iässä ei ole, mutta on se sitten taas iso kun enää vain toinen on keski-ikäinen ja toinen on jo eläkeikäinen/vanhus/ikääntynyt/seniori.
Vierailija kirjoitti:
Ei 15v ole kovin iso ikäero, etenkään enää keski-iässä.
Ei ehkä silloin kun ollaan 35-50 mutta viidenkympin jälkeen alkaa ikäeron merkitys kasvaa. Näin ainakin meillä. 8 vuoden ikäero ei tuntunut miltään aiemmin mutta nyt miehen ollessa 55 ikäero näkyy jo ihan kaikessa. Mutta itse valintani tein.
Nythän se on ihan ok, mutta kyllä se vaan jossain kohtaa taas alkaa näkyä. Mies pappaantuu kun olet itse vielä vireä. Just hiljattain tuttavapiirissä päättyi tämmöinen parisuhde, aika lailla heti miehen eläkkeelle pääsyn jälkeen. Mutta jos ei haaveile yhteisestä vanhuudesta ja vireistä eläkevuosista, niin onhan 54-vuotiaalla vielä eläkeikään matkaa, potentiaalisesti on siis ihan hyviä vuosia jäljellä vielä reilusti. Eikä elämästä koskaan tiedä.
Tutullani on 8 vuoden ikäero mieheensä. Nainen on 75-vuotias ja erittäin virkeä edelleen. Haluaisi matkustaa useamman kerran vuodessa, käydä konserteissa, tavata ihmisiä jne. Mutta mies on 83-vuotias ja jo todella huonossa kunnossa. Nainen hoitaa häntä kotonaan huolehtimalla päivittäiset lääkitykset, tekee ruoat miehelle ja huolehtii, että syö ja peseytyy ja menee nukkumaan ajoissa, vie lääkäriin jne. Yksin ei voi jättää miestä yön yli ollenkaan. Siinä menee naisen parhaat viimeiset vuodet miehen perään katsoessa. Mutta heillä on onneki pitkä nuoruudesta asti jatkunut liitto kokemuksia kertyneenä, joten rakkaudestaan huolehtii miehestään.
Hyvin todennäköisesti ap tulee hoitamaan 15 vuotta vanhempaa miestään eläkkeelle päästyään samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Ei 15v ole kovin iso ikäero, etenkään enää keski-iässä.
Enää ja vielä keski-iässä. Sitten se taas on, kun nuorempi on sen 54 ja vanhempi 69. Saati siitä eteenpäin.
Thai tyttöystäväni on 35 vuotta mua nuorempi, ihan sopiva ikäero.
Sinä tiedät onko sopiva ikäero. Toki noi kaikki kauhuskenaariot komnentoijilta voit lukea, mutta kukaanhan ei tiedä mitä elämässä tapahtuu. Itse en ainakaan murehdi meidän 13 vuoden ikäeroa. Me ollaan onnellisia ja eletään hetkessä. Toistemne omaishoitajiksi emme ryhdy, se on keskusteltu. Paitsi mieli voi muuttua, jos se tilanne tulee.
On.
Vanhoista miehistä tulee vielä ilkeämpiä, kun kikkeli ei toim.
Minusta max 10 v ikäero ei ole oikeastaan mitään, riippuu tietty yksilöistä ja elämänvaiheesta.
Max 20 v ikäero saattaa olla jo vähän haasteellinen, mutta kyllähän monet ovat saaneet tämän toimimaan. Toki sitten vanhetessa voidaan olla tosiaan ihan eri elämänvaiheessa.
Sitten nää tyyliin 25-35 vuoden ikäerot tuntuu kyllä hurjilta, mutta toisaalta mikä minä olen kenellekään mitään sanomaan, jos kaikki osapuolet ovat kypsiä aikuisia.
Ei sitä aina voi valita keneen rakastuu. Meillä on vaan yksi elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä nyt oikein on se kyseltävä asia? Sairauksia voi tulla nuorillekin ja yhtäkkiä voit olla puolisosi omaishoitaja. Jos teillä synkkaa henkisellä tasolla nyt, ei se miksikään muutu vanhempanakaan, ellei tule muistisairautta.
Alapeukkuja vain vaikka asia on just näin.
Kysykää vaikka Jenni Haukiolta ja Sauli Niinistöltä.
Massiporukka on asia erikseen. Pysytellään nyt tavisväessä, jolloin tulevaisuudessa ollaan vielä lähemmäs 65 ikävuotta töissä. Ei paljon naurattaisi jos kotona olisi 80 v puoliso, josta huolehtia työn lisäksi ja illat ja yöt päivystää sen touhuja ja pahimmillaan työpäivän aikanakin murehtia ja sekoilla töissä että mitäköhän pappa nyt saa tällä aikaa päähänsä ennen kuin ehdin kotiin. Realiteetti on karu juttu.
Mitähän se "massi" tässä nyt auttaisi? Enpä ole ikinä ajatellut, että jos on vanhempi puoliso, pitää olla rikas.
Realiteettia on edelleen se, että ikäerosta huolimatta voit olla tuossa tilanteessa. Et välty siltä tilanteelta välttämättä myöskään samanikäisen tai nuoremman puolison kanssa. Nuorillakin on muistisairauksia. On olemassa henkilökohtaisia avustajia ja kotihoitoa auttamaan noissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä nyt oikein on se kyseltävä asia? Sairauksia voi tulla nuorillekin ja yhtäkkiä voit olla puolisosi omaishoitaja. Jos teillä synkkaa henkisellä tasolla nyt, ei se miksikään muutu vanhempanakaan, ellei tule muistisairautta.
Alapeukkuja vain vaikka asia on just näin.
Kysykää vaikka Jenni Haukiolta ja Sauli Niinistöltä.
Ei tarvitse kysyä. On kokemusta vanhemmasta miehestä puolisona.
Tapasimme, kun olin 26 ja mies 36. Ikäero tuntui, mutta oli myös jotenkin jännää ja erilaista olla ns. aikuisen miehen kanssa. Silloin vähän harmitti, kun "papparaiseen" diskoikä oli jo ohi ja minun ei. Saimme kolme lasta, ihanaa. 30-40 vuotiaana ikäero ei tuntunut yhtään missään. Ei oikeastaan 40-50 vuotiaanakaan.
Nyt ollaan vaiheessa 60-70 ja kyllä tuntuu. Voi että tuntuu. Harmajapää nuokkuu sohvalla ja on alkanut viljellä jotain kummallisia vanhusfraaseja. Ei pidä yllä hygieniaansa ja muistisairauskin on alkamassa, todettu syksyllä josta johtuen ei niinkään muisti, mutta kongnitiiviset taidot alkavat piiputtamaan.
Minulta loppuivat se..sihalut vaihdevuosiin. Papparainen kinusi kinuamistaan ja äitteli ja vihoitteli, kun ei saanut joka ikinen päivä. Nyt on alkanut uskoa, että minua ei kiinnosta päivittäin. Por..noa katselee päivittäin.
Saa tuomita. Mitäs läksin. Ehkä ero olisi sittenkin vaihtoehto.
Kysyi kokemuksia, ei neuvoja. Etkö aikuisena ihmisenä ymmärrä näiden eroa?