IVF-hoito menossa ja mieheni itsekäs käytös. Nytkö todellinen luonne paljastui?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioissa aina kaksi puolta. 

Mieti myös omaa käytöstäsi, miltähän miehestä tuntuu ajatus, että yritätte lasta, ja sinä tiuskit hänelle pahoittaen mielensä?

Vikaa on yleensä aina molemmissa, mutta omat virheet ovat jotenkin muka vähäpätöisempiä tai ymmärrettävämpiä, kuin sen toisen. Eikö? Näin toimii epätäydellinen, inhimillinen ihmismieli... 

Tsemppiä. Puhukaa, sovussa ja raihallisesti.

Oletko nainen? Ymmärrätkö miltä tuntuu kun mieliala heittää häränpyllyä hormoneiden takia ja omaa ärtymystä tai muita tunteita ei voi hallita? Tällöin miehen tehtävä on olla tukena ja vaikka muistuttaa naista, että minulle ei tarvi puhua noin. Mutta Ap:n mies vetää herneet nenään ja kohtelee huonosti. Lapsellista. 

Kai se mieskin sitten saa käyttäytyä miten haluaa, kun sillä on testot aina korkeammalla kuin naisella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä, jotka selittävät ettei hormonien pidä antaa vaikuttaa käytökseen, niin kokeilkaapa itse olla vahvoissa hormonihöyryissä. Se määrä hormonia mitä kehoon pistetään saa ihan kenen tahansa päässä vippaamaan eikä itsehillintä vain onnistu. Puolison pitää ymmärtää tämä ja kyseessä on kuitenkin väliaikainen tila. Se pitää kestää koska palkintona voi sitten olla se vauva.

Pitää ymmärtää ja pitää kestää. Jaha.

Kyllä. Jos haluat naisen kanssa lapsen ja yhdessä päätätte hankkia sellaisen vaikka IVF-hoitojen avulla, jossa naiseen piikitellään hurjia hormonimääriä jotta hän voisi ehkä tulla raskaaksi ja sen jälkeen kantaa vauvaa sisällään 9kk ja sen jälkeen puskea se vaginansa kautta maailmaan ja sen jälkeen ravita se vauva oman kehonsa tuotoksilla samalla kun jokainen toiminto va

Ihanan naivisti ajateltu että tässä tilanteessa oltaisiin yhdessä.

Yleensä se on se nainen joka tätä haluaa, miehelle on ihan fine olla ilman jos ei luomuna onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioissa aina kaksi puolta. 

Mieti myös omaa käytöstäsi, miltähän miehestä tuntuu ajatus, että yritätte lasta, ja sinä tiuskit hänelle pahoittaen mielensä?

Vikaa on yleensä aina molemmissa, mutta omat virheet ovat jotenkin muka vähäpätöisempiä tai ymmärrettävämpiä, kuin sen toisen. Eikö? Näin toimii epätäydellinen, inhimillinen ihmismieli... 

Tsemppiä. Puhukaa, sovussa ja raihallisesti.

Oletko nainen? Ymmärrätkö miltä tuntuu kun mieliala heittää häränpyllyä hormoneiden takia ja omaa ärtymystä tai muita tunteita ei voi hallita? Tällöin miehen tehtävä on olla tukena ja vaikka muistuttaa naista, että minulle ei tarvi puhua noin. Mutta Ap:n mies vetää herneet nenään ja kohtelee huonosti. Lapsellista. 

Kai se mieskin sitten saa käyttäytyä mite

Ero on siinä, että IVF-hoidot on keholle vieras tilanne ja siksi en odottaisi että sellaiset läpikäyvä ihminen pystyy toimimaan täysin normaalisti. Ja myös jos vaikka mies olisi sairas ja siksi peloissaan ja sen takia tiuskisi muutaman kerran, niin voisin ehkä löytää sydämestäni armoa hänen käytökselleen kohtuuden rajoissa, olettaen että hän olisi pahoillaan kun kommunikoin hänelle että käytöksensä tuntui minusta pahalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä, jotka selittävät ettei hormonien pidä antaa vaikuttaa käytökseen, niin kokeilkaapa itse olla vahvoissa hormonihöyryissä. Se määrä hormonia mitä kehoon pistetään saa ihan kenen tahansa päässä vippaamaan eikä itsehillintä vain onnistu. Puolison pitää ymmärtää tämä ja kyseessä on kuitenkin väliaikainen tila. Se pitää kestää koska palkintona voi sitten olla se vauva.

Pitää ymmärtää ja pitää kestää. Jaha.

Kyllä. Jos haluat naisen kanssa lapsen ja yhdessä päätätte hankkia sellaisen vaikka IVF-hoitojen avulla, jossa naiseen piikitellään hurjia hormonimääriä jotta hän voisi ehkä tulla raskaaksi ja sen jälkeen kantaa vauvaa sisällään 9kk ja sen jälkeen puskea se vaginansa kautta maailmaan ja sen jälkeen ravita se vauva oman

 

Ja sinä täällä taas puhut koko miessukupuolen suulla. Itse tunnen miehiä, jotka ovat kumppaninsa kanssa käyneet läpi hedelmöityshoidot ja ihan aidosti he vaikuttivat lasta toivovan.   

Miksi olet noin kammottava nainen? Jätä hyvä ihminen jo miehesi jotta hän voi aloittaa uuden elämän jonkun normaalin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan lisääntyisi tuollaisen kanssa. T. Kolmen äiti

Sama. Siis tuon tiuskijanaisen kanssa, joka vielä lapsellisesti piilottelee hoidon takana eikä osaa ottaa vastuuta käytöksestään.

Aivan hirveä nainen.

Minun (ex) mieheni oli samanlainen, suututtaan piti päiväkausien mykkäkouluja, useimmiten en edes tiennyt, mistä oli suuttunut. Menimme silti kihloihin, kihlajaismatkalla hän haukkui minut alimpaan helvettiin, mutta en enää kehdannut perääntyä. Menimme naimisiin ja teimme yhteisen lapsenkin, vaikka hänen käytöksensä vain paheni. Edellisen liittoni lapset olivat hänelle punainen vaate: joka toinen vko, kun lapset olivat meillä, hän suutahteli kaikesta ja sitten mökötti. Seuraavalla viikolla sitten raivosi minulle, miten olin häntä loukannut silloin ja silloin, kaikki katseet, eleet, sanat ja ajatuksenikin hän analysoi ja kiihdytti itsensä raivoon. Pari vuotta tuota katselin ja sitten riitti, erosimme ja se oli elämäni paras päätös! 

Te ette ole kumpikaan yhtään valmiita saamaan lapsia! Ette ole vielä itsekään kasvaneet aikuisiksi.

Vierailija kirjoitti:

En enää tiedä mitä sanoa tälle ihmiselle, jos hän ei itse ymmärtää käytöstään ja sitä, että miten paljon se satuttaa kun on muutenkin vaikea ja kipeä olla. Miten saan hänet ymmärtämään?

Ap

Luuletko että hän kohtelee sinua hyvin kun olet synnytyksestä kipeä ja väsynyt jos meno on jo nyt tuollaista?

Vierailija kirjoitti:

Nämä jotka ihan tosissaan täällä selittävät etteivät hormonit vaikuta naisen psyykeen ja käytökseen voisivat lukaista tietoa ihan tavallisesta PMS:sästä ja vähän vakavammasta PMDD:stä. On myös tutkittu ja todettu että varsinkin naisilla juurikin hormonien vaihtelut laukaisevat helpommin ahdistus-ja masennuskohtauksia. Pahimillaan psykooseja. Että ei kannata jauhaa haskaa asioista josta ei tiedä..

JOILLAKIN naisilla. Älä yritä vetää koko sukupuolta mukanasi lokaan.

Kannattaa kiertää tämmöiset kaukaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioissa aina kaksi puolta. 

Mieti myös omaa käytöstäsi, miltähän miehestä tuntuu ajatus, että yritätte lasta, ja sinä tiuskit hänelle pahoittaen mielensä?

Vikaa on yleensä aina molemmissa, mutta omat virheet ovat jotenkin muka vähäpätöisempiä tai ymmärrettävämpiä, kuin sen toisen. Eikö? Näin toimii epätäydellinen, inhimillinen ihmismieli... 

Tsemppiä. Puhukaa, sovussa ja raihallisesti.

Oletko nainen? Ymmärrätkö miltä tuntuu kun mieliala heittää häränpyllyä hormoneiden takia ja omaa ärtymystä tai muita tunteita ei voi hallita? Tällöin miehen tehtävä on olla tukena ja vaikka muistuttaa naista, että minulle ei tarvi puhua noin. Mutta Ap:n mies vetää herneet nenään ja kohtelee huonosti. Lapsellista. 

Kai se mieskin sitten saa käyttäytyä miten haluaa, kun sillä on testot aina korkeammalla kuin naisella

Tietenkin saa tiuskia ja käyttäytyä huonosti. Naisen pitää sitten vaan tukea ja ymmärtää.

Tämmöinen on optimaalinen suhde, molemmat tiuskivat ja kiukuttelevat ristiin kuin esiteinit, ja vuoron perään sitten toinen vaan ymmärtää ja hyssyttelee.

Vierailija kirjoitti:

En hankkisi lapsia tuollaisen miehen kanssa.

Juu ei missään nimessä. Tuo äijä ei tuosta paremmaksi muutu lapsen myötä. Pikkulapsiaika on tosi kuluttavaa henkisesti ja fyysisesti, siinä täytyy olla kestävät hermot että sitä jaksaa. Miehen käytös, eli hermoilu ja tiuskiminen, kertoo siitä ettei olisi isänä mikään pitkähermoinen ja ymmärtäväinen. 

Osa ihmisistä on sellaisia, etteivät kestä toisessa heikkoutta yhtään. Et voi vanheta sellaisen ihmisen kanssa rauhallisesti. Suhteenne tulee päättymään jossain vaiheessa miehesi empatiakyvyttömyyteen tai sitten elät helvetillisessä stressissä loppuelämäsi.

Jos lapsettomuutenne syy on sinussa, vie ihmeessä hoidot loppuun, mutta varaudu lapsen synnyttyä siihen, että miehestäsi on vain haittaa koska hän ei pysty eikä halua tukea sinua.

Itse olen samanlainen tunteiden peilaaja, kuin miehesi. En todellakaan kiltisti anna kenenkään tiuskia minulle mistään syystä tai tekosyystä. Olen hyvä peilaamaan tunteita ja ihmiset eivät siitä tykkää.

Kiitos kommenteista. Olemme sopineet (mies pyysi anteeksi), mutta asia jäi hieman kalvamaan silti mieltä. Hän voi kuulemma piikittää, jos emme ole riidoissa. Minusta tällaisista asioista pidetään kiinni, oli tilanne mikä oli. 

Mitä tulee asiaan josta alun perin tiuskaisin.. Jos itse arvioin asiaa mahdollisimman objektiivisesti, en sanonut mielestäni pahasti. Kyse oli enemmänkin väärinymmärryksestä. Jos olen hormoneiden vallassa, tulkitsen asioita joskus aika negatiivisesti, suutun ja loukkaannun. Sitten kerron miehelle ja hän suuttuu. Ja hänen suuttumuksensa kestää pitkään, vaikka kuinka pyytäisin anteeksi. Hän myös kokee, että vihaisena on lupa haukkua minua esimerkiksi vähä-älyiseksi, pieniaivoiseksi kun en ymmärrä. Hän siis käyttää sanoja taitavasti niin, että myöhemmin voi selittää puhuneensa siitä, että mitä minä tein ja sanoin ja perustella sillä omat puheensa saaden oikeutuksen haukkumiselle. Koska kaikki on mun syytä kun alun perin suutuin jostain. Loukkaa myös, että miehen mukaan hormonit ovat vain tekosyy.

Ap

Lisään vielä, että mies on yleensä avulias ja rakastava puoliso. Mutta riidellessä hänestä tulee niin loukkaava, että hän saa välillä minut lähes itseinhon partaalle. Onko tällainen normaalia? Nyt hoitojen myötä olen alkanut miettiä parisuhdetta entistä syvemmin. Kärsin myös masennuksesta ja ahdistuneisuusta ja käyn psykoterapiassa. Usein mies laittaa kaikki minun syyksi, koska olen "sairas". Uskon, että minussa on vikaa, mutta en ymmärrä, että miksi hänen pitää aina loukata.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miehen kannattaisi etsiä nainen, joka voi tulla raskaaksi luomusti.

Kenelläkään ei ole velvollisuutta olla toisen turhan kiukun kohteena.

Ap:n tekstistä ei millään lailla ilmennyt, että juuri hänessä olisi vika miksi raskaaksi tuleminen ilman hoitoja ei onnistu. Vika voi siis olla kummassa hyvänsä, myös miehessä. 

"Yleensä se on se nainen joka tätä haluaa, miehelle on ihan fine olla ilman jos ei luomuna onnistu."

Tuollainen saa jäädäkin ilman, onneksi on muitakin miehiä.

Olen käynyt nuo hoidot läpi kahdesti - toisella kertaa tosin luovuttaakseni munasolujani - ja tiedän mitä ne voi aiheuttaa. Sille ei vain voi mitään. Kun hormonit nollataan, se on sama kuin vaihdevuodet rysähtäisivät päälle yhdessä hetkessä täydellä voimalla. 

Mulla onneksi mies ymmärsi puuskiani, kun tiesi mistä ne johtuu. Luulen, että minun oli vaikeampi kestää ja ymmärtää itseäni kuin hänen minua. 

Kaikki miehet eivät varmasti ymmärrä, mutta he ovatkin tolvanoita. 

Oota vaan, jos se mies haukkuu sua vähä-älyiseksi, niin se haukkuu sitten sitä lastakin kun sillä menee lapseen hermot.