Miten voimme saada lesken pakotettua pois asunnosta, jota hän ei omista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen tämän hetken leski on 80 vuotias nainen. Näillä on harvoin mitään hyvää omaa eläkekertymää, koska ovat lasten ollessa pieniä olleet kotiäiteinä ja sen jälkeen usein pätkätöissä, joista ennen ei kertynyt eläkettä. Ilman asumisoikeutta ja leskeneläkettä nämä olisivat todella pulassa. Nuoremmilla on usein eläkekertymää ja omaa omaisuutta, joten asumisoikeuttakin voitaisiin muuttaa. Ehkä määräaikaiseksi niin, että se olisi yhtä pitkä kuin avioliitto oli. 

Tämäkin kuulostaa reilummalta. Mutta itse olen tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että vainajan leski on 50-vuotias. He ovat olleet aviossa 15 vuotta. Ei mun tai mieheni tee mieli maksaa hänen elämistään kun ei meille mitenkään tärkeä ihminen, eikä ole taetta että asunnon myymisestä sitten joskus saisi mitään voittoa. Nyt selvitetään, voiko perinnöstä luopua ilman että se jämäht

Jos luopuu perinnöstä, luopujan osuutta käsitellään, kuten hän olisi itse kuollut, eli perintö menee hänen rintaperilliselleen.

Täällä tarjotaan ahkerasti ratkaisuksi perinnöstä luopumista, muttei se ole niin yksioikoista. Ei se luopujan perintöosuus mene kasvottomalle jollekin, vaan siirtyy eteenpäin perintökaaren mukaisesti.

Olen tällainen parjattu äitipuoli-leski. Perintöä tuli kahden iinteistön verran, joista toinen on vapaasti myytävissä, toisessa asun hallintaoikeudella, jonka ansiosta kiinteistön arvo alentui verottajalla niin ettei perintöveroa tullut. 

Olen tehnyt paljon korjauksia ja remontteja, mm. jätevesijärjestelmän nykyaikaistaminen ja useamman ulkorakennuksen tulkkaus ja lattioiden uusiminen. Olen myös maalannut talon. Yhtään en ole rintaperillisiä laskuttanut mistään, vaikka lain mukaan kiinteistön arvoa nostavista remonteista osa kuuluisi heille. En ole raaskinut laskuttaa mitään, kun ovat vielä nuoria ja aikuiselämää opettelevia.

Onko oikein että remontteihin käyttämäni, omalta biologiselta isältäni perityt rahat, siirtyvät tämän parjatun äitipuolen kautta kerran  mieheni jälkeläisille? Minullakin on poika, hänen tulevan mahdollisen perintönsä nyt käytän lapsipuolteni tulevan omaisuuden ylläpitoon. He tulevat saamaan kaiken sitten, poikani ei mitään. Mieheni oli myös isäpuoli pojalleni. Hän ei ole valittanut rahankäytöstä lapsipuolteni hyväksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen tämän hetken leski on 80 vuotias nainen. Näillä on harvoin mitään hyvää omaa eläkekertymää, koska ovat lasten ollessa pieniä olleet kotiäiteinä ja sen jälkeen usein pätkätöissä, joista ennen ei kertynyt eläkettä. Ilman asumisoikeutta ja leskeneläkettä nämä olisivat todella pulassa. Nuoremmilla on usein eläkekertymää ja omaa omaisuutta, joten asumisoikeuttakin voitaisiin muuttaa. Ehkä määräaikaiseksi niin, että se olisi yhtä pitkä kuin avioliitto oli. 

Tämäkin kuulostaa reilummalta. Mutta itse olen tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että vainajan leski on 50-vuotias. He ovat olleet aviossa 15 vuotta. Ei mun tai mieheni tee mieli maksaa hänen elämistään kun ei meille mitenkään tärkeä ihminen, eikä ole taetta että asunnon myymisestä sitten joskus saisi mitään voittoa. Nyt selvitetää

 

Näinpä. Mua on oikeasti vähän järkyttänyt jotkut noista reaktioista. Ihmiset oikeasti ajattelevat, että on kohtuutonta ettemme halua vuosikymmeniksi sitoutua käytännössä vieraan ihmisen elättämiseen. Ja jos haluaisin että kaiken riskin ja vaivannäön jälkeen saataisiin jotain voittoa asunnon myymisestä, niin se on kauhea ajatus. Ajatus siitä että olisimme sitten vielä vastuussa lapsellemme tai dvv:lle siitä miten asunnon kanssa toimitaan on kyllä liikaa. 

Ei vierasta ihmistä elättää tarvitse. Näitä asioita kannattaa ajatella jokainen näkökulmasta erikseen. Lapset ei saa eläviltä olla omaisuutta himoitsemassa. Itse saa jokainen omista työllä ansaituista ja puolisoistaan päättää. Lapset rakentaa oman elämän itse ensin, siksi koulutetaan ja työskennellään. Ahneus on usein suurin sillä, joka toisia ahneeksi syyttää. Intiassa ne poltti sen lesken miesvainajan roviolla, kun tuli ongelma, kukas tuon nyt elättäisi? Onneksi meillä mises- ja naislesket saavat hallitaitse omaisuutensa ja tehdä testamenttinsa. Voipi sen lapsen jättää lakiosalle, tai kokonaan ilman, jos se on vanhemman elämää määräilemässä ja omaisuutta kärkkymässä.

Vierailija kirjoitti:

Ei vierasta ihmistä elättää tarvitse. Näitä asioita kannattaa ajatella jokainen näkökulmasta erikseen. Lapset ei saa eläviltä olla omaisuutta himoitsemassa. Itse saa jokainen omista työllä ansaituista ja puolisoistaan päättää. Lapset rakentaa oman elämän itse ensin, siksi koulutetaan ja työskennellään. Ahneus on usein suurin sillä, joka toisia ahneeksi syyttää. Intiassa ne poltti sen lesken miesvainajan roviolla, kun tuli ongelma, kukas tuon nyt elättäisi? Onneksi meillä mises- ja naislesket saavat hallitaitse omaisuutensa ja tehdä testamenttinsa. Voipi sen lapsen jättää lakiosalle, tai kokonaan ilman, jos se on vanhemman elämää määräilemässä ja omaisuutta kärkkymässä.

Sehän se tässä tosiaan on, että jos jätettäisiin ilman niin sekin olisi parempi kuin kustannusten maksaminen. Siksi syytökset omaisuuden kärkkymisestä ovat tuulesta temmattuja monessa tapauksessa. Ja kyllä mä koen, että jos kustannan toisen ihmisen asumista niin, ettei hänen tarvitse maksaa kuin vesi- ja sähkömaksut sekä ehkä verot, elätän häntä omista varoistani. 

Vierailija kirjoitti:

Pakottamaan ette pysty. Voittte yrittää tarjota toista asuntoa hänen asuttavakseen samoilla ehdoilla, jos hän suostuisi siirtämään oikeutensa sinne. 

Korjatkaa, jos olen väärässä:

Lesken oikeus on vain kuolinpesän asuntoon. Muuttaa voi vapaasta tahdostaan, mutta siinä uudessa asunnossa hän on vain ns. tavallinen asukas 

Vierailija kirjoitti:

Olen tällainen parjattu äitipuoli-leski. Perintöä tuli kahden iinteistön verran, joista toinen on vapaasti myytävissä, toisessa asun hallintaoikeudella, jonka ansiosta kiinteistön arvo alentui verottajalla niin ettei perintöveroa tullut. 

Olen tehnyt paljon korjauksia ja remontteja, mm. jätevesijärjestelmän nykyaikaistaminen ja useamman ulkorakennuksen tulkkaus ja lattioiden uusiminen. Olen myös maalannut talon. Yhtään en ole rintaperillisiä laskuttanut mistään, vaikka lain mukaan kiinteistön arvoa nostavista remonteista osa kuuluisi heille. En ole raaskinut laskuttaa mitään, kun ovat vielä nuoria ja aikuiselämää opettelevia.

 

Onko oikein että remontteihin käyttämäni, omalta biologiselta isältäni perityt rahat, siirtyvät tämän parjatun äitipuolen kautta kerran  mieheni jälkeläisille? Minullakin on poika, hänen tulevan mahdollisen perintönsä nyt käytän lapsipuolteni tulevan omaisuuden ylläpitoon.

Miksi olet satsannut rahaa asuntoon, jota et omista? Ei toki tarvitse vastata.

Kyllä leski, etenkin suhteellisen nuori, voi muuttaa, ei lesken asumisoikeutta ole pakko käyttää.

En itse haluaisi pantata lapsilta heidän vanhempansa perintöä, vaikka laki sen oikeuttaakin.

Kysykää lakimieheltä.

Perintövero on paljon isompi ongelma kuin lesken asumisoikeus. Aniharvoissa tapauksissa lesken asumisesta tulee mitään sellaista kulua perikunnalle, jota ei voisi periä leskeltä.

Ei muullatavoin kuin järjestämällä hänelle mahdollisuus hautjaisiinsa...

Haluan satsata kiinteistöön, jota en omista, koska haluan asua täällä. Täällä on mieheni kanssa suunniteltu remontit valmiiksi, ja paikka on kaunis. Korjausvelkaa oli paljon, ja meidän piti yhdessä täällä rakentaa. Hänen kuoltuaan on minulle kunnia-asia viedä yhteisiä suunnitelmiamme eteenpäin. Kuolen kuitenkin lopulta, jätän jälkeeni muistoksi ylläpidetyn vanhan hirsitalon. Saan olla mukana sukupolvien ketjussa, leskiemäntänä, joka asumisvuorollaan kohensi paikat kuntoon. Ehkä se on joku hyvä teko tässä itsekkäässä maailmassa. Mieheni tuhkat ovat tuolla metsikössä siroteltuna. Haluan olla hänen lähellään kunnes kuolen.

Vierailija kirjoitti:

Haluan satsata kiinteistöön, jota en omista, koska haluan asua täällä. Täällä on mieheni kanssa suunniteltu remontit valmiiksi, ja paikka on kaunis. Korjausvelkaa oli paljon, ja meidän piti yhdessä täällä rakentaa. Hänen kuoltuaan on minulle kunnia-asia viedä yhteisiä suunnitelmiamme eteenpäin. Kuolen kuitenkin lopulta, jätän jälkeeni muistoksi ylläpidetyn vanhan hirsitalon. Saan olla mukana sukupolvien ketjussa, leskiemäntänä, joka asumisvuorollaan kohensi paikat kuntoon. Ehkä se on joku hyvä teko tässä itsekkäässä maailmassa. Mieheni tuhkat ovat tuolla metsikössä siroteltuna. Haluan olla hänen lähellään kunnes kuolen.

Tämä vastaus miksi maksan omistani remontit kiinteistöstä jota en omista. Olen kuitenkin omistajan veroinen haltija.

Vierailija kirjoitti:

Olen tällainen parjattu äitipuoli-leski. Perintöä tuli kahden iinteistön verran, joista toinen on vapaasti myytävissä, toisessa asun hallintaoikeudella, jonka ansiosta kiinteistön arvo alentui verottajalla niin ettei perintöveroa tullut. 

Olen tehnyt paljon korjauksia ja remontteja, mm. jätevesijärjestelmän nykyaikaistaminen ja useamman ulkorakennuksen tulkkaus ja lattioiden uusiminen. Olen myös maalannut talon. Yhtään en ole rintaperillisiä laskuttanut mistään, vaikka lain mukaan kiinteistön arvoa nostavista remonteista osa kuuluisi heille. En ole raaskinut laskuttaa mitään, kun ovat vielä nuoria ja aikuiselämää opettelevia.

 

Onko oikein että remontteihin käyttämäni, omalta biologiselta isältäni perityt rahat, siirtyvät tämän parjatun äitipuolen kautta kerran  mieheni jälkeläisille? Minullakin on poika, hänen tulevan mahdollisen perintönsä nyt käytän lapsipuolteni tulevan omaisuuden ylläpitoon.

Miksi teit noin kattavan remontin? Toki voit esittää kuitit tehdystä työstä lakimiehelle, jospa osaa neuvoa jääkö pojallesi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Onko leskellä varaa asua siinä talossa, eli ainakin lämmitys, sähkö, vesilaskut, jätehuolto, kiinteistövero, tms.?

   Kiinteistövero kuuluu omistajalle, ei leskelle 

Onhan tuo lesken asumisoikeus kohtuuton perillisille. Siinä pitäisi olla joku määrä-aika.

Vierailija kirjoitti:

Ihan sairasta keskustelua. Leskellä on hallintaoikeus, ei sen pitäisi enää tulla kenellekään yllätyksenä. Jos ei sitä tilannetta kestä, luopuu perinnöstä. Yksinkertaista, vai  mitä?

Oma kommenttisi on sairas. Onko sinusta oikein että joutuu maksamaan vanhemman uuden puolison putkiremontit eikä ikinä saa tuosta perinnöstä muuta kuin kuluja? 

Onko niin, että leski voisi vaikka vuokrata tuon asunnon eteenpäin, saada siitä vuoratulot ja muuttaa itse muualle? Jos näin, niin sairastahan tuo on.

Vierailija kirjoitti:

Olen tällainen parjattu äitipuoli-leski. Perintöä tuli kahden iinteistön verran, joista toinen on vapaasti myytävissä, toisessa asun hallintaoikeudella, jonka ansiosta kiinteistön arvo alentui verottajalla niin ettei perintöveroa tullut. 

Olen tehnyt paljon korjauksia ja remontteja, mm. jätevesijärjestelmän nykyaikaistaminen ja useamman ulkorakennuksen tulkkaus ja lattioiden uusiminen. Olen myös maalannut talon. Yhtään en ole rintaperillisiä laskuttanut mistään, vaikka lain mukaan kiinteistön arvoa nostavista remonteista osa kuuluisi heille. En ole raaskinut laskuttaa mitään, kun ovat vielä nuoria ja aikuiselämää opettelevia.

 

Onko oikein että remontteihin käyttämäni, omalta biologiselta isältäni perityt rahat, siirtyvät tämän parjatun äitipuolen kautta kerran  mieheni jälkeläisille? Minullakin on poika, hänen tulevan mahdollisen perintönsä nyt käytän lapsipuolteni tulevan omaisuuden ylläpitoon.

EI sinun kannattaisikaan maksaa niitä kalliita remontteja toisen kiinteistöön, osta oma ja remontoi sitä. Olet joko saanut tasinkoa tai sinulla on niin paljon varoja että voit ostaa asunnon joka siirtyy sitten lapsillesi. 

PS. Minusta ei ole nämä tilanteet käyvät epäoikeidenmukaisiksi vasta siinä vaiheessa kun perikunta joutuu maksamaan lesken asuttaman asunnon isoja, kymmenien tuhansien arvoisia remonteja ja rsjoitusvastikkeita. Ymmärtäisin jos esimerkiksi rahoitusvastike tulisi lesken maksettavaksi niin kauan kuin asuu ko. asunnossa.

Tuo on kyllä niin typerä laki kuin vain voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä niin typerä laki kuin vain voi olla.

Jäänne ajalta, kun naiset ei olleet työelämässä.