Miten voimme saada lesken pakotettua pois asunnosta, jota hän ei omista?
Eli olemme perineet isämme ja haluamme lesken nyt isän omistamasta talosta pois. Hän väittää, että hänellä on hallintaoikeus. Miten saamme hänet pois? Kiire!
Kommentit (292)
Vierailija kirjoitti:
Onko leskellä varaa asua siinä talossa, eli ainakin lämmitys, sähkö, vesilaskut, jätehuolto, kiinteistövero, tms.?
Kiinteistövero tulee omistajalle. Kerros- ja rivitaloissa ei noita kaikkia edes ole. Vastike kuuluu asukkaalle.
Lesken asumisoikeus on elinikäinen oikeus, joten leskeä ei voi häätää omasta kodistaan. Leski voi menettää asumisoikeutensa ainoastaan siinä tapauksessa, jos hänen varallisuuteen kuuluu tai ilmestyy asunto, jota hän voi käyttää uutena kotinaan.
Ostat sille yksiön muuttotappiokunnasta.
Meillä äidin leski muutti pois, kun perilliset ei suostuneet vastaamaan aurauksesta. Pihatie oli ajokelvoton, leski soitti paikallista isäntää auraamaan, mutta tämä totesi, että käteismaksu ja etukäteen. Leski soitti perillisille ja jokainen vastasi, että ei kuulu meille. Leski soitti itselleen ambulanssin (osasi valittaa oikealle tavalla), mutta hätiin kutsuttu paikallinen isäntä ilmoitti, että kannattaa käydä ensin kävellen katsomassa, mikä on vointi. Ambulanssia ei terveelle miehelle tarvittu ja tie jäi auraamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan hänellä on elinikäinen asumisoikeus ja sen lisäksi oikeus pitää yhteinen koti-irtaimisto jakamattomana hallinnassaan. Voitte yrittää järjestää hänelle mieleisemmän asunnon. Jospa sitten suotuisi muuttamaan.
Maksatte myös asumiskulut.
Tämä meni väärin. Asukas maksaa itse kaikki muut asumiskulut paitsi ne, jotka kuuluvat asunnon omistajalle. Sellaisia ovat remonttikulut ja kiinteistövero.
Onpa muuten älytöntä, että on olemassa tuollainen oikeus. Minusta sen pitäisi olla määräaikainen tai sovittavissa oleva asia.
Koittakaa sopia jostakin summasta millä hän myy hallintaoikeutensa teille.
Ei kait lasten tartte maksaa lesken kuluja. Asuu jos on vara jäädä asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Lesken asumisoikeus on elinikäinen oikeus, joten leskeä ei voi häätää omasta kodistaan. Leski voi menettää asumisoikeutensa ainoastaan siinä tapauksessa, jos hänen varallisuuteen kuuluu tai ilmestyy asunto, jota hän voi käyttää uutena kotinaan.
Ostat sille yksiön muuttotappiokunnasta.
Asunnon pitää olla lesken käyttöön soveltuva, eli siellä missä lesken elämäkin on. Siis samalla paikkakunnalla kuin nykyinen asunto.
Vierailija kirjoitti:
Ette ihan millään! Hänellä on oikeus asua asunnossa kuolemaansa saakka. Te myös maksatte kiinteistöverot ja mahdolliset pakolliset remontit.
Tätä mä aina oon ihmetellyt miksi tällainen laki on tehty. Miksi lasten pitäisi olla vanhempansa lesken elättäjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan hänellä on elinikäinen asumisoikeus ja sen lisäksi oikeus pitää yhteinen koti-irtaimisto jakamattomana hallinnassaan. Voitte yrittää järjestää hänelle mieleisemmän asunnon. Jospa sitten suotuisi muuttamaan.
Maksatte myös asumiskulut.
Tämä meni väärin. Asukas maksaa itse kaikki muut asumiskulut paitsi ne, jotka kuuluvat asunnon omistajalle. Sellaisia ovat remonttikulut ja kiinteistövero.
Niin siihen asuntoon mikä hänelle jäi puolison kuoleman jälkeen.
Jos lapset hommaavat toisen asunnon johon saavat lesken muuttamaan niin samat edut joutuvat kustantamaan.
Ei kai leski niin hullu ole että luopuu saavutetusta edusta.
Hallintaoikeuden haltija vastaa aina itse asumisensa kustannuksista.
Asumiskustannuksia ovat ainakin esimerkiksi:
sähkömaksut
vesimaksut
lämmitysmaksut
Tarkkaa määritelmää sille, mitä asumiskustannuksilla tarkoitetaan, ei kuitenkaan ole.
Kiinteistöverolain (654/1992) mukaan lähtökohtaisesti omistaja on vastuussa kiinteistöveron maksamisesta. Sillä, jolla on kiinteistöön hallintaoikeus on kuitenkin velvollisuus suorittaa kiinteistövero, mikäli hänet katsotaan kiinteistön omistajan veroiseksi haltijaksi.
Omistajan veroisena haltijana pidetään esimerkiksi leskeä, jolla on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämää asuntoa.
Kustannusten jakamisesta kannattaa sopia kirjallisesti
Jotta epäselvyyksiltä vältytään, kannattaa kustannusten jakautumisesta sopia omistajan ja hallintaoikeuden haltijan välillä mieluiten kirjallisesti. Kun vastuista sovitaan kirjallisesti, vältytään myöhemmiltä epäselvyyksiltä ja mahdollisilta riidoilta.
Mikäli leski saa hallintaoikeuden kiinteistöön tai asuntoon lesken asumisoikeuden nojalla, tai muu henkilö saa hallintaoikeuden testamentilla, kannattaa kustannusten jakamisesta sopia jo heti perinnönjaon yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko leskellä varaa asua siinä talossa, eli ainakin lämmitys, sähkö, vesilaskut, jätehuolto, kiinteistövero, tms.?
Kiinteistövero tulee omistajalle. Kerros- ja rivitaloissa ei noita kaikkia edes ole. Vastike kuuluu asukkaalle.
Kyllä nuo kaikki on sisällytetty taloyhtiön huoltovastikkeeseen, myös se kiinteistövero, jonka taloyhtiö maksaa.
Kiinteistövero kuuluu tässä tilanteessa leskelle. Varma tieto. Omistan kiinteistön, johon äidilläni on hallintaoikeus, ja verottaja lähettää vuosittain kiinteistöverolaskun äidilleni. Olen soittanut ja varmistanut verottajalta, että näin asian kuuluu tosiaan olla.
Miksi tuollaista ihmeellistä hallintaoikeutetta ei voida poistaa kokonaan laista? Miksi omaisuutta ei voida samalla testamentata sille, jonka halutaan sitä hallinnoivan? Hallintaoikeus johtaa siihen, että viattomat perilliset joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen ja maksamaan maksuja ja veroja sellaisesta omaisuudesta, josta eivät pääse hyöytymään ja maksamaan toisen elämistä. Köyhän kannattaakin joissakin tilanteissa vaan kieltäytyä perinnöstä kun ei yksinkertaisesti ole varaa perintöön ja tuetkin siinä samalla menee.
Ihan yleisellä tasolla itselläni on kaksi tätiä, joilla ei lapsia ja eivät ilmeisesti ole naimisissa tai suhteessakaan. Emme ole missään tekemisissä, joten en noista paljoa tiedä, mutta ovat ilmeisesti keskenään läheisiä. Oma vanhempani, joiden sisaruksia ovat on kuollut. Toivottavasti nuo tädit ovat älynneet tehdä testamentin, jonka mukaan vaikka perivät toisensa kokonaan tai jättävät perintönsä kokonaan vaikka Kittilän kirkonkylän kyläyhdistykselle. En halua noilta mitään, enkä sekaantua noiden asioihin millään tavalla. Ilman testamenttia olisin kuitenkin tahtomattani osallisena. Mitään testamentteja en ole riitauttamassa.
Perintöveron kannalta ei kannata tehdä keskinäistä testamenttia tilanteessa, jossa asutaan yhteisomistuksessa olevassa talossa/asunnossa. Jos ei ole keskinäistä testamenttia, niin puolet talosta siirtyy perillisten omistukseen ensimmäisen puolison kuollessa ja he maksavat siitä puolikkaasta perintöveron. Toisesta puolikkaasta he maksavat perintöveron, kun toinenkin puoliso kuolee. Jos keskinäinen testamentti on, maksaa eloon jäänyt kuolleen puolikkaasta perintöveron ja kun hän kuolee, perilliset koko talosta perintöveron. Puolikkaan perintöveron siis säästää, jos ei ole keskinäistä testamenttia.
Vai huijasiko pankki?
Nimim. perintöä odotellessa
Vierailija kirjoitti:
Kai siitä nyt joku paperi on. Eihän toi huutokilpailu ole.
Siitä on sellainen laiksi kutsuttu paperi, joka takaa leskelle oikeuden kotiinsa
Vierailija kirjoitti:
Ette saa mitenkään.
Ei mitenkään, jos lain kirjaimet lesken asumisoikeuteen täyttyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette saa mitenkään.
Ei mitenkään, jos lain kirjaimet lesken asumisoikeuteen täyttyvät.
Onhan se toki keljumainen juttu perikunnalle, jos vanhempi on vanhoilla päivillään valinnut oikein nuoren puolison. Voi pk. joutua odottelemaan jopa 60 vuotta.
Ja se nuori puoliso tuo siihen uuden puolison ja siinä on sitten koko vieras suku asustelemassa perikunnan kiinteistössä.
Oikein kivaa varmaan...paskalaki, joka pitäisi päivittää nykyaikaan!
kiinteistöverosta vastaa perikunta yms. Hallitanoikeuden omistajaa ei voi häätää.