Lue keskustelun säännöt.
Perinnönjako, miehellä lapsia edellisestä liitosta
03.01.2025 |
Miehellä siis edellisestä liitosta kaksi lasta(aikuisia) ja me olemme saaneet yhdessä kaksi lasta, ovat teini-ikäisiä. Olemme naimisissa ja mieheni teki testamentin missä testamenttaa omistamansa asunnon, sen missä asumme minulle. Kesäasunnon omistamme puoliksi. Mitä muuta kannattaa huomioida nyt kun miehellä todettiin parantumaton nopeasti etenevä sairaus.
Minulla ei ole ongelmaa, että jokainen saa mitä kuuluu, mutta olen jo nyt stressaantunut miehen toisesta tyttärestä, joka tuntuu aiheuttavan ongelmia aina. Hän ei ole pysynyt yhdessäkään työpaikassa vaan ne vaihtuvat tiuhaan tahtiin ja aina niissä tuntuu tulevan jonkinlaisia henkilökunnan ratkaisemattomia ongelmia joiden vuoksi hänen on lähdettävä. Tiedän hänellä olevan runsaasti velkaa kaikenlaisista epämääräisistä asunnonvaihdoista, hämärästä parisuhde historiasta ja mielestäni shoppailumaniasta johtuen. Hänellä on myös jonkinlaisia kesken olevia oikeusjuttuja jostain homeasunnosta missä hän asui ja sai jonkinlaisia oireita, mistä en ole ottanut vielä tähänkään päivään mennessä selvää. Lemmikkejä hänellä on iso lauma ja jostain syystä tuntuvat sairastavan jatkuvasti ja kun yksi lemmikki kuolee tulee 2 tilalle.
Kyseessä siis mielestäni vaikea ihminen ja niin on myös mieheni ilmaissut. Haluaisin olla mahdollisimman vähän tekemisissä hänen kanssaan ja hoitaa ainakin raha asiat nopeasti ja selkeästi ilman minkäänlaista väärinkäsityksen mahdollisuutta.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa on osa jonka esim lapsi saa kokonaan. Normaalk perinnönjaossa aviopuoliso ei peri aviopuolisoaan vaan lapset perivät, siis kaikki lapset.
Tässä tapauksessa on tehty testamentti puolison hyväksi, mikä muuttaa hieman kuviota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lahjoittaminen käytännössä tarkoittaisi? Lahjoittaisi minulle?
Minua ei kiinnosta miten tytär rahansa käyttää ja raha-asiansa hoitaa. En vain halua niin epävakaata ihmistä lähelleni tai lasteni lähelle. Tiedän kokemuksesta, etteivät ihmissuhteet(esim sisarussuhteet) ikävä kyllä merkkaa mitään hänelle jos kyse on rahasta, tai no muutenkaan. Ja Tiedän myös itse olevani täysin rikki mieheni mahdollisen kuoleman jälkeen, vielä en pysty oikeasti uskomaan, että niin tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa.
Haluaisin siis vaan käsitellä asiat nopeasti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti hänen kanssaan niin ettei hän millään keinolla pääsisi sotkemaan elämäämme minkäänlaisilla oikeusjutuilla tjms mihin tuntuu olevan erikoistunut.
Haluaisin siis sellaisia vinkkejä, miten paperiasiat tehdä kuntoon mahdollisimman selkeästi.
Ap, pitää ottaa huomioon, että jos lahjoittaja kuolee 3 v sisälä lahjoituksestaan,, lahja pitää ottaa huomioon perunkirjoituksessa.
Jatkan edelliseen, eri. Samaa mieltä. Miksi kuluttaa voimavaroja sellaiseen, mikä joudutaan joka tapauksessa tekemään myöhemmin. Ap miehesi on vakavasti sairas, muistisairaus on julma.
minun äitini hoitaa muistisairasta isääni. En voisi kuvitella, että äitini käyttäisi ehtyviä voimavaroja tällaiseen.
pahin mitä voit ap joutua kohtaamaan on se, että vihaamasi miehesi tytär on ainoa, jonka miehesi muistaa ja tunnistaa.
nyt arvot kohdilleen, ei ole myöhäistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
204/240, ei, jos velkaa. Puolet asunnosta on perikunnan. Jos yksi haluaa osuutensa, jotuu leski sen maksamaan. Harvalla siihen varaa.
Tämä ei ole totta. Leskellä on elinikäinen asumisoikeus hänen ja vainajan yhteiseen asuntoon. Perillisillä ei ole asuntoon mitään oikeuksia niin kauan kun leski elää.
Jos rintaperillinen haluaa osuuden perikunnan osuudesta, on lesken se maksettava. Ei siis tarkoita, etteikö voisi jäädä asumaan. Pitää kaivaa kuvetta.
Leski voi "maksaa" rintaperillisen vaatiman lakiosan antamalla rintaperilliselle määräosan (esim. 1/8) asunnosta, johon leskellä on asumisoikeus. Sen jälkeen rintaperillinen omistaa osan asunnosta, mutta leskellä on edelleen koko asuntoon asumisoikeus.
Ap:lle tämä menettely ei ku
Asunnosta lesken ei tarvitse hyvittää mitään perillisille. Ymmärsin, että miehellä on muutakin omaisuutta kuin asunto. Jos perintöä jää jaettavaksi, voi lapset saada sitä muuta omaisuutta.
265/265
mitenkä, jos juuri asunto on se suurempi osuus sairaan omistamaa, josta velkaa? Velkaa ei voi testamentata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomenna mars perintöasioihin erikoistuneen juristin pakeille. Kaikki kiinteistöjen asiakirjat näytä hänelle netistä, testamentti ym rahavarat. Lääkärin todistus, että mies on vielä oikeustoimikelpoinen, jos siitä on epäilystä.
Ja pyydä juristia varmistamaan ,että edellisen avioliiton ositus on tehty. K
Tämä kaikki maksaa ,mutta pajon vähemmän ,kuin se riitely myöhemmin maksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Yksiselitteisesti EI OLE 1/2 talosta.
Lakiosa on 1/2 perintö-osuudesta, eli siitä perinnön ARVON KOKONAISMÄÄRÄSTÄ. Ei se mene niin että "puolet talosta, puolet veneestä, puolet polkupyörästä, puolet rahoista" vaan ARVOT lasketaan yhteen ja sitten suoritetaan jako niin että kukin perillines saa osuutensa siitä ARVOSTA. Joku voi saada vain mökin, toinen asunnon, kolmas rahaa jne.
Käsittääkseni, en ole varma, testamentissa voidaan myös määrätä omaisuuden jaosta tarkemmin, tyyliin että kolme perillistä saa osuutensa kesämökistä, yhden perillisen lakiosa maksetaan rahana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa on osa jonka esim lapsi saa kokonaan. Normaalk perinnönjaossa aviopuoliso ei peri aviopuolisoaan vaan lapset perivät, siis kaikki lapset.
Tässä tapauksessa on tehty testamentti puolison hyväksi, mikä muuttaa hieman kuviota.
Lakiosa on puolet siitä, mitä rintaperillinen (eikä mikään esim) saisi ilman testamenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
204/240, ei, jos velkaa. Puolet asunnosta on perikunnan. Jos yksi haluaa osuutensa, jotuu leski sen maksamaan. Harvalla siihen varaa.
Tämä ei ole totta. Leskellä on elinikäinen asumisoikeus hänen ja vainajan yhteiseen asuntoon. Perillisillä ei ole asuntoon mitään oikeuksia niin kauan kun leski elää.
Jos rintaperillinen haluaa osuuden perikunnan osuudesta, on lesken se maksettava. Ei siis tarkoita, etteikö voisi jäädä asumaan. Pitää kaivaa kuvetta.
Leski voi "maksaa" rintaperillisen vaatiman lakiosan antamalla rintaperilliselle määräosan (esim. 1/8) asunnosta, johon leskellä on asumisoikeus. Sen jälkeen rintaperillinen omistaa osan asunnosta, mutta leskellä on edelleen koko asuntoon a
Leski voi luovuttaa asunnosta osan lakiosana yhteisille lapsille, ei niillä muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap ei tiedä, onko avioeron jälkeinen ositus tehty, kannattaa aloittaa sen selvittämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Huomenna mars perintöasioihin erikoistuneen juristin pakeille. Kaikki kiinteistöjen asiakirjat näytä hänelle netistä, testamentti ym rahavarat. Lääkärin todistus, että mies on vielä oikeustoimikelpoinen, jos siitä on epäilystä.
Ja pyydä juristia varmistamaan ,että edellisen avioliiton ositus on tehty. K
Tämä kaikki maksaa ,mutta pajon vähemmän ,kuin se riitely myöhemmin maksaisi.
Huomaatko, että testamentti on aloituksen mukaan jo tehty? Oletettavasti ennen kuin miehellä oli diagnoosi. Ja edunvalvonnassa olevakin voi tehdä testamentin, jos ymmärtää sen merkityksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
204/240, ei, jos velkaa. Puolet asunnosta on perikunnan. Jos yksi haluaa osuutensa, jotuu leski sen maksamaan. Harvalla siihen varaa.
Puolet asunnosta ei ole perikunnan vaan lesken, koska tässä tapauksessa on testamentti. Koko asunto tulee olemaan aloittajan. Muutenkin ositus voidaan tehdä ihan miten tahansa. Esimerkiksi siten, että uusperheen yhteinen lapsi saa vain isänsä osuutta eikä leski vaadi tasinkoa vainajalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ei peri, mutta jos hänen oma omaisuutensa on pienempi, voi hän pyytää tasinkoa eli saa vainajan omaisuudesta sen verran, että hänen ja kuolinpesän omaisuudet ovat yhtä suuret. Tasingosta ei makseta perintöveroa.
Puoliso myös perii, jos vainaja on tehnyt hänen hyväkseen testamentin, kuten ap:n mukaan on.
Miinus vaadittavat lakiosat. Toivottavasti ensimmäiset lapset vaativat.
Kyllähän puoliso saa puolet omaisuudesta, mikäli yhdessä hankittu. Kuolleen puolison omaisuus jaetaan rintaperillisten kesken. On myös sovittavissa juurikin se, että leskellä oikeus jäädä asumaan eli perintö jaetaan molempien kuoleman jälkeen. Oli testamentti tai ei.
Ei saa, jos on avioehto. Eikä yhdessä hankkiminen mitään merkitse, jos esimerkiksi kiinteistö on rekisteröity vain toisen nimiin. Varsinkin entiseen aikaan oli tapana, että kaikki oli miehen nimissä. Ehkä siltä ajalta on tullut se, että varallisuuden kartuttamiseen osallistunut puoliso ei jää täysin tyhjin käsin vaan hänellä on avio-oikeus omaisuuteen riippumatta siitä, milloin ja miten se on hankittu.
Leskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja pitää koti-irtaimisto jakamattomana hallinnassaan, jos ei omista kodiksi sopivaa asuntoa. Ei siitä ole mitään sopimista, ja saa asua riippumatta siitä, kuka sen omistaa ja jaetaanko perintöä vai ei.
Huomatkaa, että avio-oikeuden alaista on myös ennen avioliittoa hankittu omaisuus, jos sitä ei ole avioehdolla tai testamentilla suljettu sen ulkopuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
265/265
mitenkä, jos juuri asunto on se suurempi osuus sairaan omistamaa, josta velkaa? Velkaa ei voi testamentata.
Ensin tehdään laskutoimitus varat - velat. Se on perintöä, joka jää viivan alle. Velan jälkeen jäljelle jäävästä varallisuudesta lasketaan lakiosat, jotka ovat tässä tapauksessa 1/8 jokaiselle lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
265/265
mitenkä, jos juuri asunto on se suurempi osuus sairaan omistamaa, josta velkaa? Velkaa ei voi testamentata.
Ensin tehdään laskutoimitus varat - velat. Se on perintöä, joka jää viivan alle. Velan jälkeen jäljelle jäävästä varallisuudesta lasketaan lakiosat, jotka ovat tässä tapauksessa 1/8 jokaiselle lapselle.
Ositus tehdään ennen perinnönjakoa. Jos ap on saamassa tasinkoa, niin tämä tasinko lasketaan ensin ja lakiosa lasketaan vasta siitä summasta, joka jää jäljelle tasingon maksamisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Huomenna mars perintöasioihin erikoistuneen juristin pakeille. Kaikki kiinteistöjen asiakirjat näytä hänelle netistä, testamentti ym rahavarat. Lääkärin todistus, että mies on vielä oikeustoimikelpoinen, jos siitä on epäilystä.
Ja pyydä juristia varmistamaan ,että edellisen avioliiton ositus on tehty. K
Tämä kaikki maksaa ,mutta pajon vähemmän ,kuin se riitely myöhemmin maksaisi.
Ainoa oikea järkevä ohje. Lisäksi perukirja ja jakokirja kannattaa hoitaa ammattilaisella, kannattaa huomioida, että kun pesässä on alikäisiä, tarvitaan dvv:n lupa perinnönjakoon. Eli siinä tulee kestämään. Ja ap ei voi edustaa alaikäisiä lapsia, joten tarvitsee edunvalvojan sijaisen.
Lakiosa on aina vaadittaessa saatava ilman mitään rajoituksia jäämistöstä. Leski ei siis voi jakaa yhteisenä kotina käytettyä asunto lakiosana [ellei lakiosaperillinen tähän suostu]. Testamentinsaajan on siis annettava rahaa tai muuta sellaista omaisuutta, johon ei kohdistu rajoituksia, kuten lesken asumissuojaa.
Ensin tehdään omaisuuden ositus lesken ja kuolinpesän kesken. siinä määrittyy, mitä leski tulee saamaan tasinkona. Jos perittävä on varakkaampi, leski tulee saamaan tasinkoa ennen perinnönjakoa itselleen. Vasta sitten huomioon otetaan testamentti lesken hyväksi ja lakiosat.
Rintaperilliset eli ne 2+2 lasta perivät puolet miehesi nimissä olevasta omaisuudesta. sulla on leskenä oikeus jäädä asumaan yhteisenä kotina pidettyyn asuntoon elämäsi loppuun asti. Mikäli sitä puolikasta ei ole irroitettavissa muusta omaisuudesta, mies ei voi testamentata asuntoa kokonaan sulle. Mikäli varallisuutta on riittävästi, niin silloin voi..miehen holtiton tytär kuulostaa siltä että perinnönjaon riitauttamista on tiedossa ellei hän saa nopeaa cashia perinnönjaossa. Eli onko mahdollisuus suunnitella perinnönjako siten että miehen lapset edellisestä liitosta saa osuutensa tilivaroina/sijoitusvarallisuutena ja yhteiset lapset vaikka osuuden siitä kesäasunnosta. Mikäli ei, niin kesäasunto kannattaa vaikka myydä tai hän voi testamentata sen sulle, sillä sulla on asumisoikeus siihen varsinaiseen kotiin ellei "kesäasunto" ole joku kolmio eiranrannassa eli normi asunnoksi katsottavissa.
Onpa AP:llä aika tympeä meininki. Mies kuolemassa ja akkaa kiinnostaa, mitä saa perinnöksi.
Leski voi "maksaa" rintaperillisen vaatiman lakiosan antamalla rintaperilliselle määräosan (esim. 1/8) asunnosta, johon leskellä on asumisoikeus. Sen jälkeen rintaperillinen omistaa osan asunnosta, mutta leskellä on edelleen koko asuntoon asumisoikeus.
Ap:lle tämä menettely ei kuitenkaan ole järkevä, koska tällä tavalla ap joutuisi olemaan tekemisissä tyttären kanssa.