Perinnönjako, miehellä lapsia edellisestä liitosta
Miehellä siis edellisestä liitosta kaksi lasta(aikuisia) ja me olemme saaneet yhdessä kaksi lasta, ovat teini-ikäisiä. Olemme naimisissa ja mieheni teki testamentin missä testamenttaa omistamansa asunnon, sen missä asumme minulle. Kesäasunnon omistamme puoliksi. Mitä muuta kannattaa huomioida nyt kun miehellä todettiin parantumaton nopeasti etenevä sairaus.
Minulla ei ole ongelmaa, että jokainen saa mitä kuuluu, mutta olen jo nyt stressaantunut miehen toisesta tyttärestä, joka tuntuu aiheuttavan ongelmia aina. Hän ei ole pysynyt yhdessäkään työpaikassa vaan ne vaihtuvat tiuhaan tahtiin ja aina niissä tuntuu tulevan jonkinlaisia henkilökunnan ratkaisemattomia ongelmia joiden vuoksi hänen on lähdettävä. Tiedän hänellä olevan runsaasti velkaa kaikenlaisista epämääräisistä asunnonvaihdoista, hämärästä parisuhde historiasta ja mielestäni shoppailumaniasta johtuen. Hänellä on myös jonkinlaisia kesken olevia oikeusjuttuja jostain homeasunnosta missä hän asui ja sai jonkinlaisia oireita, mistä en ole ottanut vielä tähänkään päivään mennessä selvää. Lemmikkejä hänellä on iso lauma ja jostain syystä tuntuvat sairastavan jatkuvasti ja kun yksi lemmikki kuolee tulee 2 tilalle.
Kyseessä siis mielestäni vaikea ihminen ja niin on myös mieheni ilmaissut. Haluaisin olla mahdollisimman vähän tekemisissä hänen kanssaan ja hoitaa ainakin raha asiat nopeasti ja selkeästi ilman minkäänlaista väärinkäsityksen mahdollisuutta.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Miehen lasten lakiosuus on 1/2 talosta (ilman testamettia lapset perisivät kaiken) ja 1/4 mökistä (ilman testamettia lapset perisivät puolet, koska puolet on ap:n). Näistä summista vähennetään velat ja loput jaetaan kaikille neljälle lapselle (jos he sitä vaativat). Ap:n miehen lapsilla (edellisestä liitosta) ei ole mitään syytä olla vaatimatta lakiosaansa, koska se on ainoa tapa heillä periä isänsä. Ap:n lapset taas tulevat perimään äitinsä joka tapauksessa. Jos ap haluaa pitää kodin, hänellä pitää olla varaa maksaa aiemman suhteen lakiosat pois (jos ei halua olla miehen lasten kanssa tekemisissä miehen kuoleman jälkeen) ja hänen pitää pystyä maksamaan loppu velka asunnosta. Tämä voi tarkoittaa ap:n osalta mökin myymistä tai lainan ottamista. Lapset tuskin haluavat pitää mökkiä yhteisomistuksessa tai osallistua asunnon lainan maksuun.
Miksi kirjoitat asiasta, josta et ymmärrä enempää kuin sika hopealusikasta?
Ensinnäkään lapsille ei kuulu puolet talosta vaan puolet talon ARVOSTA, josta on vähennetty velka. Toiseksi lakiosa on puolet siitä perinnöstä, joka tulisi ilman testamenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kari Tapion tapauksessa kaikki omaisuus oli pantu Kari Tapion vaimon nimiin. Niinpä avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi jäi ilman perintöä.
Mutta lakiosaan oli oikeutettu.
Mihin lakiosaan, kun ei ollut perittävää? Vaimon omaisuuteen ei ollut oikeutta ilman testamenttia kenelläkään muulla kuin vaimon lapsilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kari Tapion tapauksessa kaikki omaisuus oli pantu Kari Tapion vaimon nimiin. Niinpä avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi jäi ilman perintöä.
Mutta lakiosaan oli oikeutettu.
Kyllä ja sai alle 3000€. Niin taitavat juristit/varainhoitajat oli Kari Tapiolla ja hänen puolisollaan. :)
Lehtitietojen mukaan perintöriita lopulta sovittiin. Julkisuuteen ei ole kerrottu sopimusratkaisun sisällöstä. Emme siis tiedä, mitä kukakin sai.
Vierailija kirjoitti:
Onko ap kertaakaan ajatellut, että mies on se jolla on päätäntävalta omista asioistaan. Miksi ap luulee, että mies haluaisi ap:lle yhtään enempää kuin tulee saamaan?
Normaalilla sydämellä ja järjellä varustettu ihminen kohtelee omia lapsiaan tasapuolisesti.
Eihän mies olisi tehnyt omasta vapaasta tahdostaan kahden todistajan läsnäollessa testamenttia aloittajalle, jos ei olisi halunnut.
Mies kohtelee omia lapsiaan tasapuolisesti siten, että jokainen hänen lapsistaan tulee saamaan häneltä yhtä suuren lakiosan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kari Tapion tapauksessa kaikki omaisuus oli pantu Kari Tapion vaimon nimiin. Niinpä avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi jäi ilman perintöä.
Mutta lakiosaan oli oikeutettu.
Mihin lakiosaan, kun ei ollut perittävää? Vaimon omaisuuteen ei ollut oikeutta ilman testamenttia kenelläkään muulla kuin vaimon lapsilla.
Asiahan lopulta sovittiin. Emme tiedä miten. Sitä ei ole kerrottu julkisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei vaadi jakamaan koko kuolinpesää, eli yhteisten alaikäisten lasten osuutta ei tarvitse jakaa vain ainoastaan sen yhden, joka sitä vaatii.
DVV pitää kyllä huolen, että yhteiset alaikäiset lapset saavat heille kuuluvan osuutensa.
Pitää esimerkiksi siten, että ap:lle jäävästä asunnosta menee lakiosa yhteisille lapsille. Ap:lla on joka tapauksessa leskenä elinikäinen asumisoikeus. Tosin se on edunvalvoja, eikä DVV.
Millä painostit miehen tekemään testamentin itsellesi.
Mitä vikaa sinussa kun et löytänyt lapsetonta miestä vaan piti ottaa jo perheellinen.
Jos on jälkeläisiä entisistä avioliitoista, perinnönjaosta voi tulla sotkuista touhua. Avioehto olisi kannattanut ainakin tehdä. Teidän omaisuus laitetaan puoliksi perinnönjaossa ja siitä miehen puolesta pääsevät kilpailemaan kaikki lapset, myös miehesi exän. Jos vaimolla on enemmän omaisuutta, voi käydä niin, että vaimon suvun pöydässä istuvat tuntemattomat ihmiset. Ja moni on tunnetusti perso rahalle.
Vierailija kirjoitti:
Jos on jälkeläisiä entisistä avioliitoista, perinnönjaosta voi tulla sotkuista touhua. Avioehto olisi kannattanut ainakin tehdä. Teidän omaisuus laitetaan puoliksi perinnönjaossa ja siitä miehen puolesta pääsevät kilpailemaan kaikki lapset, myös miehesi exän. Jos vaimolla on enemmän omaisuutta, voi käydä niin, että vaimon suvun pöydässä istuvat tuntemattomat ihmiset. Ja moni on tunnetusti perso rahalle.
Tämähän ei liity asiaan mitenkään. Ap kertoi miehensä olevan varakkaampi osapuoli. Tietystikään ap:n etu ei silloin ole avioehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap kertaakaan ajatellut, että mies on se jolla on päätäntävalta omista asioistaan. Miksi ap luulee, että mies haluaisi ap:lle yhtään enempää kuin tulee saamaan?
Normaalilla sydämellä ja järjellä varustettu ihminen kohtelee omia lapsiaan tasapuolisesti.
Eihän mies olisi tehnyt omasta vapaasta tahdostaan kahden todistajan läsnäollessa testamenttia aloittajalle, jos ei olisi halunnut.
Mies kohtelee omia lapsiaan tasapuolisesti siten, että jokainen hänen lapsistaan tulee saamaan häneltä yhtä suuren lakiosan.
Paitsi että loppujen lopuksi lapset nykyisestä liitosta tulevat saamaan paljon isomman osuuden kuin edellisen liiton lapset. Siihenhän tämä suhmurointi tähtää. Nyt ap vielä kertoo, että miehellä on muistisairaus. Toivottavasti aloitus on provo.
Vierailija kirjoitti:
Jos on jälkeläisiä entisistä avioliitoista, perinnönjaosta voi tulla sotkuista touhua. Avioehto olisi kannattanut ainakin tehdä. Teidän omaisuus laitetaan puoliksi perinnönjaossa ja siitä miehen puolesta pääsevät kilpailemaan kaikki lapset, myös miehesi exän. Jos vaimolla on enemmän omaisuutta, voi käydä niin, että vaimon suvun pöydässä istuvat tuntemattomat ihmiset. Ja moni on tunnetusti perso rahalle.
Tässä tapauksessa ei avioehdolla ole mitään merkitystä, koska mies on tehnyt testamentin. Omaisuutta ei laiteta puoliksi muuten kuin laskennallisesti euroina. Se on sitten aloittajan oma asia, millä selvittää rintaperillisten lakiosat.
Sen yhden hulttiolapsen ei kannata riidellä perinnöstä kovin kiihkeästi, koska ulosotto vie sen velkoihin.
Mies siis on testamentannut AP:lle velkaisen talon. Miten tuo käytännössä toimii? Siis joo kuolinpesän varoista maksetaan vainajan velat, mutta näillä koroilla olisi kannattanut maksaa laina pois, mikäli sitä omaisuutta olisi niin paljon. Voi siis olettaa, ettei omaisuutta ole niin paljon ja että AP:n pitäisi ottaa loppu velka nimiinsä. Suostuuko pankki tähän? Velkojien oikeudet menevät lesken asumisoikeuden edelle, joten onko AP:lla omaa omaisuutta, jolla maksaa sekä loppu laina, että lapsille lakiosuudet? Onko tämä miehen toinen lapsi (ei siis tämä häirikkötytär) sanonut luopuvansa omasta perinnöstään? AP ei voi alaikäisten lastensa puolesta luopua näiden lakiosuudesta. Eiköhän se talo mene joka tapauksessa lihoiksi, vaikka AP yrittäisi kikkailla testamentilla.
Yksi mahdollisuus olisi, että myytte yhteistä omaisuutta esim sen mökin nyt. Tai mies myy sulle loppuosan. Perijät saa osuutensa rahana, niin ei tarvi hankalaa yhteishallinmointia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olennaista on nyt se, kuinka paljon miehelläsi on omaisuutta yhteensä. Jääkö lapsille vielä tarpeeksi lakiosaa ajatellen sen jälkeen, kun olet saanut miehesi testamenttaamaan asunnon? Jos ei, joudut maksamaan lapsillesi sen osan, joka heidän lakiosastaan puuttuu.
Onko teillä avioehto ja jos ei ole, niin onko miehesi omaisuus suurempi kuin sinun? Voit siinä tapauksessa saada tasinkoa mieheltäsi.
Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa.
😳 mistä tuo tuli? Minä ymmärsin, että leskelle maksetaan tasinkoa. Mene ja tiedä onko mahdollista mutta. . .
Kaksi eri asiaa, maksetaanko leskelle tasinkoa ja maksaako leski tasinkoa. Köyhemmille leskelle maksetaan aina tasinkoa, rikkaamman lesken ei tarvitse maksaa
Kenelle leski tasinkoa maksaa
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaansa, joka on puolet lakimääräisestä perinnöstä. Avioleskeä suojaa lesken asumissuoja. Yhteisestä kodista et siis joudu muuttamaan, mutta mikäli miehen omaisuus ei muutoin riitä kattamaan lakiosaa kaikille rintaperillisille, testamentilla tätä ei voi sivuuttaa. Suosittelen, että pohditte mahdollista lahjoittamista miehen vielä eläessä.
Miehen tulisi elää 3 vuotta lahjoituspäivän jälkeen, jotta tämä olisi mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ei peri, mutta jos hänen oma omaisuutensa on pienempi, voi hän pyytää tasinkoa eli saa vainajan omaisuudesta sen verran, että hänen ja kuolinpesän omaisuudet ovat yhtä suuret. Tasingosta ei makseta perintöveroa.
Puoliso myös perii, jos vainaja on tehnyt hänen hyväkseen testamentin, kuten ap:n mukaan on.
Miinus vaadittavat lakiosat. Toivottavasti ensimmäiset lapset vaativat.
Kyllähän puoliso saa puolet omaisuudesta, mikäli yhdessä hankittu. Kuolleen puolison omaisuus jaetaan rintaperillisten kesken. On myös sovittavissa juurikin se, että leskellä oikeus jäädä asumaan eli perintö jaetaan molempien kuoleman jälkeen. Oli testamentti tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttäviä tämmöiset uusperheet jolla poistetaan entisen perheen lapset.
Minulla on ihan biologinen aikuinen poika ja mietin, miten poistan hänet perinnönjaosta. Elää tuilla, käyttää jotain päihteitä, on aika ajoin itsetuhoinen. Mietin, miten ohjaan isohkon perintöni järkevämpään käyttöön.
(juu, olen maksanut vuosien aikana hänelle vaikka mitä hoitoa, ja maksaisin edelleen, mutta poika ei halua).
Sama täällä, en tuomitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän perintöä saa jaettua etukäteen sitä helpompi se on kaikille osapuolille sitten myöhemmin :/
PERINTÖÄ ei voi jakaa ETUKÄTEEN, kun perintö SYNTYY vasta kuollessa. OMAISUUTTAAN voi jakaa etukäteen ja antaa ennakkoperintöä, joka verotetaan lahjana (kovemmalla prosentilla).
Ennakkoperintöä voi antaa,joka huomioidaan sitten perinnönjaossa kun aika tulee. Tsemppiä ap! Lakimiehen neuvot voisi olla nyt käytössä.