Laaja-alaiset oppimisvaikeudet
Onko kellään palstalaisista tuota tai tunnetteko jonkun jolla on? Miten vaikuttaa elämään? Pääseekö diagnoosilla eläkkeelle?
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittavat usein sitä, että on suuria vaikeuksia matemaattisissa tai/ja kielellisissä asioissa. Se ei tarkoita, ettei ihminen voi tehdä mitään. En usko, että laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittavat eläkepäätöstä.
En ole ikinä kuullut, että laaja-alaiset oppimisvaikeudet kulkisivat mitenkään mt-ongelmien kanssa .
Eivät tarkoita, tuon tai-sanan voi ottaa esimerkistäsi suoraan pois. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittavat suuria vaikeuksia matemaattisissa, kielellisissä JA muissa asioissa. Mitatun älykkyysosamäärän tulee olla 70-85, eli korkeampi kuin kehitysvammassa mutta matalampi kuin keskimäärin.
Se on siis termi alhaiselle älykkyydelle, joka ei kuitenkaan täytä kehitysvamman tunnusmerkkejä. Ennen vanhaan heikkolahjainen tarkoitti samaa asiaa. "Pelkkä" dyskalkulia (matemaattinen oppimisvaikeus)
Nykyään halutaan olla niin hienotunteisia ja korrekteja, ettei ketään leimattaisi. Samalla kuitenkin kielletään ihmisten eroavaisuudet. Asiaa on jopa asianomaisenkin vaikeaa käsittää, voidaan luulla lapsella olevan "vain" lukihäiriö vaikka todellisuudessa kyse on suuremmasta jutusta.
Niilo22 on ainakin. Tubettajana pärjää kivasti vaikka äo olisi yhtä kuin kengänkoko.
Vierailija kirjoitti:
Surullinen dg nykyään, kun ei ole enää olemassa helppoja töitä. Yksi heikkolahjainen tutun tuttu esimerkiksi sai potkut päiväkodin avustavista tehtävistä, kun ei oppinut lasten erityisruokavalioita tai ymmärtänyt asian tärkeyttä. Hän antoi maitoallergiselle maitoa jne. Erään tiedän, joka epäonnistui siivoojana, kun ei ehtinyt määräajassa tehdä työtään.
Älykkyys on kykyä suunnitella tekemisiään, hallita kokonaisuuksia ja ajankäyttöä ja ratkaista ongelmia. Missä tahansa työssä tulee pulmatilanteita, jotka pitää ratkaista. Vaikkapa kaupan kassalla voi tulla vastaan kaikenlaista, mistä pitäisi nopeasti selvitä.
Koulussa autetaan ja helpotetaan, mutta totuus paljastuu väkisinkin myöhemmin. Mikään määrä koulun tukitoimia ei lisää oppilaan älykkyyttä.
Purra hengenheimolaisineen ei käsitä tai välitä siitä, että iso osa työttömistä on heikkolahjaisia, joilla ei ole nykytyöelämässä vaadittavia
On vain kehittynyt sellainen normi, pakko että jokaisen pitäisi vähintään hankkia toisen asteen koulutus. Tästä sitten koituukin vaikeuksia, kun ei täysin heikoilla hoksottimilla varustettu omaksu alalla edellyttäviä alkeitakaan vaan pitää vahtia, ettei puurot pala pohjaan tai teelusikallisen sijaan päädy ruokalusikallinen suolaa. Jopa siivoustyökin voi olla mahdottomuus suoritettavaksi. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet on käytännössä vammaisuutta, henkilö on tällöin lähes kehitysvammaisen tasolla muttei ole tarpeeksi kehitysvammainen päästääksen vammaispalvelujen piiriin. Koko diagnoosin saisi yhdistää lievään kevaan, jolloin henkilö pääsisi parhaiten avun piiriin työllistymisestä ja asumisesta alkaen.
Oppivelvollisuus ulottuu 18 ikävuoteen, mutta erityisluokkia on lakkautettu inkluusion nimissä ja tuestakin saa tapella. Saa olla onnekas, jos saa tukea. Opena on aina surettanut, kun vanhempien on ollut vaikeaa myöntää sitä tosiasiaa, että lapsi on niin heikko (eli on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, akateemiset taidot heikot), ettei pärjää normitahtiin. Pahimmassa tapauksessa vanhemmat ajavat oppilasta kuin käärmettä pyssyyn ja vaativat tältä mahdottomia. Tämähän näkyy sitten lapsen oireiluna ja vanhempien pommituksena: pitää saada tämän verran tukea, koealueet pienemmiksi, kokeita helpotettava mutta silti kerjätään normaaliopetuksen (yleisen tuen) arvosana. Se on vanhempien mahdotonta tajuta miten paljon tuen tarvitsijoita on koulussa ja näin ollen resursseja ei voi yhdelle kohtuuttomasti haaskata. Rohkenen olla itsekin sitä mieltä, että apukoulut pitäisi perustaa uudelleen noin kyvyttömille oppilaille.
Lähes keva-tasoinen diagnoosi. Todella ikävä diagnoosi, koska sillä päätyy väliinputoajaksi kun ei ole "tarpeeksi" vammainen. Kasarilla asiat oli vielä toisin ja apupojaksi/-tytöksi pääsi ilman koulutust eikä automatisaatio ollut täysin niitä kadottamassa.
Vierailija kirjoitti:
Persuilla tämä on varsin yleistä. Ei diagnoosi automaattisesti työkyvyttömyyttä tarkoita, valtaosa persuistakin on työllistynyt peruskoulun jälkeen (etevämmät amiksen jälkeen) erilaisiin suorittavan tason hommiin.
Persuhullu.
Vierailija kirjoitti:
Persuilla tämä on varsin yleistä. Ei diagnoosi automaattisesti työkyvyttömyyttä tarkoita, valtaosa persuistakin on työllistynyt peruskoulun jälkeen (etevämmät amiksen jälkeen) erilaisiin suorittavan tason hommiin.
Ettet vaan tarkoita vassareita, jotka eivät tosin edes suorittavan tason töihin ehdi liiman haistelultaan ja sienien vetämiseltään.
No mitäs sun nyt ylipäätään täytyisi oppia?
Vierailija kirjoitti:
Ei vaikuta välttämättä mihinkään muuhun kuin kouluaineisiin, eli voi osata tehdä käsillään vaikka mitä. No tyhmyyttä voi olla vaikka, että ajaa liian kovaa päin puuta tai sen sellaista varomattomuutta koko elämän.
Se kuitenkin rajoittaa ammatinvalintaa kovasti.
Esim. erilaisten asentajien pitää osata teoriaa, lukea käyttö- ja työohjeita(myös vierailla kielillä), soveltaa tietoa jne.
Eli juurikin kiinteistöhuollon työt ja erilaiset koneenkuljettajan ammatit tulevat kysymykseen.
Yksinkertaiset työt ovat vähentyneet hurjasti, teollisuudesta melkein tyystin loppuneet.
Vierailija kirjoitti:
Surullinen dg nykyään, kun ei ole enää olemassa helppoja töitä. Yksi heikkolahjainen tutun tuttu esimerkiksi sai potkut päiväkodin avustavista tehtävistä, kun ei oppinut lasten erityisruokavalioita tai ymmärtänyt asian tärkeyttä. Hän antoi maitoallergiselle maitoa jne. Erään tiedän, joka epäonnistui siivoojana, kun ei ehtinyt määräajassa tehdä työtään.
Älykkyys on kykyä suunnitella tekemisiään, hallita kokonaisuuksia ja ajankäyttöä ja ratkaista ongelmia. Missä tahansa työssä tulee pulmatilanteita, jotka pitää ratkaista. Vaikkapa kaupan kassalla voi tulla vastaan kaikenlaista, mistä pitäisi nopeasti selvitä.
Koulussa autetaan ja helpotetaan, mutta totuus paljastuu väkisinkin myöhemmin. Mikään määrä koulun tukitoimia ei lisää oppilaan älykkyyttä.
Purra hengenheimolaisineen ei käsitä tai välitä siitä, että iso osa työttömistä on heikkolahjaisia, joilla ei ole nykytyöelämässä vaadittavia
Kaupan kassalla muuten ei ihan tyhmä pärjää, koska tulee yllättäviä tilanteita, epäloogisesti käyttäytyviä asiakkaita, jne. Pikkukaupoissa on tehtäviä sitten postin ja kuriirifirmojen toimipisteen hoitaminen(näihin liittyvät tietojärjestelmät, Veikkauksen rahapelit, erilaiset käytännöt sekä ongelmatilanteet), kassan laskeminen samalla palvellen viimeisiä asiakkaita, humalaisten paimentaminen. Samalla tyotteiden hyllytys, siistiminen, kuormien purku.
Iltavuorossa usein kaikkia näitä yhtä aikaa yksin.
Heikkolahjainen usein sopii yksinkertaiseen työhön työnjohtajan hoitaessa ajattelun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullinen dg nykyään, kun ei ole enää olemassa helppoja töitä. Yksi heikkolahjainen tutun tuttu esimerkiksi sai potkut päiväkodin avustavista tehtävistä, kun ei oppinut lasten erityisruokavalioita tai ymmärtänyt asian tärkeyttä. Hän antoi maitoallergiselle maitoa jne. Erään tiedän, joka epäonnistui siivoojana, kun ei ehtinyt määräajassa tehdä työtään.
Älykkyys on kykyä suunnitella tekemisiään, hallita kokonaisuuksia ja ajankäyttöä ja ratkaista ongelmia. Missä tahansa työssä tulee pulmatilanteita, jotka pitää ratkaista. Vaikkapa kaupan kassalla voi tulla vastaan kaikenlaista, mistä pitäisi nopeasti selvitä.
Koulussa autetaan ja helpotetaan, mutta totuus paljastuu väkisinkin myöhemmin. Mikään määrä koulun tukitoimia ei lisää oppilaan älykkyyttä.
Purra hengenheimolaisineen ei käsitä tai välitä siitä, että iso osa työttömistä on heikkolahj
Heikkolahjainen ei ole kehitysvammainen. Hän on normaaliälykkyyden alimmilla portailla.
Muuten asiaa.
Toki se raja on häilyvä ja kykyprofiili voi olla epätasainen rajan molemmin puolin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaikuta välttämättä mihinkään muuhun kuin kouluaineisiin, eli voi osata tehdä käsillään vaikka mitä. No tyhmyyttä voi olla vaikka, että ajaa liian kovaa päin puuta tai sen sellaista varomattomuutta koko elämän.
Se kuitenkin rajoittaa ammatinvalintaa kovasti.
Esim. erilaisten asentajien pitää osata teoriaa, lukea käyttö- ja työohjeita(myös vierailla kielillä), soveltaa tietoa jne.
Eli juurikin kiinteistöhuollon työt ja erilaiset koneenkuljettajan ammatit tulevat kysymykseen.
Yksinkertaiset työt ovat vähentyneet hurjasti, teollisuudesta melkein tyystin loppuneet.
Lisään: suuressa osassa koneenkuljettajienkin töitä vaaditaan parempia hoksottimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullinen dg nykyään, kun ei ole enää olemassa helppoja töitä. Yksi heikkolahjainen tutun tuttu esimerkiksi sai potkut päiväkodin avustavista tehtävistä, kun ei oppinut lasten erityisruokavalioita tai ymmärtänyt asian tärkeyttä. Hän antoi maitoallergiselle maitoa jne. Erään tiedän, joka epäonnistui siivoojana, kun ei ehtinyt määräajassa tehdä työtään.
Älykkyys on kykyä suunnitella tekemisiään, hallita kokonaisuuksia ja ajankäyttöä ja ratkaista ongelmia. Missä tahansa työssä tulee pulmatilanteita, jotka pitää ratkaista. Vaikkapa kaupan kassalla voi tulla vastaan kaikenlaista, mistä pitäisi nopeasti selvitä.
Koulussa autetaan ja helpotetaan, mutta totuus paljastuu väkisinkin myöhemmin. Mikään määrä koulun tukitoimia ei lisää oppilaan älykkyyttä.
Purra hengenheimolaisineen ei käsitä tai välitä siitä, että iso osa työttömistä on heikkolahj
Tämä on sitten aiheuttanut sen, että ammatillisen koulutuksen taso on pitänyt laskea heikkolahjaisille sopivaksi. Samalla on säästetty koulutuksesta.
Toki suosikkialoilla suosio ja sitä mukaa noussut sisäänpääsyn KA- vaatimus nostaa tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Surullinen dg nykyään, kun ei ole enää olemassa helppoja töitä. Yksi heikkolahjainen tutun tuttu esimerkiksi sai potkut päiväkodin avustavista tehtävistä, kun ei oppinut lasten erityisruokavalioita tai ymmärtänyt asian tärkeyttä. Hän antoi maitoallergiselle maitoa jne. Erään tiedän, joka epäonnistui siivoojana, kun ei ehtinyt määräajassa tehdä työtään.
Älykkyys on kykyä suunnitella tekemisiään, hallita kokonaisuuksia ja ajankäyttöä ja ratkaista ongelmia. Missä tahansa työssä tulee pulmatilanteita, jotka pitää ratkaista. Vaikkapa kaupan kassalla voi tulla vastaan kaikenlaista, mistä pitäisi nopeasti selvitä.
Koulussa autetaan ja helpotetaan, mutta totuus paljastuu väkisinkin myöhemmin. Mikään määrä koulun tukitoimia ei lisää oppilaan älykkyyttä.
Purra hengenheimolaisineen ei käsitä tai välitä siitä, että iso osa työttömistä on heikkolahjaisia, joilla ei ole nykytyöelämässä vaadittavia
Kaupan kassa ei missään tapauksessa ole heikkolahjaisen työtä! Ihan tavallisillakin hyvin pärjäävillä nuorilla on vaikeuksia laskea vaihtorahoja, kun eivät itse käytä käteistä tai laske koskaan mitään päässä. Kaupan kassalla on valtavasti erikoistilanteita milloin minkäkin palautuksen tai etukupongin kanssa, mitä ei ole ennen tullut vastaan ja mitä ei järkeväkään voi päätellä miten se menee, vaan täytyy tietää täsmälleen, millä koodilla ja mistä valikosta tämä asia syötetään koneeseen.
Yhä useampi matalan tason työ on tuollaista monimutkaista säätämistä. Kielitaitoakin tarvitaan lähinnä asiakaspalvelussa, sitä korkeammat työt hoituvat suomeksi (poislukien työt, joissa pääasiallinen kieli on englanti).
Super-lehdessä oli äskettäin hyvä artikkeli laaja-alaisesta oppimisvaikeudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeelle ei pääse muttei myöskään töihin eikä välttämättä saa ammattiakaan. Eli jäät pyörimään työkkäriin
Näin se juuri menee.
Eikä mene. Moni ihminen on töissä vaikka olisi vaikeuksiakin oppimisessa. Tunnen mm autonkorjaajan, kampaajan, maataloustyöntekijän ja yrittäjän. Kaikilla suuria vaikeuksia päästä peruskoulusta läpi, mutta hyvin menee nyt työelämässä. Ja muitakin löytyy, lista on pitkä.
t. Yläkoulun erkkaope
Vierailija kirjoitti:
Entisenä yläkoulun erkkana sanon, että omassa oppilasaineksessani oli niitä nk. kelmejäkin, joille ei koulu niinkään maistunut ja arvosanat vaihteli vitosesta kutoseen. Muuten olivat mukavia, huolettomia, hoksaavaisia ja kavereiden keskuudessa pidettyjä. Jos eivät alkaneet liikaa vetelehtimään tai pistämään elämää hunningolle päihteiden takia, niin heillä oli mahdollisuus suorittaa oppisopimuskoulutus reippaan vaikutelmansa ansiosta.
Sitten taas todelliset heikkolahjaiset olivat niitä, joille normikoulu oli täyttä kidutusta. Tuettiin ja tuettiin, helpotusta tehtiin helpotusten perään, mutta mitään maagista ei saatu aikaiseksi. Vanhemmat olivat pahempia: lapsiraukoilta vaadittiin jopa mahdottomia ja ajettiin kuin käärmettä pyssyyn, odotettiin että lapselle annettaisiin normaaliarvion mukainen seiska tai kasi, vaikka olin vanhemmille sanonut, että tähtimerkinnällä ollut seiska tai kasi ei ole samanveroinen yleisopetuksen seiskan tai kasin ka
Opena allekirjoitan tämän. Näin mutu-tuntumalta heitän, että 90 prosenttia huonoista oppijoista on normaalijärkisiä, mutta ihan mukavia, huumorintajuisia, sosiaalisia ja reippaita luonteeltaan. 10 %:lla syy huonoon oppimiseen on todellinen heikkolahjaisuus, ja se näkyy juurikin tietynlaisena tyhmyytenä. Todellisilla heikkolahjaisilla ei leikkaa edes arkisissa asioissakaan ja huumorintaju on nolla. Ovat silleen "pihalla" asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullinen dg nykyään, kun ei ole enää olemassa helppoja töitä. Yksi heikkolahjainen tutun tuttu esimerkiksi sai potkut päiväkodin avustavista tehtävistä, kun ei oppinut lasten erityisruokavalioita tai ymmärtänyt asian tärkeyttä. Hän antoi maitoallergiselle maitoa jne. Erään tiedän, joka epäonnistui siivoojana, kun ei ehtinyt määräajassa tehdä työtään.
Älykkyys on kykyä suunnitella tekemisiään, hallita kokonaisuuksia ja ajankäyttöä ja ratkaista ongelmia. Missä tahansa työssä tulee pulmatilanteita, jotka pitää ratkaista. Vaikkapa kaupan kassalla voi tulla vastaan kaikenlaista, mistä pitäisi nopeasti selvitä.
Koulussa autetaan ja helpotetaan, mutta totuus paljastuu väkisinkin myöhemmin. Mikään määrä koulun tukitoimia ei lisää oppilaan älykkyyttä.
Purra hengenheimolaisineen ei käsitä tai välitä siitä, että iso osa työttömistä on heikkolahj
Heikkolahjainen usein sopii yksinkertaiseen työhön työnjohtajan hoitaessa ajattelun.
Mutta näitä yksinkertaisia töitä ei enää ole toisin kuin vielä 80-luvulla, jolloin terveen kirjoilla olevat heikotkin sai hankittua elantonsa. Kiitos vaan automatisaation. Tosin eipä niitä töitä tahdo olla tänä päivänä normaaliälyisillekään, kun tekoälylle ulkoistetaan hommia mm. tehnyt töitä tekstinkäsittelijänä sairaalassa 2000-luvulla ja piti tuntea sairaalamaailman sanastoa ja hallita kielioppi - ilman koulutusta. Nyt tämäkin työ on täysin tekoälyn valtaamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullinen dg nykyään, kun ei ole enää olemassa helppoja töitä. Yksi heikkolahjainen tutun tuttu esimerkiksi sai potkut päiväkodin avustavista tehtävistä, kun ei oppinut lasten erityisruokavalioita tai ymmärtänyt asian tärkeyttä. Hän antoi maitoallergiselle maitoa jne. Erään tiedän, joka epäonnistui siivoojana, kun ei ehtinyt määräajassa tehdä työtään.
Älykkyys on kykyä suunnitella tekemisiään, hallita kokonaisuuksia ja ajankäyttöä ja ratkaista ongelmia. Missä tahansa työssä tulee pulmatilanteita, jotka pitää ratkaista. Vaikkapa kaupan kassalla voi tulla vastaan kaikenlaista, mistä pitäisi nopeasti selvitä.
Koulussa autetaan ja helpotetaan, mutta totuus paljastuu väkisinkin myöhemmin. Mikään määrä koulun tukitoimia ei lisää oppilaan älykkyyttä.
Purra hengenheimolaisineen ei käsitä tai välitä siitä, että iso osa työttömistä on heikkolahj
Kaupan kassalla muuten ei ihan tyhmä pärjää, koska tulee yllättäviä tilanteita, epäloogisesti käyttäytyviä asiakkaita, jne. Pikkukaupoissa on tehtäviä sitten postin ja kuriirifirmojen toimipisteen hoitaminen(näihin liittyvät tietojärjestelmät, Veikkauksen rahapelit, erilaiset käytännöt sekä ongelmatilanteet), kassan laskeminen samalla palvellen viimeisiä asiakkaita, humalaisten paimentaminen. Samalla tyotteiden hyllytys, siistiminen, kuormien purku.
Juuri tämä vaikka tietysti joidenkin mielestä kaupan kassa on nyt vain amis ja kuka vaan voi tehdä kyseistä työtä, joten siksi on "paskaa" työtä. No eipä voi kuka tahansa tehdä kyseistä työtä.
Surullinen dg nykyään, kun ei ole enää olemassa helppoja töitä. Yksi heikkolahjainen tutun tuttu esimerkiksi sai potkut päiväkodin avustavista tehtävistä, kun ei oppinut lasten erityisruokavalioita tai ymmärtänyt asian tärkeyttä. Hän antoi maitoallergiselle maitoa jne. Erään tiedän, joka epäonnistui siivoojana, kun ei ehtinyt määräajassa tehdä työtään.
Älykkyys on kykyä suunnitella tekemisiään, hallita kokonaisuuksia ja ajankäyttöä ja ratkaista ongelmia. Missä tahansa työssä tulee pulmatilanteita, jotka pitää ratkaista. Vaikkapa kaupan kassalla voi tulla vastaan kaikenlaista, mistä pitäisi nopeasti selvitä.
Koulussa autetaan ja helpotetaan, mutta totuus paljastuu väkisinkin myöhemmin. Mikään määrä koulun tukitoimia ei lisää oppilaan älykkyyttä.
Purra hengenheimolaisineen ei käsitä tai välitä siitä, että iso osa työttömistä on heikkolahjaisia, joilla ei ole nykytyöelämässä vaadittavia kykyjä. Osa ei pärjää edes arjessa ilman omaisten tukea.