Lue keskustelun säännöt.
Tourette/ erityislasten vanhemmat, mitä mieltä tästä?
03.01.2025 |
Vanhempi poikani, 13 v., on fiksu ja mukava koulussa ja kavereiden kanssa. Hänellä on lievä tourette/ ticit, jotka muuttavat muotoaan. Nyt hän esim. hokee kotona "joo", "ok" ja sitten ääniä, koulussa ja muiden kuin perheen kanssa ticejä ei esiinny.
Pojalla on samanikäisiä kavereita, mutta hän tapaa heitä vain harrastuksissa ja koulussa. Kotipihassa hän leikkii/ pelaa ulkona kerran tai pari viikossa naapurin lasten kanssa. Olemme yrittäneet saada poikaa pyytämään koulukavereita meille tai jonnekin ulos, mutta hän ei halua. Poika pelaa kyllä kavereiden kanssa netissä.
Pojalla on 2 vuotta nuorempi veli. Nyt veljesten välit ovat tosi tulehtuneet. Isompi ärsyttää pienempää niin, että sitä on vaikea uskoa. En ymmärrä, miksi he eivät voi tulla toimeen. Mietin, voiko tämä isomman jatkuva härnääminen ja pienemmän rajojen ylittäminen liittyä jotenkin touretteen tai johonkin muuhun erityislapsen ominaisuuteen vai onko kyse vaikeasta luonteesta, meidän vanhempien epäonnistumisesta vai mistä?
Koulussa isompi poika käyttäytyy fiksusti, sukulaisten kanssa hän hauskuuttaa kaikkia, kahden kesken meillä on kivaa, koulussa hän on kasin oppilas. En nyt kuvannut tuota hänrnäämistä laajemmin, mutta se on jatkuvaa ja tuntuu, että pienempi on sylkykuppi. Mitä pitäisi tehdä? Miten näette koko tilanteen?
Kommentit (4)
Ei kaikki sisarukset vaan tule toimeen.
Tai sitten sillä isommalla pojalla on nyt murrosikä, ja koko oma perhe vaan ärsyttää.
En ole huolissani, jos ei ole väkivaltaa, tai että toinen oikeasti tulee täysin lytätyksi ja kiusatuksi.
Järjestä niille omat tilat, omaa aikaa. Ohjaa siihen, että ovat vaan erillään toisistaan, jos ei osaa yhdessä olla. Ei erilaiset ihmiset yleensäkään tule aina toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista! Lähdin katsomaan tilannetta liian monimutkaisesti diagnoosin kautta. Välillä tuntuu vain pahalta, kun pikkuveljellä on raskasta ja itse ei ole näkemässä aina kaikkea/ ratkaisemassa tilannetta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista! Lähdin katsomaan tilannetta liian monimutkaisesti diagnoosin kautta. Välillä tuntuu vain pahalta, kun pikkuveljellä on raskasta ja itse ei ole näkemässä aina kaikkea/ ratkaisemassa tilannetta. Ap
Joo ja vaikka oliskin paikalla, niin välillä raskasta aina puuttua ja sanoa niistä samoista asioista
Mutta yritän myös muistutella itseäni lähestyvästä teini-iästä ja teinin otsalohkojen keskeneräisyydestä/ lapsen tilapäisestä taantumisesta (että tekee typeryyksiä tai asioita, mitkä on jo aika päiviä sitten kyllä opittu/opeteltu). Tsemppiä sinne!
No mun 13v asperger poika ainakin kiusaa pikku siskoaan 9v ihan taukoamatta. (Kyllä sitä toisinkinpäin tapahtuu). En ole ajatellut että liittyis hänen erityisyyteen, vaan ikään/ normaaliin sisarussuhteeseen. Eivät kuitenkaan fyysisesti ota yhteen, enemmän se on sellaista ärsyttämistä, nokittelua, nimittelyä (johon toki aina puututaan).