Saako yhteenmuutosta kysellä?

Käytännöllisesti katsoen kysymyksesi olisi ihan järkevä, perusteltu, jos ostat lapsellesi kaapit ja viinilasit yms. Toisaalta voisit miettiä voisiko lahjaksi antaa jotakin, mitä hän voisi kumppaninsa kanssa yhdessä tehdä niin kuin lahjakortti kulttuuritapahtumiin, kahviloihin, ravintoloihin, johonkin kauppaan. Samalla osoittaisit olevasi hengessä mukana lapsellesi tärkeässä asiassa niin kuin seurustelu, mutta et kuitenkaan tuuppaisi itseäsi utelemaan mitä he päättävät keskenään tehdä.Jätä ne viinilasit ja sen sellaiset tulevaisuuteen. 

 

Vierailija kirjoitti:

Käytännöllisesti katsoen kysymyksesi olisi ihan järkevä, perusteltu, jos ostat lapsellesi kaapit ja viinilasit yms. Toisaalta voisit miettiä voisiko lahjaksi antaa jotakin, mitä hän voisi kumppaninsa kanssa yhdessä tehdä niin kuin lahjakortti kulttuuritapahtumiin, kahviloihin, ravintoloihin, johonkin kauppaan. Samalla osoittaisit olevasi hengessä mukana lapsellesi tärkeässä asiassa niin kuin seurustelu, mutta et kuitenkaan tuuppaisi itseäsi utelemaan mitä he päättävät keskenään tehdä.Jätä ne viinilasit ja sen sellaiset tulevaisuuteen. 

 

 

Jos muuttaisin nyt jonkun kanssa yhteen, en haluaisi äitini tai anoppini valitsemia viinilaseja tai vastaavaa. Jokainen valitkoon makunsa mukaan. Aapee on vain kyttääjä, joka verhoaa uteliaisuutensa väitetyllä tarpeella saada tietää millaista krääsää voi antaa lahjaksi.

Vierailija kirjoitti:

Omalta lapselta voi kysyä ovatko miettineet yhteenmuuttoa.

Yhtä asiallista kuin jos lapsi kysyisi vanhemmiltaan ovatko miettineet erillään asumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännöllisesti katsoen kysymyksesi olisi ihan järkevä, perusteltu, jos ostat lapsellesi kaapit ja viinilasit yms. Toisaalta voisit miettiä voisiko lahjaksi antaa jotakin, mitä hän voisi kumppaninsa kanssa yhdessä tehdä niin kuin lahjakortti kulttuuritapahtumiin, kahviloihin, ravintoloihin, johonkin kauppaan. Samalla osoittaisit olevasi hengessä mukana lapsellesi tärkeässä asiassa niin kuin seurustelu, mutta et kuitenkaan tuuppaisi itseäsi utelemaan mitä he päättävät keskenään tehdä.Jätä ne viinilasit ja sen sellaiset tulevaisuuteen. 

 

 

Jos muuttaisin nyt jonkun kanssa yhteen, en haluaisi äitini tai anoppini valitsemia viinilaseja tai vastaavaa. Jokainen valitkoon makunsa mukaan. Aapee on vain kyttääjä, joka verhoaa uteliaisuutensa väitetyllä tarpeella saada tietää millaista krääsää voi antaa lahjaksi.

Eli olisiko parempi koko suvun antaa joululahjoja ihan summanmutikassa, jos lahjatoiveiden kysely on uteliaisuutta?  Ja toisaalta miten kyse on minun valitsemista laseista, jos lapseni tai hänen kumppaninsa sanoo merkin ja mallin, millaisia laseja toivoo?

Olen kyllä (ja muukin suku on) antanut kulttuuri- ja ravintolalahjakortteja, mutta ei niitäkään aina viitsi antaa varsinkin jos olisi suurempaa tarvetta vaikka kahvinkeittimelle.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalta lapselta voi kysyä ovatko miettineet yhteenmuuttoa.

Yhtä asiallista kuin jos lapsi kysyisi vanhemmiltaan ovatko miettineet erillään asumista.

Voihan tuollaistakin kysyä, jos merkit ovat siihen suuntaan,  että ero on tulossa tai perusteltu.

Lähinnä kannattaa varoittaa yhteenmuuton riskeistä, sillä on saatu pilattua lukematon määrä parisuhteita.

Vierailija kirjoitti:

Eli olisiko parempi koko suvun antaa joululahjoja ihan summanmutikassa, jos lahjatoiveiden kysely on uteliaisuutta?  Ja toisaalta miten kyse on minun valitsemista laseista, jos lapseni tai hänen kumppaninsa sanoo merkin ja mallin, millaisia laseja toivoo?

Paina nyt jo mummo jarrua ja yritä edes karistaa nämä pölyttyneet ja homeiset 1900-luvun ajatusmallit että pariskunnat muuttavat automaattisesti yhteen ja rakentavat yhteistä pesää jonne mummot ja sukulaiset ostelevat kippoja ja kuppeja ja aterimia. Anna rahaa tai lahjakortteja jos haluat auttaa.

Hullu kiilusilmämummo painostaa nuoret muuttamaan yhteen ja ostaa Arabiaa ja Iittalaa. Kyllä tulee oma nuoruus mieleen, ja puistattaa. 

Vierailija kirjoitti:

Hullu kiilusilmämummo painostaa nuoret muuttamaan yhteen ja ostaa Arabiaa ja Iittalaa. Kyllä tulee oma nuoruus mieleen, ja puistattaa. 

Miksi puistattaa? Itse ajattelen lämmöllä saatuja astioita ja omat lapset ovat niitä myös toivoneet ja saaneet.

Oma lapseni muutti uuteen asuntoon. Kysyin, eivätkö he ole ajatelleet muuttaa yhteen tyttöystävän kanssa. En muista, että olisin saanut mitään kunnon vastausta. Reilut puoli vuotta myöhemmin he erosivat. Myöhemmin kuulin eroon johtaneet syyt, jotka olivat olemassa jo silloin aiemmin. Eli oli järkevää odottaa yhteenmuuton kanssa ja nähdä, miten tilanne kehittyy.

Ei siis kannata juurikaan kysellä. Tai jos kysyy, niin se tulee tehdä hienovaraisesti ilman että syntyy minkäänlaista odotuksia mihinkään suuntaan. He tietävät itse, mitä haluavat. Tai jos eivät tiedä, niin on siihen ei kannata sekaantua, vaan antaa heidän itsensä löytää oma tiensä.

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni muutti uuteen asuntoon. Kysyin, eivätkö he ole ajatelleet muuttaa yhteen tyttöystävän kanssa. En muista, että olisin saanut mitään kunnon vastausta. Reilut puoli vuotta myöhemmin he erosivat. Myöhemmin kuulin eroon johtaneet syyt, jotka olivat olemassa jo silloin aiemmin. Eli oli järkevää odottaa yhteenmuuton kanssa ja nähdä, miten tilanne kehittyy.

Ei siis kannata juurikaan kysellä. Tai jos kysyy, niin se tulee tehdä hienovaraisesti ilman että syntyy minkäänlaista odotuksia mihinkään suuntaan. He tietävät itse, mitä haluavat. Tai jos eivät tiedä, niin on siihen ei kannata sekaantua, vaan antaa heidän itsensä löytää oma tiensä.

Itse asiassa kysyin asiasta kerran, juurikin silloin, kun poika etsi nykyistä asuntoaan, mutta tuosta on jo aikaa. 

Silloin poikani halusi asua yksin, kumppaninsa olisi kuulemma ihan mielellään muuttanut yhteen silloin.

Ap