Saako yhteenmuutosta kysellä?
Saako aikuiselta lapseltaan kysyä aikomuksia yhteenmuutosta kumppaninsa kanssa? Ja ehkäpä vielä sen kumppanin kuullen? Vai onko tuo kiusallista tai liian yksityistä?
En ole asiasta kysellyt, mutta monesti se on tullut mieleen. Esim. lahjoja ostaessa tai asunnon tai huonekalun "makutuomarina" ollessa on tehnyt mieli kysyä, että pitäisikö näiden viinilasien mätsätä toisen henkilön laseihin tai pitääkö tähän kaappiin tai asuntoon mahtua ehkä puolen vuoden päästä toisenkin kamat.
Kommentit (31)
Mitä sä sillä tiedolla teet ylipäätään? Tarjoudut muuttoavuks jotenkin vai mikäli tämmöinen tapahtuma heillä tulossa jossain vaiheessa vai kaivat huonekaluja tmv. yhteiseen kämppäänsä? Ei se kuulu sulle. Kertovat itse jos ja kun ajankohtaista ja tarpeen. Älä kysele vaan anna olla.
Onko heillä joku syy muuttaa yhteen?
Miksi kysellä, kyllä hän kertoo jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko heillä joku syy muuttaa yhteen?
En ole kysynyt, joten en tiedä.
Näin ulkopuolisen mielestä syitä voisi olla useita. Ovat joka tapauksessa suuren osan ajasta toistensa luona tai kanssa muualla. Maksavat nyt molemmat asunnoistaan isoa vuokraa ja ostavat kaikki tavarat kaksinkertaisina.
Ap
Ei kaikki muuta koskaan yhteen. Minä ainakin haluan oman yksityisyyteni.
Omalta lapselta voi kysyä ovatko miettineet yhteenmuuttoa.
Älä kysele. Kyllä se lapsesi sulle kertoo, jos yhteenmuutto tulee joskus ajankohtaiseksi.
Nykyään voi olla ettei enää haluta muuttaa yhteen. Ennenaikaa painoivat jo kustannussyytkin yhteenmuuttoon.
Vierailija kirjoitti:
Omalta lapselta voi kysyä ovatko miettineet yhteenmuuttoa.
Hankaluutena tässä on se (mukava) seikka, että aina kun näen lapseni, on kumppaninsa myös läsnä. Eli jos käyn kylässä hänellä tai hän meillä. Tai jos joskus käymme jossain sukujuhlissa tai shoppailemassa.
En nyt sentään viestillä ala tuota erikseen kysymään, vaan tilanteeseen liittyen.
Ap
Mielestäni voi kysyä, jos ihan varmasti osaat kysyä neutraalisti, tahdikkaasti, varsinaisesti utelematta ja syyllistämättä/painostamatta.
Montaa asiaa voi kysyä, jos vaan osaa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään voi olla ettei enää haluta muuttaa yhteen. Ennenaikaa painoivat jo kustannussyytkin yhteenmuuttoon.
Miksi nykyisin kustannussyyt olisi jotenkin erilaisia?
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni voi kysyä, jos ihan varmasti osaat kysyä neutraalisti, tahdikkaasti, varsinaisesti utelematta ja syyllistämättä/painostamatta.
Montaa asiaa voi kysyä, jos vaan osaa.
Ei ole tahdikasta tapaa kysyä asiaa, joka voi olla jollain tavalla jopa herkkä toiselle osapuolelle. Mitä jos ovat vaikka keskustelleet keskenään, mutta ovat eri mieltä yhteen muuttamisesta? Vaikka asiaa kysyisi miten niin ei sitä halua alkaa anopille selostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään voi olla ettei enää haluta muuttaa yhteen. Ennenaikaa painoivat jo kustannussyytkin yhteenmuuttoon.
Miksi nykyisin kustannussyyt olisi jotenkin erilaisia?
Asumistuen muutos pakottaa monet asumaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään voi olla ettei enää haluta muuttaa yhteen. Ennenaikaa painoivat jo kustannussyytkin yhteenmuuttoon.
Miksi nykyisin kustannussyyt olisi jotenkin erilaisia?
Asumistuen muutos pakottaa monet asumaan yhdessä.
Ja toimeentulotuen kommervenkit voivat pakottaa asumaan erillään. Kelan byrokratia vaikuttaa yllättävän paljon parisuhteisiin ja sitä kautta perheenperustamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalta lapselta voi kysyä ovatko miettineet yhteenmuuttoa.
Hankaluutena tässä on se (mukava) seikka, että aina kun näen lapseni, on kumppaninsa myös läsnä. Eli jos käyn kylässä hänellä tai hän meillä. Tai jos joskus käymme jossain sukujuhlissa tai shoppailemassa.
En nyt sentään viestillä ala tuota erikseen kysymään, vaan tilanteeseen liittyen.
Ap
Menkää kahdestaan shoppailemaan tai syömään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään voi olla ettei enää haluta muuttaa yhteen. Ennenaikaa painoivat jo kustannussyytkin yhteenmuuttoon.
Miksi nykyisin kustannussyyt olisi jotenkin erilaisia?
Asumistuen muutos pakottaa monet asumaan yhdessä.
Ja toimeentulotuen kommervenkit voivat pakottaa asumaan erillään. Kelan byrokratia vaikuttaa yllättävän paljon parisuhteisiin ja sitä kautta perheenperustamiseen.
Tukia, tukia, tukia. Sitten vielä tukia. Miksi muutettava yhteen jos ei edes itseään voi elättää?
No ei todellakaan ole asiallista kysellä. He kyllä kertovat jos niin käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään voi olla ettei enää haluta muuttaa yhteen. Ennenaikaa painoivat jo kustannussyytkin yhteenmuuttoon.
Miksi nykyisin kustannussyyt olisi jotenkin erilaisia?
Asumistuen muutos pakottaa monet asumaan yhdessä.
Ja toimeentulotuen kommervenkit voivat pakottaa asumaan erillään. Kelan byrokratia vaikuttaa yllättävän paljon parisuhteisiin ja sitä kautta perheenperustamiseen.
Tukia, tukia, tukia. Sitten vielä tukia. Miksi muutettava yhteen jos ei edes itseään voi elättää?
Kun on pakko kouluttautua saadakseen edes jonkin työn, perheen perustaminen venyy ohi biologisen lisääntymisiän. Nuorena useat saavat jotain tukia, asumistukea, opintotukea, myös toimeentulotukea ja työttömyystukea, koska nykyään harvoin pääsee nuorena vakituiseen riittävän hyvin palkattuun työhön ilman koulutusta tai työttömyysjaksoja. Ja jos lapsia saa, niin saavathan vanhemmat silloinkin tukia. Eläkeläisistä puhumattakaan.
Koska osa tuista on henkilökohtaisia ja osa ruokakuntakohtaisia, niin kyllähän siinä joutuu miettimään, kannattaako asua yhdessä vai erikseen. Ja koskaan ei voi tietää, joutuuko jompikumpi työttömäksi tai sairastuu ja joutuu siten tukien varaan.
Ei ole asiallista kysellä ja parisuhde erillisillä kodeilla on ihan yhtä hyvä kuin perinteinenkin suhdeputki.