Haukkuuko puoliso teitä riidellessä?

Jos joudut kuuntelemaan huutamista ja haukkumista kumppaniltasi, se kertoo siitä, että vietät vapaaehtoisesti aikaasi hullun kanssa... Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ero.

Ei hauku. Emme ole amisteinejä vaan aikuisia.

Kyllä, usein sanoo että olet kuin äitis ja muistelee jotain vanhoja mokia tai toimintaa, omassa ei näe mitään vikaa vaikka olisi millainen urpo hyvänsä

Ei ja olisi pysyvästi ulkoruokinnassa, jos haukkuisi. Oleellisempi kysymys olisi, miksi itse siedätte väkivaltaista puolisoa?

Ei ole puolisoa eikä edes seurustelukumppania, mutta nuorena olin tuollaisessa suhteessa jossa toinen kertoi päivittäin ihan vaan ohimennen kuinka vääränlainen olen.

Itseasiassa kaikki parisuhteeni on olleet tuollaisia, että yhtäkkiä toinen vaan toteaa kuinka vammaiselta näytän pipo päässä tai kysyy, että eikö kukaan ole kertonut kuinka typerältä mun kävelytyyli näyttää. Tai alkaa jutella mun kuullen kaverinsa kanssa siitä kuinka vain idi00tit katsoo urheilulajia x (eli mun lempilaji) tai paskaa musiikkia jotkut kuuntelee (mun lempibändi). Ja on tullut kuultua hu0rittelua ja kuinka mulle pitäisi tunkea vesimeloni piIIuun jne..

Ikuisesti yhdessä ja koskaan emme riitele.

Emmekä koskaan ikuna kikuna sano pahasti.

Juupa juu 

Valehtelijoita 99%

Olen nyt toisessa parisuhteessa ja molemmissa ovat puolisot nimitelleet riidan yhteydessä. Nimittelyt ovat olleet enemmän liioittelua siitä millainen olen tai vedetty jostakin yksittäisestä tilanteesta niin kuin "kyttääjä". Riittävän inhottavia, että loukkaavat. Nimittelen myös takaisin.

En oikein osaa ottaa niitä henkilökohtaisesti ja raskaasti. Nimittelyt eivät ole huonontaneet suhdettamme tai olisin jäänyt niiden myötä miettimään olenko oikeasti sellainen. Osaamme pyytää anteeksi ja rauhoituttuamme puhua niin nimittelyistä kuin riidan aiheestakin.

Olen kai liian suurpiirteinen, mutta koska tiedän myös mitä on henkinen ja fyysinen väkivalta en koe parisuhteessa joutuneeni sellaisen kohteeksi. Jos on samanlaiset temperamentit on helpompi riidellä kuin jos toinen olisi hirvittävän tietoinen oikeuksistaan ja itsensä hyvästä kohtelusta. Minä en jaksaisi sellaisen ehdottomuuden kanssa yhtään. 

Miten te jaksatte moraalisaarnata aikuisille ihmisille? 

Minun mieheni on varmasti maailman kiltein mies. Riidellessämme hänen sanavarastonsa kuitenkin täyttyy mitä rajuimmista solvauksista.

Olemme puhuneet asiasta ja se on ilmeisesti hänen romahdus piste sillä lapsuudenkodissa ei kuulemma enää auttanut tietyn pisteen jälkeen kuin huuto ja haukkuminen.

Olen itse kova provosoimaan ja osaankin jo nykyisin antaa siimaa. Kurjaa katsella kun toinen selvästi haluaisi purkaa riidan mutta oma käytökseni vain lietsoo mieheni ahdistusta. Silloin tuo haukkuminen alkaa. Ja aina riidan päätteeksi anteeksipyyntö. 

Yllättävän vähän porukka riitelee ja nimittelee 😀