Lue keskustelun säännöt.
Mikä yhdistää kaveripiirisi onnellisia avioiittoja?
Itsellä takana ero, tosi raastava. Olen selvästi haksahtanut väärään mieheen, nyt ja ennenkin. Onko jollakin viisastenkiveä siitä, mikä yhdistää kestäviä, onnellisia avioliittoja? Mitään ajatusta?
Kommentit (249)
Tämä voi olla epätavallinen vastaus, mutta kaikki pitkät onnelliset liitot mitä tiedän on niitä jossa mies on rakastuneempi osapuoli. Toki nainenkin rakastaa, eli kyse ei ole yksipuolisesta suhteesta, mutta mies on se palvovampi osapuoli.
Suhteet joissa nainen on palvoja ja mies kylmempi vinksahtavat ihan eri tavalla epäterveeseen suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla epätavallinen vastaus, mutta kaikki pitkät onnelliset liitot mitä tiedän on niitä jossa mies on rakastuneempi osapuoli. Toki nainenkin rakastaa, eli kyse ei ole yksipuolisesta suhteesta, mutta mies on se palvovampi osapuoli.
Suhteet joissa nainen on palvoja ja mies kylmempi vinksahtavat ihan eri tavalla epäterveeseen suuntaan.
Ulkopuolisen silmin on aika hankala sanoa, kumpi on rakastuneenpi osapuoli. Meillä jo verenperintönä minä näytän tunteita julkisesti koko keholla ja mies on pidättyväisempi, mutta sitten kahden kesken mies pitää minua kuin kukkaa kämmenellä.
Vierailija kirjoitti:
Sen ymmärtäminen, että jokainen on itse vastuussa omista tunteistaan ja reaktioistaan. Esimerkki:
Mulla oli ihan kamala päivä töissä ja kun tulin kotiin, puolisoni oli jättänyt keittiön kamalaan kuntoon. Ärsyttää!
Suurin osa ihmisistä: Laiska puolisoni on syypää siihen, että mua ärsyttää. Annan hänen nähdä ja kuulla kuinka kelvoton hän on, kun ei taaskaan ajatellut minua yhtään!
Onnelliset: Vedetäänpä syvään henkeä. Eihän tämä ärtynyt oloni edes ole puolisoni vika, vaan tulin kotiin valmiiksi ärsyyntyneessä mielentilassa ja triggeröidyin sotkusta. Ääni pääni sisällä yrittää sanoa, että kumppani ei välitä minusta, kun jätti sotkut minun siivottavakseni. Ymmärrän, että kaikki ajatukseni eivät ole totta, kuten ei tämäkään. Jos olisin tullut kotiin hyvällä tuulella, keittiön siivoustaso ei ärsyttäisi minua lainkaan. Nyt ei ärsytäkään enää niin paljoa, menenpä antamaan puolisolle pusun!
tää on hyvä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
150: kiitos diagnoosista! Toivon, että ne vaaleanpunaiset lasit säilyvät silmilläni loppuiän, niin ihanaa on elämä myötä- ja vastoinkäymisineen ollut.
Vahva reaktiosi kertoo omaa kieltään.
Sinä kyllä taidat paljastaa itsestäsi kaikkein eniten!
Mulla (petetty, jätetty ikisinkku) on lähes ainoastaan eronneita tai kikisinkkuja tai pariskuntia jotka ei voi sietää toisiaan ja ovat yhdessä vain tavan vuoksi 30vuotisen yhdessäolon jälkeenkin koska eihän sitä nyt enää voi erotakaan.
Yksi ystävä on toisessa abioliitossaan ja vaikuttavat todella onnellisilta vielä 10v jälkeenkin. Heitä yhdistää molemmilla takana rankka ero ja jonkinastrinen uskonnollisuus (hengellisyys). He antavat toiselle enemmän kuin ottavat itselle suhteessa. Miehelle on tärkeintä se että vaimo voi hyvin ja kun vaimo voi hyvin parisuhde voi hyvin, se sataa takaisin miehen laariin hyvinä asioina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuvat eri osoitteissa. Järjestely toimii ainakin heillä.
En ole onnelliseen pariskuntaan koskaan törmännyt Suomessa. Taitaa olla satua nuo liitot. Molemmat inhoaa toisiaan, ei halua viettää aikaa yhdessä, suoritetaan vain elämää eteenpäin ja haetaan ilo ja hauskuus suhteen ulkopuolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhteen edelle laittaminen ja yhteisen ajan järjestäminen
Yhteiset biologiset lapset
Lapsuus, nuoruus vietetty samalla paikkakunnalla
Ei suurta ikäeroa
Keskinäinen kunnioitus
Säännöllinen seksielämä
Osittain yhteiset talousasiat
Yhteisiä ystäviä
Mukavat vanhemmat, hyvän ajatteliminen toisen suvusta -pääosin
Molemmilla omia harrastuksia, kiinnostuksenkohteita ja menoja
Yleiset vuorovaikutustaidot
Vakaa talous
Ei päihde/mt-ongelmaa
Hyvän puhuminen selän takana puolisosta
Pienent muistamiset arjessa
Kodinhoito ym. asioiden hoito on yhteistä
Miehet laittavat ruokaa ym.
Parisuhteet ovat pitkiä, yhteisiä muistoja on paljon
Persoonallisuushäiriöitä on joka kymmenennellä, noin, ja ne tekevät suhteista karmeita. Emotionaalisesti kehittynyt ja kehittymään pystyvät henkilö pystyy pysyvään liittoon toisen samanlaisen kanssa. Nuorena +20 ollaan toki lapsia aina, mutta siinäkin vaiheessa on jo näkyvissä, onko toisella tahtoa oikeasti hioa myös omia kulmiaan vai onko kaikki aina toisen syytä ja löytyykö pelastus vieraista tai pullosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vaikea sanoa ulkopuolisena, kenen avioliitto on onnellinen ja kenen ei. Tunnen kyllä yhden pariskunnan, joka on jo kymmeniä vuosia ollut yhdessä ja ovat selvästikin hyvin onnellisia niin että se näkyy päällepäinkin, mutta kun näitä on vain yksi niin en osaa sanoa mikä yhdistää heitä muihin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla epätavallinen vastaus, mutta kaikki pitkät onnelliset liitot mitä tiedän on niitä jossa mies on rakastuneempi osapuoli. Toki nainenkin rakastaa, eli kyse ei ole yksipuolisesta suhteesta, mutta mies on se palvovampi osapuoli.
Suhteet joissa nainen on palvoja ja mies kylmempi vinksahtavat ihan eri tavalla epäterveeseen suuntaan.
Ei kuulosta kovin onnelliselta, jos toinen osapuoli on rakastuneempi kuin toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskinäinen luottamus ja kunnioitus. Toista ei haukuta tai solvata koskaan, ei edes riidellessä. Tykätään viettää samanlaista arkea.
Nukkuvat eri huoneissa. Sietävät toisiaan. Eivät harrasta mitään yhdessä. Salailevat herkkujen syömisen
Ovat paljon erossa, työmatkat. Harrastukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soile ja Jorma sohvikset. Perinteinen vidduileva ja vihaa tursuava pariskunta. Ainakin moni niin Väittää, että näyttää onnelliselta. Olen täysin eri mieltä.
Meillä on pitkä avioliitto (24 v), samoin lähes kaikki ystävät ovat edelleen samojen puolisoiden kanssa. Kaikki ovat sellaisia, että tekevät yhdessä asioita. Harrastetaan, matkustetaan, vietetään lomat yhdessä. Kaikki tilastollisesti pitkää suhdetta ennustavat kriteerit täyttyvät toki myös. Samantyyppinen sosioekonominen tausta, uskonto, ei suurta ikäeroa, emme asu suurkaupungissa. Tärkeää on kunnioitus ja toisen huomioiminen arjessa. Toimiva seksielämä tietysti myös.
Nyt, kun mietin eronneita pareja, merkit olivat ilmassa jo heti alussa. Kaivattiin esim. lomilta ihan eri asioita, repiviä riitoja, toisen julkista haukkumista, mustasukkaisuuden lietsomista.
Kaveripiirissäni on muutamia onnellisia pariskuntia ja heitä yhdistää ainakin se, että haluavat laittaa toisen edun oman edun edelle. Esimerkiksi yksikin tuntemani mies luopui uratavoitteistaan, jotta pystyi tukemaan vaimoaan lasten kasvatuksessa. Hän valitsi pienipalkkaisemman duunin vähemmällä vastuulla, jotta jäi enemmän aikaa perheelle. Vastaavasti myös vaimo on tehnyt uhrauksia tuossa suhteessa. He vaikuttavat ainakin ulospäin onnellisilta.
Vierailija kirjoitti:
Omaa rauhaa aina kun haluaa. Ei väheksyntää eikä nalkutusta. Taloudellinen vastuu tasan 50/50.
Viimeinen kohta väärin, muut oikein.
T. Rikkaan vaimon löytänyt mies
Se, että:
1) Oikeasti rakastuivat palavasti toisiinsa.
2) Sopivat toisillensa.
Pelkkä kädenlämpöinen ihastuminen tai pragmaattinen otan tuon ettei tarvii olla yksin ajattelu ei riitä mihinkään, ja edes rakastuminen ei yksin riitä. Pitää olla yhteensopivuus siinä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Erinomainen onnellinen avioliitto = kulissit kunnossa, kunnes repeävät ja sitten tulee ilmi, ettei se ollutkaan niin onnellinen liitto.
Ollaan ennemmin kaksin kuin yksin.
Tottuminen yhdessäoloon, varsinkin jos ei juurikaan ole muita ystäviä/ kavereita joiden kanssa viettää aikaa.
Yhteiskunnan luoma normi olla parisuhteessa.
Katkeruutesi paistaa jokaisessa lauseessa.
T. 30 vuotta onnellisessa parisuhteessa ollut
Suunnilleen samat taustat ja olleet yhdessä nuoresta asti, eivät muusta tiedä.