Lue keskustelun säännöt.
Estynyt mies?
02.01.2025 |
Olen ulkoisesti itsevarman oloinen nainen, mutta sisäisesti rikkinäinen ja huono itseluottamus. Olen naimisissa miehen kanssa, ja rakkautta riittää molemmin puolin, mutta seksielämä ei ole henkisesti tyydyttävää, vaikka haluja on molemmilla. Mies on meistä kahdesta estyneempi ja kokemattomampi, itse olen rohkeampi heittäytyjä ja aktiivinen sängyssä.
Mies on seksin ajan usein silmät kiinni, vähän niin kuin omissa maailmoissaan. Tuntuu, ettei hän keskity minuun tai halua "tutkia" minua. Olen monta kertaa pyytänyt, että hän katsoisi minua ja huomioisi seksissä, mutta hän ei oikein kykene siihen. Hänen on vaikea katsoa minua alasti esim. saunassa. Omien sanojensa mukaan hän on vaan häveliäs, ja kääntää siksi katseensa pois. Minä taas epävarmana tulkitsen, että vartaloni ällöttää, eikä hän pysty siksi katsomaan.
Toivoisin, että mies olisi vähän rohkeampi, himoitsisi minua katseellaan, puristelisi ja puhuisi tuhmia. Myös kehuja ja rohkaisua kaipaisin. Kun pyydän häntä hyväilemään minua, se tuntuu väkinäiseltä, tuntuu että hän ei nauti hyväilystäni, vaan tekee niin pelkästään minun mielikseni. Hän ei nauti tai anna itselleen lupaa nauttia vartalostani. Hän kuitenkin nauttii, kun minä hyväilen häntä.
Tämä kaikki estyneisyys alkaa tarttua minuunkin, ei tee mieli enää olla alasti miehen kanssa tai pyytää hyväilyjä häneltä. Miehellä on kuitenkin kovat seksihalut, joten rakkaudesta autan häntä purkamaan paineita, useimmiten niin, että minulla on vaatteet päällä ja tyydytän hänet.
Itse suren hukkaan valuvaa naiseuttani. Kaipaisin huomiota ja naiseuteni "palvontaa". Toivoisin, että mies auttaisi minua puhkeamaan kukkaan, mutta tässä taitaa käydä niin, että kuihdun ja lakastun.
Olemme keskustelleet aiheesta sen sata kertaa avoimesti, olen kertonut mistä pidän ja mitä toivoisin. Mies aina välillä yrittää parhaansa, mutta siinä on mukana väkinäisyyttä, ja minun on vaikea nauttia, kun aistin sen väkinäisyyden. On vaikea vastaanottaa hellyyttä, ja huomaan itselläni marttyyrimaista "ei tartte minun takia" -asennetta, eli vikaa on kyllä minussakin.
Ollaan solmussa tämän kanssa, minusta on tulossa estyneempi ja epävarmempi ja myös katkeruutta ilmenee. En halua, että mies joutuu elämään puutteessa, ja siksi pyrin edelleen hoitamaan "aviolliset velvollisuudet". Intohimon liekki puuttuu, enkä tiedä, miten sen saisi syttymään. Ehkä olen liian riippuvainen mieheni huomiosta, ehkä minun pitäisi vain itse saada itseni "puhkeamaan kukkaan", ja lakata välittämästä miehen huomiosta ja mielipiteestä.
Kaipaan ehkä liikaa hänen hyväksyntäänsä, johtuen lapsuuden vaille jäämisistä. Itseriittoisuus myös pelottaa minua, pelkään, että etäännyn liiaksi miehestäni, jos lakkaan välittämästä siitä, mitä hän minusta ajattelee. Ja ajattelen, että parisuhde on parhaimmillaan hoitava, siinä pitäisi olla molemminpuolista hyväksyntää, silloinkin kun ihminen on alastomimmillaan. Minun mieheni kuitenkin kääntää katseensa pois kun riisuudun, joten mitä tästä pitäisi tulkita?
Lisään vielä, että fyysisesti seksi on sinällään hyvää, eli en kaipaa mieheltä mitään teknisiä suorituksia, vaan pelkästään henkisellä puolella tyydytys jää vajaaksi. Pidän miehestäni ja hänen vartalostaan ja osoitan sen hänelle monin tavoin, mutta en koe itse saavani samaa vastavuoroisesti. Saan orgasmin helposti, eli se ei ole ongelma, kärsin vaillejäämisestä vain henkisellä puolella.
Tuli pitkä sepustus, lähinnä itseäni varten puran pahaa oloani asian tiimoilta, mutta saa toki heittää tähän näkökulmaakin. Mielellään rakentavia näkökulmia.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Biologiaa ei voi ymmärtää, jos ei ole rautaista tietoa myös mikrobiologian ja biokemian tämänhetkisestä tutkimuksesta. Kyllä nämäkin kuuluvat yläkäsitteen biologia alle. Luonnontieteellisesti orientoitunut ei pidä akateemista eikä muutakaan valistunutta arvausta minkään arvoisena. AINOA varma on eksakti tutkimus ja tilastollisesti pätevät menetelmät.
Olen ollut havaitsevinani, että spekuloivia oletuksia tehdään humanistisilla aloilla, varsinkin 'sukupuolen tutkimuksessa' ja näillä palstoin, mutta EI LUONNONTIETEISSÄ.
Jos olet sama henkilö, jolle esitin kysymykseni tänään klo 14.18, ja joka nimitti minua 'pastahulluksi', odotan edelleen vastausta, mihin perustuu käsityksesi, että tunnet paremmin miesten ajatukset, kuin miehet itse. Vai etkö ole näin tarkoittanutkaan, joten minä olen erehtynyt kirjoituksiesi tulkinnassa. Itse asiassa haluaisin myös tietää, mihin YLIPÄÄNSÄKIN tietosi perustuvat. Kynis,mies
En ole se joka on kirjoittanut 'pastahullusta'; otin esille biokemian ja mikrobiologian siinä mielessä ettei ole ainakaan toistaiseksi tuotu esille biologisen informaation mekanismia joka selittäisi ns. makroevoluution, on vain oletuksia ja toinen toistaan seuraavia tarinallisia selityksiä miten jotakin olisi "kehittynyt" (ja tuollaiseen tarinointiin usein liittyy dogmaattisen kiihkonomainen muunlaisilta perusteilta ja tulokulmilta lähtevien vaikkapa vain hypoteettisten näkemysten jyrkkä torjuminen ja kieltäminen edes pohdittavaksi ottamisesta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, surullista että joudut kärsimään tuollaisesta. Kirjoitustesi perusteella vaikuttaa todellakin siltä, että ongelma ei ole miehen "estyneisyys" vaan se, että hänen seksuaalinen kiinnostuksensa ei vaan yksinkertaisesti kohdistu sinuun. Hän on ehkä orientoitunut täysin muualle kuin (aikuisiin) naisiin, mutta häpeää asiaa eikä ikinä myöntäisi sitä vaikka kysyisitkin. Tähän viittaa se, ettei hän halua edes katsella sinua ja pitää normaaleja naisen muotoja ällöttävinä, mutta peniksen stimulointi esim. silmät kiinni kyllä kelpaa. Kyllä, hän saattaa MYÖS olla yleisesti estynyt ja tottunut siihen, että seksi ja alastomuus on hävettävää ym., mutta se EI selitä kaikkea tuota.
Homouden lisäksi hebefilia ja efebofilia (=kiinnostus teineihin) ovat ihan oikeita seksuaalisia suuntautumisia. (Tosin nykymaailmassa monet miehet ovat myös ns. "pornon pilaamia" eli ovat ulkoisten vaikutteiden ka
Jahas, siis miehellesi on alastomuus ollut tabu. Ymmärrän tuon tabun, mutta ehkä hän on vetänyt tuon tabun liian kireälle, sillä tulee tässä mieleen kun eräs pastori sanoi että "alastomuus kuuluu vain aviopuolisolle" [lääketieteelliset terveystutkimukset erikseen]. Ja taitaa tuota kumppanin ihailua olla Isossa Kirjassakin (Korkea veisu eli Laulujen laulu). Pitäisiköhän miehellesi suositella 'Korkea veisun' lukemista, jospa lukisitte vaikka yhdessä, ja jopa ääneen.
Kirjoitat: "En ole se joka on kirjoittanut 'pastahullusta'; otin esille biokemian ja mikrobiologian siinä mielessä ettei ole ainakaan toistaiseksi tuotu esille biologisen informaation mekanismia joka selittäisi ns. makroevoluution, on vain oletuksia ja toinen toistaan seuraavia tarinallisia selityksiä miten jotakin olisi "kehittynyt" (ja tuollaiseen tarinointiin usein liittyy dogmaattisen kiihkonomainen muunlaisilta perusteilta ja tulokulmilta lähtevien vaikkapa vain hypoteettisten näkemysten jyrkkä torjuminen ja kieltäminen edes pohdittavaksi ottamisesta)."
Kiitos! Selvisikin aika paljon. Et siis ole biologiaan ja evoluution mekanismiin ollenkaan perehtynyt. Makroevoluutio oli taannoinen ja hylätty hypoteesi. Evoluutio on automaattinen prosessi, jota ei ohjaa kukaan. Kynis.mies
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat: "En ole se joka on kirjoittanut 'pastahullusta'; otin esille biokemian ja mikrobiologian siinä mielessä ettei ole ainakaan toistaiseksi tuotu esille biologisen informaation mekanismia joka selittäisi ns. makroevoluution, on vain oletuksia ja toinen toistaan seuraavia tarinallisia selityksiä miten jotakin olisi "kehittynyt" (ja tuollaiseen tarinointiin usein liittyy dogmaattisen kiihkonomainen muunlaisilta perusteilta ja tulokulmilta lähtevien vaikkapa vain hypoteettisten näkemysten jyrkkä torjuminen ja kieltäminen edes pohdittavaksi ottamisesta)."
Kiitos! Selvisikin aika paljon. Et siis ole biologiaan ja evoluution mekanismiin ollenkaan perehtynyt. Makroevoluutio oli taannoinen ja hylätty hypoteesi. Evoluutio on automaattinen prosessi, jota ei ohjaa kukaan. Kynis.mies
Voisitteko ystävällisesti siirtyä vaikka Aihe vapaa -palstalle väittelemään, väittelynne ei enää liity tähän keskusteluun eikä seksiin.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat: "En ole se joka on kirjoittanut 'pastahullusta'; otin esille biokemian ja mikrobiologian siinä mielessä ettei ole ainakaan toistaiseksi tuotu esille biologisen informaation mekanismia joka selittäisi ns. makroevoluution, on vain oletuksia ja toinen toistaan seuraavia tarinallisia selityksiä miten jotakin olisi "kehittynyt" (ja tuollaiseen tarinointiin usein liittyy dogmaattisen kiihkonomainen muunlaisilta perusteilta ja tulokulmilta lähtevien vaikkapa vain hypoteettisten näkemysten jyrkkä torjuminen ja kieltäminen edes pohdittavaksi ottamisesta)."
Kiitos! Selvisikin aika paljon. Et siis ole biologiaan ja evoluution mekanismiin ollenkaan perehtynyt. Makroevoluutio oli taannoinen ja hylätty hypoteesi. Evoluutio on automaattinen prosessi, jota ei ohjaa kukaan. Kynis.mies
Voihan sitä kai sanoa että mikroevoluutio on automaattista mutta siihen voivat vaikuttaa ympäristötekijät johonkin suuntaan ja ympäristön muuttuessa ehkä taas takaisinpäin mutta vain lähinnä niissä rajoissa joihin edellytykset biologisessa rakenteessa ovat valmiina. Rappeutuessa eli perimän virheissä on äärimmäisen epätodennäköistä että muutoksilla olisi positiivisia seurauksia. - Näillä kysymyksillä kun ei taida olla tämän ketjun kannalta enemmälti annettavaa, niin en palaa enää tähän puoleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään katsella naistani ja osoitan hänelle tuntemaani halua jatkuvasti. Käteni vaeltelevat hänen paikoissaan aina kun olen lähellä. Joskus ajattelen, että hänestä tuntuu kiusalliselta kun olen koko ajan suutelemassa niskaa tai puristamassa pakaraa, mutta hän vain hymyilee arvoituksellisesti. Sängyssä hän oli suhteemme alussa ujo, mutta nykyään hän haluaa peilin edessä katsella kun yhdyn häneen. Häntä tuntuu kiinnostavan enemmän minun reaktioni ja hän on rohkaissut minua tulemaan eläimellisesti. Suurimman nautinnon hän tuntuu saavan enemmän minun nytkähtelevästä äänekkäästä orgasmista kuin omastaan. Ajattelen, että naiset ovat erikoisia miellyttämisenhalussaan, mutta se on ihanaa ja niin kuuluu olla.
Oli kyse sitten evoluutiosta, kulttuurista vai mistä ikinä, niin suuri osa naisista tahtoo tulla valituksi ja halutuksi. Hän haluaa tuntea olevansa miehensä ihailun ja, kun hetki on oikea, halun kohde. Hän haluaa yleensä kokea olevansa erityinen, ei pelkästään kuin mikä tahansa reikä ja tissit joihin tyydyttää himot.
Ei ole lopulta suuresti väliä miksi mies osoittaa naiselleen hänen olevan yhdentekevä tai jopa epämiellyttävä katsoa. Koska lopputulos on kuitenkin onneton ja lopulta epävarma nainen, oli miehen asenteen syynä sitten uskonnollinen trauma, seksuaalinen trauma, homous, vaimon "rumuus" tai alaikäisten himoitseminen.
Niin rumaa naista nyt muutenkaan harvoin on etteikö joku mies suorastaan palvoisi joten sikälikin sieltä on huono hakea tekosyytä jos naisella nyt on hygienia kunnossa ja ei ole ihan vuoteen oma painonsa seurauksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos edellisillekin näkökulmasta. Olen samaa mieltä. Jokainen nainen ulkonäöstä, painosta yms. riippumatta kaipaa halutuksi ja ihailluksi tulemisen tunnetta. Varmasti suurin osa miehistäkin kaipaa samaa.
Kerroin miehelleni taas kerran näistä epävarmuuksistani, ja myöhemmin hän sen seurauksena kehui ja helli minua (pimeässä, ei siis edelleenkään katsonut minua). Mutta se kehuminen tuntui niin hyvältä, ja meillä olikin sitten taivaallisen ihanaa seksiä. Se hoiti omaa pahaa oloani asian tiimoilta.
Eilen vielä jatkoimme keskustelua, ja painotin hänelle, miten tärkeää meille naisille on saada seksuaalista huomiota, katseita ja ihailua. Senhän takia naiset panostavatkin miehiä enemmän ulkonäköönsä. Haluamme tulla huomatuiksi. Jotkut naiset haluavat sitä huomiota isolta joukolta miehiä esim. vähäpukeisilla kuvilla Instagramissa. Itselleni ja monelle muullekin naiselle riittäisi se oman miehen huomio. Tuntui, että miehelle meni perille pointtini ja hän ymmärsi, miten tärkeää juuri hänen huomionsa on minulle.
Hänellä on taipumusta vähätellä itseään, ja kertoi että ei huomioi minua, koska ei pidä itseään niin tärkeänä, eikä ole osannut ajatella että hänen huomiollaan voisi oikeasti olla minulle (tai kellekään) väliä. Kerroin hänelle, että kenenkään muun kehuilla ei ole minulle väliä, haluan vain hänen huomiotaan. Kerroin, miten tärkeää se minulle olisi, ja hän tuntui ymmärtävän kaiken mitä sanoin.
Aamulla hän kuitenkin yritti taas mennä suoraan asiaan ilman lämmittelyä ja kehuja. Itsenikin olisi tehnyt mieli, ja jouduin pysymään tiukkana, etten suostu seksiin ennen kuin saan mitä tarvitsen, eli katseita ja rohkaisua. Mies lupasikin, että illalla hän katselisi kun riisuudun. Eli toivoa on, ja haluan uskoa, että vuorovaikutuksemme tästä alkaa kehittyä, tosin hitaasti.
Epäilen edelleen, että taustalla on muutakin kuin ujoutta, eli että mies ei vaan syty (aikuisen) naisen vartalostani. Mutta haluan uskoa mieheni vakuutteluja, että kyse on vain ujoudesta. Oman mielenterveyteni vuoksi pakko sulkea pois mielestäni muut vaihtoehdot ja uskoa miestäni. Olen kyllä sanonut miehelleni, että pelkään sitä, että vuosien päästä minulle paljastuukin totuus, että hän ei ollutkaan ujo, vaan että hänen seksuaalinen mieltymyksensä ei vaan kohdistu minuun.
Hän joutuu nyt tekemään töitä ja näkemään vaivaa, että saa minut uskomaan, että olen hänen halujensa kohde tällaisena kuin olen.
Ap
Ap tässä vielä jatkaa. Tutustuimme aikoinaan siten, että mies oli jo parin vuoden ajan ollut ihastunut minuun tietämättäni. Tiesimme toisemme, mutta emme olleet jutelleet, ennen kuin mies sitten viimein lähestyi minua viestillä.
Tuo, että mies katseli minua pidemmän aikaa salaa jo ennen tutustumistamme, on saanut minut uskomaan, että olen hänen valittunsa ja että hän haluaa juuri minut. Sen vuoksi en heti pitänyt huolestuttavana katseen puutetta, mutta nykyään tietysti kärsin siitä ja mietin onko vartaloni ollut hänelle pettymys. Että kuvitteliko hän ennen tutustumistamme saavansa jotain muuta, ja nyt ei kestäkään katsoa minua alasti.
Pohjalla on kuitenkin luottamus, että kyllä hän minut on syystä tai toisesta valinnut, ja minä hänet.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos Ap. Koen miehenä, että tuosta on minulle miehenä paljon oppimista ja mietittävää. Luen tuota tosi mielenkiinnolla. Toisaalta vaikea ymmärtää mikä miehessä mättää, jos näin voi sanoa, koska itse olen kova naisen ihailija. Voisin itse kuvitella, että jos nainen olisi minuun nähden kovasti auktoriteettisessa asemassa, niin silloin voisi tuon tapainen tilanne minussa syntyä . Siinä olis kuin muuri aina ylitettävänä. Toisaalta monet miehet ilmeisesti tuntisivat aivan toisin.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos Ap. Koen miehenä, että tuosta on minulle miehenä paljon oppimista ja mietittävää. Luen tuota tosi mielenkiinnolla. Toisaalta vaikea ymmärtää mikä miehessä mättää, jos näin voi sanoa, koska itse olen kova naisen ihailija. Voisin itse kuvitella, että jos nainen olisi minuun nähden kovasti auktoriteettisessa asemassa, niin silloin voisi tuon tapainen tilanne minussa syntyä . Siinä olis kuin muuri aina ylitettävänä. Toisaalta monet miehet ilmeisesti tuntisivat aivan toisin.
Kiva kuulla. Tuo mainitsemasi auktoriteettijuttu sai minut miettimään. Olen miehelleni kyllä jonkinlainen auktoriteetti ja olen meillä se, joka määrää meillä kaapin paikan. On siis vikaa minussakin ja meidän välisessä dynamiikassa. Mies on temperamentiltaan hillitty ja minä räiskyvämpi.
Varsinkin jos olen seksuaalisesti turhautunut ja en saa mieheltäni huomiota naisena, alan naputtaa pikkuasioista. Mutta teen sitä vain silloin, kun olen seksuaalisen huomion puutteessa - ja olen tämän kertonut miehelleni moneen kertaan.
Ei minua muuten häiritse leivänmurut ja tiskit, mutta jos tulee tunne että olen hänelle pelkkä kotitalouskone, enkä saa seksuaalista huomiota naisena, niin silloin ärsyttää kaikki. Otan meillä enemmän vastuuta kotitöistä, pyykkään ja laitan ruoan, ja teen sen tosi mielelläni, kunhan saan myös toivomaani huomiota naisena. En halua olla hänelle mikään äiti, vaan nainen.
Seksissä tykkään alistua ja mies tykkää alistaa. Sovimme siinä mielessä hyvin yhteen. Normaaliarjessa roolimme ovat toisinpäin, minä olen kovempi pomottamaan. En tiedä vaikuttaako se sitten siihen, että mies ei uskalla oma-aloitteisesti katsoa ja koskettaa. Yleensä minä teen aloitteet seksiin, mies on liian hienotunteinen ja varovainen sen suhteen. Hän oli sellainen jo aiemmassakin pitkässä parisuhteessaan, joten se ei johdu pelkästään minusta. Hän on luonteeltaan vähän liiankin kiltti, muitakin kuin minua kohtaan.
Ehkä pitää miettiä tuota auktoriteettiasemaani ja koittaa olla arjessakin lempeämpi miestä kohtaan. Yleensä kyllä lempeästi hänelle puhunkin, eli komentamisenikin on lempeää, tyyliin "veisitkö kulta roskat", en siis hänelle mitenkään rumasti puhu. Mutta olen kyllä tällainen analysoija kuten teksteistäni huomaa ja saatan puhua mieheni väsyksiin.
Itselleni tärkeä oivallus on, että parisuhteessa seksielämän dynamiikkaan vaikuttaa myös arjen dynamiikka. Eli pitäisi kiinnittää huomiota myös siihen, miten puhumme toisillemme arjessa, niin ehkä se heijastuu positiivisesti myös seksielämään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitat: "Voisitteko ystävällisesti siirtyä vaikka Aihe vapaa -palstalle väittelemään, väittelynne ei enää liity tähän keskusteluun eikä seksiin."
Kohdannollisista ongelmista johtuen ei ole kätevää siirtyä toiseen ketjuun, vaikka poikkeaisikin hiukan aloituksen aiheesta. Eri ketjusta ei kovinkaan todennäköisesti löydä keskustelukumppaniaan.
Tässä tapauksessa se ei ole edes tarpeellista, koska toinen osapuoli on jo ilmoittanut, ettei tunne tarvetta jatkaa. Kynis.mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos Ap. Koen miehenä, että tuosta on minulle miehenä paljon oppimista ja mietittävää. Luen tuota tosi mielenkiinnolla. Toisaalta vaikea ymmärtää mikä miehessä mättää, jos näin voi sanoa, koska itse olen kova naisen ihailija. Voisin itse kuvitella, että jos nainen olisi minuun nähden kovasti auktoriteettisessa asemassa, niin silloin voisi tuon tapainen tilanne minussa syntyä . Siinä olis kuin muuri aina ylitettävänä. Toisaalta monet miehet ilmeisesti tuntisivat aivan toisin.
Kiva kuulla. Tuo mainitsemasi auktoriteettijuttu sai minut miettimään. Olen miehelleni kyllä jonkinlainen auktoriteetti ja olen meillä se, joka määrää meillä kaapin paikan. On siis vikaa minussakin ja meidän välisessä dynamiikassa. Mies on temperamentiltaan hillitty ja minä räiskyvämpi.
Varsinkin jos olen seksuaalisesti turhautunut ja en saa mieheltäni huomi
Ap, kirjoitat: "Mutta olen kyllä tällainen analysoija kuten teksteistäni huomaa ja saatan puhua mieheni väsyksiin." Juuri tästä on kysymys. Mies potee ankaraa kognitiivista dissonanssia, kun hänen rakastamansa nainen on puhekone. Toinen syy on, että pidät TAVANOMAISTA moniavioista taipumustamme harvinaisuutena, ja vaadit että hän olisi vapaa tavanomaisesta piirteestä. Ei voi toteutua irl. Kynis.mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap on lukenut liikaa naisten pehmopornoa, jossa komea vieras mies saapuu paikalle valkoisella ratsulla ja tyydyttää naisen kaikki tarpeet.
pehmoporno pilaa naiset.
Vierailija kirjoitti:
Antaako mies suuseksiä?
Irrevantti kysymys. Kaksi edellistä kumppaniani eivät käytännössä koskaan antaneet nuolla pillua. Nykyisen kanssa ehkä 1/10 seksikerroista saan nuolla ja noinnkahden minuutin kohdalla minut ohjataan pois reisien välistä.
Ap tässä. Ei hän anna suuseksiä. Hän ei tykkää siitä, paitsi vastaanottajana. En viitsi häneltä sitä pyytää, kun tiedän ettei se ole hänen juttunsa. Kunnioitan sitä, jokainen vetää omat rajansa seksissä. Eikä se ole minullekaan niin tärkeää. Minulle riittää, että hän muulla tavoin huomioi ja osoittaa minun olevan haluttava. Suuseksi olisi tietysti yksi tapa osoittaa asia, mutta en todellakaan halua, että hän tekee niin vastentahtoisesti.
En lue pehmopornoa, toivon vain ihan normaaleja asioita, mitä jokainen nainen (ja mies) toivoo parisuhteeltaan. Eli halutuksi tulemisen tunnetta. Sen voi saada aikaan lukemattomilla tavoilla, mutta itselleni olisi tärkeää, että mies katsoo ja kehuu minua, kun olen alasti.
Nyt meillä on asiat edistyneet, ja mies on huomioinut minua kiitettävästi. Täällä kaikki siis tällä erää oikein hyvin. Asioista kannattaa puhua, vaikka joskus se uuvuttaakin.
Ap
Kynis. Kirjoittaa täyttä potaskaa. Kyllä ihminen on tarkoitettu rakkaudelliseen kiinteään pari- suhteeseen avioliittoon ,vai halveksitko tai vastustatko parisuhdetta . Ei se , että himoitsee toisen puolisoa tai hylkää hänet, jonka kanssa on ollut , ole miään erikoista taipumusta. Se on ihmisen lihallista synninprjuutta.
Pelkään, että asia on noin kuin kirjoitit. Olen suoraan tästä kysynyt mieheltäni, ja tietysti hän kieltää asian.
Meillä oli sellainenkin episodi, että pyysin miestäni ottamaan alastonkuvia itsestäni. Halusin, että hän joutuu katsomaan minua. Mies otti kuvat, mutta ei sanonut niistä mitään positiivista, paitsi että yhdessä kuvassa oli kuulemma hieno maisema taustalla. Minun vartalostani ei sanonut mitään. Kehuin sitten itse itseäni, että on minulla sentään näissä kuvissa naiselliset muodot, vaikka olenkin lihonut ja siihen mies sanoi kyllä myötäillen jotain että niin on, kulta.
Mutta oli surullista, ettei hän sanonut niistä kuvistani mitään, jouduin itse kehumaan itseäni. Muutamaa viikkoa myöhemmin kysyin, että onko katsellut niitä kuviani, niin myönsi, että eipä ollut. Luulisi, että jos olisi minusta seksuaalisesti kiinnostunut, niin vilkuilisi edes kuvia salaa. Vaikka muuten häpeileekin alastomuutta. En myös koskaan ole yllättänyt häntä salaa vilkuilemasta minua. On kyllä sanonut, että hänestä on kiva kun suhtaudun alastomuuteen niin luonnollisesti, kun hänelle se on aina ollut tabu.
Seksi toimii meillä kyllä hyvin, ei mitää erektiovaikeuksia tai muutakaan, eli kyllä hän siitä nauttii. Ihmetyttää vain, miten on niin vaikeaa huomioida minutkin. Ei hän kyllä muutenkaan minua paljon valokuvaa, minä otan hänestä kuvia enemmän. Täytyy aina pyytää kuvaamaan.
Ap