Milloin ja miksi tarkkikset ja apukoulut lakkautettiin?

90-luvulla. Tuli pienluokat tilalle. Niitä perustettiin tavallisiin kouluihin niin että pari ensimmäistä vuotta saatettiin selvittää, kykeneekö lapsi normaaliin opetukseen vai jatketaanko erityiskoulussa. Noita ei lopetettu niin että erityislapset laitettiin suoraan tavallisten sekaan, vaan erityiskoulut tulivat tilalle. Apukouluista tuli erityiskouluja ja lisäksi tuli pienluokkia, niin ettei olisi tarvinnut kuljettaa paljon. 

Lainaus ei toimi, vastaan tähän:

"Myös äänioikeuden ja muut täydet kansalaisoikeudet voisi sitoa tähän, eli antaa äänioikeuden sen jälkeen kun peruskoulun oppimäärä on suoritettu. Autokouluunkin voisi päästä, kun on suorittanut peruskoulun. Mut jos ei saisi peruskoulua suoritetuksi, pysyisi holhokkina. Voisi lisätä motivaatiota opiskella? "

Eikös entiseen aikaan esimerkiksi avioliittoon vaadittu, että oli suorittanut rippikoulun ja siinä todistanut osaamistaan? Tämä siis paljon ennen peruskoululakia.

Oikeasti kansalainen on edunvalvonnan tarpeessa, jos ei osaa lukea eikä laskea, eikä siis kykene huolehtimaan taloudestaan eikä kaikista muistakaan arkiasioista. Kehitysvammaisten kohdalla tämä on perusasia, mutta on paljon heikkolahjaisia, jotka joten kuten selviytyvät arjesta. Ja sitten on niitä, jotka silkkaa laiskuuttaan ja välinpitämättömyyttään syrjäytyvät, kun eivät opiskele. Ja niitä, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia opiskella nykyisessä koulujärjestelmässä edes vähäisten kykyjensä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se kansakoulu ollut hidas linja, se oli rahattomien perheiden linja. Sielläkin opiskeli paljon välkkyjä lapsia.

Tämähän se ongelma oli silloin aikoinaan. Kansalaiskoulusta ei voinut jatkaa lukioon, ja niin oli köyhän lapsi tuomittu ammattikouluun, vaikka olisi ollut fiksu ja halunnut jatkaa opintojaan. Peruskoulu lisäsi tasa-arvoa. 

Ehkä se nykyään voisi toimia siltä osin paremmin, että vaikka olisi eri linjoja, ne olisi kuitenkin kaikki maksuttomia. Ettei vanhempien varallisuudesta enää olisi sitten kiinni. 

Aika moni näistä yleensä pojista sitten jatkoi ammattikoulun jälkeen kuitenkin tekuun ja heistä tuli parempia teknikoita ja insinöörejä kuin pelkän lukion käyneistä. Kauppakoulusta pystyi jatkamaan kauppaopistoon. Ainakin yhden tytön tiedän, joka oli katkera siitä että "joutui" kansalaiskouluun, s. 1960. Hän kouluttautui kyllä sitten aikuisena myöhemmin iltakouluissa. 

Koska kaikkien tulee olla tasa-arvoisia, niin opetuksen tasoa laskemalla yhteiskunta kehittyy. Ja ei kuria oppilaille. Se voi traumatisoida.

Vierailija kirjoitti:

Lainaus ei toimi, vastaan tähän:

"Myös äänioikeuden ja muut täydet kansalaisoikeudet voisi sitoa tähän, eli antaa äänioikeuden sen jälkeen kun peruskoulun oppimäärä on suoritettu. Autokouluunkin voisi päästä, kun on suorittanut peruskoulun. Mut jos ei saisi peruskoulua suoritetuksi, pysyisi holhokkina. Voisi lisätä motivaatiota opiskella? "

Eikös entiseen aikaan esimerkiksi avioliittoon vaadittu, että oli suorittanut rippikoulun ja siinä todistanut osaamistaan? Tämä siis paljon ennen peruskoululakia.

Oikeasti kansalainen on edunvalvonnan tarpeessa, jos ei osaa lukea eikä laskea, eikä siis kykene huolehtimaan taloudestaan eikä kaikista muistakaan arkiasioista. Kehitysvammaisten kohdalla tämä on perusasia, mutta on paljon heikkolahjaisia, jotka joten kuten selviytyvät arjesta. Ja sitten on niitä, jotka silkkaa laiskuuttaan ja välinpitämättömyyttään syrjäytyvät, kun eivät opiskele. Ja niitä, joilla

Luterilaiseen papin suorittamiseen kirkkovihkimiseen on vaadittu rippikoulu, mutta ei siihen, että voisi mennä naimisiin. Ennenkin on ollut muitakin uskontoja kuin ev.lut ja ortodoksit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta sitten tuli kaikenlaista, kuten tiedetään, ja koulut eriytyivät asuinalueittain kovin erilaisiksi. Erityisoppilaita voi olla joissakin kouluissa joka luokassa jopa puolet, tai jopa yli. Inkluusio ei monessakaan paikassa toimi kuten pitäisi. 

Eriytyminen alkaa jo päiväkodissa. Voisi poimia jo eskari-ikäisistä, tai jopa viisivuotiaista, ne, joiden kannattaa mennä erityisopetukseen. Tai miksi sitä sitten kutsuukaan. Niin ei tulisi niin paljon turhautumista, kun ei pärjää, eikä häiriköintiä. 

Niin se systeemi meni niin, että kun sinut sijoitettiin  apuluokalle, niin sinulla ei ollut sieltä takaisin tulemista,, paitsi kovalla taistelulla.

Olisi hyvä olla joku hybridimalli. jotkut oppilaat kuitenkin sijoitetaan sinne ihan sen takia, että ovat vielä niin pieniä ja lapsia eivät pärjää luokassa. Kun saivat vähän aikaa, niin pärjäisivät kyllä. Siinä vanhassa mallissa kun sijoitettiin, niin sitten leimattiin tyhmäksi. Vaikka siitä ei ollut kyse.

Minä olin aikoinani apukoulun priimus. Vuosi oli 1985.

Ei niitä ole lakkautettu, nimet vain on muutettu. Entinen tarkkisluokka on jot vuosikymmeniä ollut nimeltään Esy.

Vierailija kirjoitti:

Eikös entiseen aikaan esimerkiksi avioliittoon vaadittu, että oli suorittanut rippikoulun ja siinä todistanut osaamistaan? Tämä siis paljon ennen peruskoululakia.

Vain kirkolliseen vihkimiseen vaaditttiin, ja vaaditaan yhä nykyäänkin, rippikoulun käynti. Sen tarkoitus ei ole mikään "osaamisen todistaminen", vaan rippikoulun suorittaminen tarkoittaa sitä, että ihminen on uskovainen aikuinen, ja voi solmia avioliiton.

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä ole lakkautettu, nimet vain on muutettu. Entinen tarkkisluokka on jot vuosikymmeniä ollut nimeltään Esy.

Mistä lyhenne tulee? Erityis..? Erityinen..?

Kun olin yläkoulussa, luokat olivat nimeltään A B C D E ja F. Me oppilaat emme heti tienneet sitä, mutta A ja B sisälsivät lapsia eri uskontokunnista, C oli musiikkiluokka, D tavallinen ja E ja F luonnontiedeluokkia. Jonkin verran vaikutti, oliko jollain tekninen vai tekstiilityö.

Mikä estää toimimasta samalla mallilla jatkossa? Ei sitä tarvitse ääneen kuulittaa, mutta A voi sisältää heikkolahjaisia oppilaita, B käytöshäiriöisiä, C elämänkatsomuksen valinneita, D nopeasti eteneviä jne. jne.

Inkluusioksi riittää mielestäni hyvin se, että erilaiset oppilaat ovat saman katon alla, mutta eivät samassa luokassa, jossa oppimisen haasteista seuraava huono käytös ikävä kyllä tarttuu ja häiritsee muiden oppimista. 

Niitä mihinkään ole lakkautettu. Kutsutaan nykyisin nimellä pienluokka. Apukoululaista kutsutaan erityisoppilaaksi.

Muistetaan kuitenkin, että pienluokka on lapsen erityisetu, josta pitää olla kiitollinen. Ne kevennetyt aineet eivät sitten auta alakoulusta eteenpäin. Niiden pisteet eivät riitä edes halutulle ammattikoululinjoille.

Oli huono idea lakkauttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kun olin yläkoulussa, luokat olivat nimeltään A B C D E ja F. Me oppilaat emme heti tienneet sitä, mutta A ja B sisälsivät lapsia eri uskontokunnista, C oli musiikkiluokka, D tavallinen ja E ja F luonnontiedeluokkia. Jonkin verran vaikutti, oliko jollain tekninen vai tekstiilityö.

Mikä estää toimimasta samalla mallilla jatkossa? Ei sitä tarvitse ääneen kuulittaa, mutta A voi sisältää heikkolahjaisia oppilaita, B käytöshäiriöisiä, C elämänkatsomuksen valinneita, D nopeasti eteneviä jne. jne.

Inkluusioksi riittää mielestäni hyvin se, että erilaiset oppilaat ovat saman katon alla, mutta eivät samassa luokassa, jossa oppimisen haasteista seuraava huono käytös ikävä kyllä tarttuu ja häiritsee muiden oppimista. 

 

Onnea matkaan vaan sille rehtorille, joka tekee lukujärjestykset tälle porukalle, jossa jo mainitsemiesi uskontojen, painotusryhmien ja kielivalintojen lisäksi otetan huomioon vielä lahjat ja käytöskin. Jokaiselle yläkoululaiselle oma luokka?

Pahimmat eivät käy pienluokkaa, vaan koulukotia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä ole lakkautettu, nimet vain on muutettu. Entinen tarkkisluokka on jot vuosikymmeniä ollut nimeltään Esy.

Mistä lyhenne tulee? Erityis..? Erityinen..?

Esy=Erityisopetus. Sopeutumattomien yleisopetus

Eku=Erityisopetus. Kuulovammaisten opetus

Edy=Erityisopetus. Dysfaatikkojen opetus

Evy=Erityisopetus. Vammautuneiden yleisopetus.

Emu=Erityisopetus. Mukautettu opetus

Eha=Erityisopetus. Harjaantumisopetus

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun opettajista tehtiin o.t.o sosiaalityöntekijöitä.

Ja vastaavasti lastenkotien ohjaajista kotiopettajia, kun koulu ei pärjää kaikkein vaikeimpien kanssa. Dumpataan laitoksen syliin, kun ei ole osoittaa luokkaa missä opettajat pärjäisivät ko. nassikan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Pahimmat eivät käy pienluokkaa, vaan koulukotia.

Koulukodissa käyvät koulua pienryhmissä, mutta asuvat laitosyksikössä. Jos ei pysty pienryhmäänkään, niin sitten ope käy laitosyksikössä oppilaan luona opettamassa.

Leirille vaan nämä ongelmatapaukset.   Tuhoavat normi koululaisten lapsuuden. Tuo prosentti. Kiitos vihervassarit tästäkin

Ramadan paastoineen on lasten kaltoinkohtelu. Syytteet vanhemmille ja rehtorille.