Milloin ja miksi tarkkikset ja apukoulut lakkautettiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne lopetettiin kun huomattiin että ne olisivat täyttyneet agendan vastaisesti täysin vääränvärisillä.

Tämähän se.

 

 

Mihin nämä väitteet perustuvat? Ei mihinkään. Olen yläkoulun opettaja ja tiedän, että edelleen on pienryhmiä, toimintaluokkia, jopo-opetusta. Toki näitä on liian vähän. Mutta niihin päätyvistä oppilaista ehdottomasti suurin osa on ihan kantasuomalaisia nuoria. 

Kuka tahansa meistä, joilla on ala- ja yläkouluikäisiä lapsia ja nuoria, voi vahvistaa, että asia on kuten opettaja sanoo. Mutta täällähän öyhyävät ilmeisesti yhteiskunnasta vieraantuneet lapsettomat miehet, joiden tuorein kokemus peruskoulusta on viime vuosisadalta. 

Vierailija kirjoitti:

Koska niistä tavalliseen koululuokkaan sijoitettavista kaheleista maksetaan - - - > hyvä bisnes.

Kuka maksaa ja kenelle? En ole kuullutkaan. Ei pidä paikkaansa. 

T. Yläkoulun opettaja 

Vierailija kirjoitti:

Ei se kansakoulu ollut hidas linja, se oli rahattomien perheiden linja. Sielläkin opiskeli paljon välkkyjä lapsia.

Tämähän se ongelma oli silloin aikoinaan. Kansalaiskoulusta ei voinut jatkaa lukioon, ja niin oli köyhän lapsi tuomittu ammattikouluun, vaikka olisi ollut fiksu ja halunnut jatkaa opintojaan. Peruskoulu lisäsi tasa-arvoa. 

Ehkä se nykyään voisi toimia siltä osin paremmin, että vaikka olisi eri linjoja, ne olisi kuitenkin kaikki maksuttomia. Ettei vanhempien varallisuudesta enää olisi sitten kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se kansakoulu ollut hidas linja, se oli rahattomien perheiden linja. Sielläkin opiskeli paljon välkkyjä lapsia.

Kansakoulun kävivät kaikki lapset.

 

Höpsistä. Jos teidän perheessä kaikki kävivät kuusivuotisen kansakoulun, ei se tarkoita etteikö joku muu olisi lähtenyt aiemmin oppikouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla mahdollista valita n.s. hidas linja, jolla peruskoulun oppimäärä suoritetaan esim. 11 vuodessa. Voisi perustaa eri pituisia linjoja, niin ei tarvitse tinkiä tuloksista. Kyllä sen kaikki normaaliälyiset pystyy suorittamaan, kun vaan saavat tarpeeksi aikaa. Ja voisihan siinä nyt olla helpotuksiakin niille, joilla vaikka jokin aine ei kerta kaikkiaan suju. Muutenkin valinnaisuutta ja henkilökohtaistamist

Entiseen aikaa oli kansa- ja kansalaiskoulu "hitaana linjana" eli enemmän käytännön töihin suuntaavana ja keskikoulu enemmän lukemiseen ja korkeampiin opintoihin suuntaavana. Keskikoulussakin oli kielissä ja matematiikassa suppeampaa ja laajempaa kurssia. Nyt kansalaiskoulua vastaava puoli on kadonnut kokonaan, eikä ole ensinkään apukoulua eikä keskikoulun laajempia kursseja vastaavia opintoja.

Opiskeluajan säätämistä ei ole aiemmin kokeiltu. Voisihan tasokurssejakin tietysti olla, mutta sen lisäksi peruskoulun oppimäärän suorittaminen voisi enemmänkin perustua oppimistavoitteiden saavuttamiseen kuin koulun penkillä vietettyyn aikaan. Jotkut varmasti suoriutuisivat nykyistä nopeammin ja jotkut tarvitsisivat nykyistä pitemmän ajan. 

Suomalainen koulu meni piloille sillä hetkellä, kun luovuttiin tasokursseista sekä ala- ja yläasteesta.

Ei mulla muuta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entiseen aikaa oli kansa- ja kansalaiskoulu "hitaana linjana" eli enemmän käytännön töihin suuntaavana ja keskikoulu enemmän lukemiseen ja korkeampiin opintoihin suuntaavana. Keskikoulussakin oli kielissä ja matematiikassa suppeampaa ja laajempaa kurssia. Nyt kansalaiskoulua vastaava puoli on kadonnut kokonaan, eikä ole ensinkään apukoulua eikä keskikoulun laajempia kursseja vastaavia opintoja.

Opiskeluajan säätämistä ei ole aiemmin kokeiltu. Voisihan tasokurssejakin tietysti olla, mutta sen lisäksi peruskoulun oppimäärän suorittaminen voisi enemmänkin perustua oppimistavoitteiden saavuttamiseen kuin koulun penkillä vietettyyn aikaan. Jotkut varmasti suoriutuisivat nykyistä nopeammin ja jotkut tarvitsisivat nykyistä pitemmän ajan. 

Myös äänioikeuden ja muut täydet kansalaisoikeudet voisi sitoa tähän, eli antaa äänioikeuden sen jälkeen kun peruskoulun oppimäärä on suoritettu. Autokouluunkin voisi päästä, kun on suorittanut peruskoulun. Mut jos ei saisi peruskoulua suoritetuksi, pysyisi holhokkina. Voisi lisätä motivaatiota opiskella? 

Nykyinen systeemi ei ole toimiva. Isoissa kaupungeissa luultavasti on erityisluokkia niitä tarvitseville, mutta maaseudulla tätä mahdollisuutta ei ole.

Häiriköt ja heikkolahjaiset häiritsevät ns. normiporukan opiskelua. Heikkolahjaiset vievät kaiken erityisopettajan resurssin, joten vain vähän lisäopetusta tarvitsevat jäävät vaille erityisopettajan tukea. Siinä ei ole järkeä.

Suomi voitaisiin saada nousuun oppimisessa, jos erityisluokat palautettaisiin jokaiseen kuntaan. Tavallisille luokille saataisiin työrauha. 

Kyllähän tilanne on jo se, että niin iso osa ikäluokasta olisi tarkkis-ja apukouluporukkaa, että kätevämpi on tehdä siitä normaalitaso ja perustaa painotusluokkia, joihin kehityskelpoiset ohjataan. Ne ovat nykyajan erityisluokkia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tilanne on jo se, että niin iso osa ikäluokasta olisi tarkkis-ja apukouluporukkaa, että kätevämpi on tehdä siitä normaalitaso ja perustaa painotusluokkia, joihin kehityskelpoiset ohjataan. Ne ovat nykyajan erityisluokkia.

Mun lapseni ovat käyneet painotusluokat, jonne pyritään pääsykokeiden kautta. Silti lasten luokkakaverit, joilla on ollut erityisen tuen tarvetta, ovat saaneet tarvitsemaansa tukea. Onneksi. Sillä se, että on yhdellä osa-alueella lahjakas, ei tarkoittaisi että kaikki muukin automaattisesti sujuisi.

Kun tarkkikset ja apukoulut lakkautettiin, opetuksen ja kasvatuksen kehittäjillä oli ehkä kaunis ajatus, miten kaikki voivat oppia yhdessä ja tuki tuodaan luokkaan oppilaan mukana. Silloin kaikki vousivat oppia samassa porukassa.

Kuinkas sitten kävikään? Rahakirstun päällä istuvat näki tilaisuuden säästää. Erityiskoulut lakkautettiin ja kaikki oppilaat pukattiin samaan yleisopetuksen luokkaan ilman mitään tukea.

Ihan sama siis on, osaako esim. kuudesluokkalainen lukea, puhua tai kirjoittaa. Ja luokalle ei saa jättää. Oppilaan kouluvuosi maksaa useita tuhansia euroja vuodessa. Mitäpä sitä pitää oppimatonta pitkään koulussa, jos hän ei mitään kuitenkaan opi.

Uskon, että moneen koululaiseen tulisi rutkasti nykyistä enemmän opinhalua, jos entinen luokalle jättämisen keino otettaisiin uudelleen käyttöön. 

Vierailija kirjoitti:

Kun tarkkikset ja apukoulut lakkautettiin, opetuksen ja kasvatuksen kehittäjillä oli ehkä kaunis ajatus, miten kaikki voivat oppia yhdessä ja tuki tuodaan luokkaan oppilaan mukana. Silloin kaikki vousivat oppia samassa porukassa.

Kuinkas sitten kävikään? Rahakirstun päällä istuvat näki tilaisuuden säästää. Erityiskoulut lakkautettiin ja kaikki oppilaat pukattiin samaan yleisopetuksen luokkaan ilman mitään tukea.

Ihan sama siis on, osaako esim. kuudesluokkalainen lukea, puhua tai kirjoittaa. Ja luokalle ei saa jättää. Oppilaan kouluvuosi maksaa useita tuhansia euroja vuodessa. Mitäpä sitä pitää oppimatonta pitkään koulussa, jos hän ei mitään kuitenkaan opi.

Haluatko kertoa, missä kunnassa ei siis ole minkäänlaisia erityiskouluja tai -luokkia? 

Se oli joskus ysärin alussa, olin lukiossa silloin. 

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että moneen koululaiseen tulisi rutkasti nykyistä enemmän opinhalua, jos entinen luokalle jättämisen keino otettaisiin uudelleen käyttöön. 

Minusta olisi parempi, jos osalle oppilaista suunniteltaisi alun pitäenkin pitempi ja hitaampi koulutuspolku, niin ei tarvitsisi jättää luokalle. Se olisi pedagogisesti paljon parempi ratkaisu. 

On ja ei. Ensin ne muuttui EMU- ja ESY-.luokiksi. Nyttemmin puhutaan vaan pienluokista. Se on siinä mielessä ongelma, että samaan ryhmään tungetaan heikot ja häiriköt. Oikeasti se jako vaikeuksien suhteen oli parempi. Valtaosa tietysti on jossain määrin kaikkea, mutta joukossa on puhtaasti entisaikojen apukoululaisia, emu-tyyppisiä, ja samalla porukassa voi olla hyvinkin teräviä, mutta häiriköitä. 

Opiskelija-aines on nykyään monimuotoisempaa ja heterogeenisempaa kuin peruskoulun alkuaikoina, joten yhtä pitkä 9 vuoden koulutuksen kesto ei välttämättä sovi kaikille. Suurimmalle osalle se 9 vuotta varmaan on hyvä, mutta jotkut voisivat selvitä nopeamminkin, ja jotkut tarvita enemmän aikaa.

On parempi jos alun pitäen on hitaita kaistoja, jotta hitaan ei tarvitse kokea epäonnistumista ja turhautumista. Luokalle jättäminen se vasta itsetuntoa syökin, ja turhauttaa. Eli jaon voisi jo esikoulussa tehdä jotenkin näin:

- 8 vuoden linjalle fiksut - osa fiksuistakin voi turhautua häiriköiksi, jos opetus ei tarjoa tarpeeksi haasteita

- 9 vuoden linjalle suurin osa, ns. normaalitapaukset

- 10 vuoden linjalle sellaiset, joilla on arkuutta ja hitautta

- lisäksi 11 vuoden linjalle sellaiset 10 vuoden linjalla olevat, joiden kohdalla näyttää esim. 5. vuonna, että eivät selviä 10 vuodessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se kansakoulu ollut hidas linja, se oli rahattomien perheiden linja. Sielläkin opiskeli paljon välkkyjä lapsia.

Tämähän se ongelma oli silloin aikoinaan. Kansalaiskoulusta ei voinut jatkaa lukioon, ja niin oli köyhän lapsi tuomittu ammattikouluun, vaikka olisi ollut fiksu ja halunnut jatkaa opintojaan. Peruskoulu lisäsi tasa-arvoa. 

Ehkä se nykyään voisi toimia siltä osin paremmin, että vaikka olisi eri linjoja, ne olisi kuitenkin kaikki maksuttomia. Ettei vanhempien varallisuudesta enää olisi sitten kiinni. 

Minun opistokurssini priimus oli tullut kansakoulu+ammattikoulupohjalta. Ei olisi ollut mitään estettä sille, että hän olisi jatkanut yliopistoon, jos olisi kiinnostanut. Ammattikorkeakouluja ei siihen aikaan vielä ollutkaan vaan olisimme voineet korottaa opistotutkintomme amk-tutkinnoksi muutamalla lisäkurssilla.

Peruskoulu lisäsi tasa-arvoa, mutta toisaalta se poisti sekä etevimpien että heikoimpien omien kykyjen mukaiset opiskelumahdollisuudet. Olen opettanut luokkaa, jossa osa osasi 8:n kertotaulun, vaikka sitä ei vielä oltu opetettu, ja osalle kymmenen ylittävät yhteenlaskut olivat ylivoimaisia. Osa luki sujuvasti mitä tahansa, osa hyvin hitaasti ja tuskaisesti helppoa tekstiä.