Lue keskustelun säännöt.
Jouduin psykiatrian potilaaksi ja minusta yritetään tehdä joku muu kuin olen
01.01.2025 |
Puutteet muissa asioissa käännettäisiin mieluusti mielenterveysongelmaksi.
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri kun meni terapiaan, niin puolessa vuodessa sen pää oli käännetty niin, että sen hyvät ja kiltit kaveritkin alkoi saada syytöksiä miten he on toimineet häntä kohtaan väärin, mitään hyvää sanottavaa ei kavereista enää ollut. Ja hänessä itsessään ei ollut mitään vikaa, hän oli vain viaton uhri, kun muut ovat niin pahoja.
Sitten hän alkoi rajaamaan ihmisiä pois elämästään. Ja kaikella tällä ei kuulemma ollut mitään tekemistä terapian kanssa. Ja lopuksi hän sitten vielä valitteli yksinäisyyttään.
Minun kokemus oli erilainen. Tuntui, että terapeutti syyllisti. Sellaisistakin tilanteista, joissa toinen osapuoli oli selkeästi toiminut väärin. Alkoi tuntua siltä, että olen paha ihminen. Miten tuollaisen pitäisi kuntouttaa masennuksesta?
No ei tuo lainaamassasi kuvailtu uhriutumisen vahvistaminen terapiassa myöskään mitenkään kuntouta. Ihan samanlainen uhriutuja ja muiden syyttelijä hän oli kolmen vuoden terapian jälkeen kuin ennen sitäkin.
Muiden syytteleminen kun ei korjaa mitään. Sillä et sinä voi kontrolloida muita kuitenkaan, vaikka he tekisivät kuinka väärin.
Joten ehkä sinun tetapiassasi oli kuitenkin fiksumpi ote, eli tarkoitus alkaa kantamaan itse vastuuta omasta elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ota kantaa aloittajan tilanteeseen. Ongelmana Suomessa on se, että jos papereihin eksyy maininta psyykkisestä oireilusta, niin sitä käytetään helposti myöhemmin oireiden syynä. Nuo sinun vatsavaivasi saattavat johtua mielen oireilusta kun sinulla on täällä jos ennestään tuollainen diagnoosi. Oletko väsynyt. Ehkä jos koetat vähän piristyä. Annan sinulle reseptin unilääkkeitä varten jne.
Niimpä. Vaikka osalla mt potilaista saattaa esiintyä itsensä ylidiagnosointia ja lääkäreissä ravaamista ei se sitä tarkoita etteikö jollain olisi oikeasti tosi kipeä vatsa..
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt, että olkoon kyse terapiasta tai osastohoidosta, niin läheisiä ei kuulla lainkaan. Ja siellä on sitten villejä kirjauksia. Puhutaan vaikka tapahtumista, joita ei tosielämässä ole tapahtunut.
Läheisiltä saisi hyödyllistä ja tärkeää tietoa. Mutta kun sitä ei oteta vastaan, niin pahimmillaan jotain ongelmaa saatetaan hoidossa vahvistaa.Tuo on vähän pelottavaa.
Valvonta on surkeaa ja potilaiden oikeusturva heikko. Jos on vaikeasti persoonallisuushäiriöinen psykiatri tai hoitaja, niin on mahdollista tehdä paljon pahaa. Jos potilas ei alistu, aina voi tekaista psykoosidiagnoosin, jonka jälkeen potilasta ei uskota. Mediassakin on ollut monta juttua psykiatrisista osastoista ja niillä tapahtuvasta väkivallasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt, että olkoon kyse terapiasta tai osastohoidosta, niin läheisiä ei kuulla lainkaan. Ja siellä on sitten villejä kirjauksia. Puhutaan vaikka tapahtumista, joita ei tosielämässä ole tapahtunut.
Läheisiltä saisi hyödyllistä ja tärkeää tietoa. Mutta kun sitä ei oteta vastaan, niin pahimmillaan jotain ongelmaa saatetaan hoidossa vahvistaa.Tuo on vähän pelottavaa.
Tämä just. Mulla diagnosoitiin epävakaa persoonallisuus rasti ruutuun -lomakkeiden ja kahden sairaanhoitajan tekemän haastattelun perusteella.
Vuosia myöhemmin löytyikin autismi, ja tähän tarvittiin vanhempien ja sisarten jututtamista. Jos tämä olisi tehty jo 15 vuotta aikaisemmin, olisin säästynyt lääkehaitoilta ja hullun leimalta.
Eikö tuohon olisi tarvittu psykologin tekemät testit, sisältäen useamman haastattelun?
Jos sinulle on teini-ikäisenä kirjattu tietoihin esim vaikean kotitilanteen aiheuttamaa masennusoireilua,voit löytää itsesi ja perheesi lastensuojelun asiakkuudesta kymmeniä vuosia myöhemmin. Kannattaa todellakin miettiä,mitä psykiatreille puhuu,sama pätee vielä vahvemmin ammattitaidottomiin hoitajiin. Kaikki mitä kerrot,jää ikuisesti rekistereihin,mitään väliä ei ole sillä,pitääkö kirjaus paikkansa vai ei ja onko sillä nykyhetkessä mitään tekemistä minkään kanssa. Teitä mua etetaan,ihmiset,mutta kun näistä puhuu,saa päällensä pilkkaamista ja halveksuntaa. Sinä psykiatrian tai muun sotealan asiakas/potilas; ota nauhuri mukaasi kaikkialle,missä olet viranomaisten kanssa tekemisissä ja tallenna paitsi käynnit,myös puhelut. Lue potilaslakia ja tiedosta, ettei vika ole sinussa,vaan järjestelmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähde pois sieltä, jos osastolla olet. Siellä menee todellisuudentaju äkkiä sekaisin, kun hoitajat ovat kieroja manipuloijia.
Ei sieltä lähdetä pois.
27.1.1990 sitten tapahtunut kirjataan 2.1.2025 tehtyyn kirjaukseen.
Yhteiskunnassa on toki muutenkin vallalla vahva tuomitsemisen ilmapiiri. Mutta mielenterveyspuolella tuomitsemisen ilmapiuri on erityisen voimakasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle aloitettiin hormonikorvaushoito, kun muista syistä päädyin gynelle. Sattumalta löytyi selitys oireilulle. Hormonikorvaushoidon ansiosta mieliala on hyvä ja nukun ilman unilääkkeitä. Suututtaa, kun olen saanut kaksi väärää diagnoosia psykiatrilta ja jopa epäilyn bipolarihäiriöstä. Nämä diagnoosit kummittelevat kirjauksissa loppuelämän! Viisi vuotta elämästäni meni hukkaan ja päälle lääkehaitat.
Psykiatrit eivät halua edes keskustella mistään fyysisistä syistä oireille. Älkää kysykö miksi.
Vierailija kirjoitti:
Pitäähän sitä työntekijöiden yrittää keksiä, mitä he kirjaavat kelaan meneviin lääkärin lausuntoihin
Totta. Keksitään dg, koska kertomasta ei löydy mitään. Unohdetaan varsinainen dg, koska se ei ole in.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistähän on paljon elokuvia, mutta myös omakohtaisia kokemuksia miten psykiatrisessa hoidossa sinusta tehdään vaikka keksimällä mielenterveyspotilas, vaikka et todellisuudessa sellainen olisi.
Juuri luin taas kerran jutun naisesta, jota hoidettiin pitkään mielenterveyspotilaana, ja ihmeteltiin miten hoito ei auta, kunnes löytyikin fyysinen sairaus, josta oireet johtuivat.
Onhan sitä testattukin, että mitä tapahtuu, kun laitetaan psykiatriselle osastolle terveitä valepotilaita. Heitä ei tunnistettu, vaan luultiin mielisairaiksi. Koe oli pakko keskeyttää turvallisuussyistä.
Silti tämä ei ole muuttanut mitään, vaan sama meno jatkuu.
Voisiko osastoilla olleita ihmisiä kuunnella paremmin terveydenhuollon ulkopuolella, mitä kerrottavaa heillä on riippumatta siitä, mitä heille on laitettu diagnoosiksi. Onhan myös opetettu ainakin joissain mielenterveys puolen hoitaja opinnoissa aikoinaan, että kuka tahansa voi sairastua psykoosiin tai migreeniin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaanotolla voi olla ihan normaalia kuulumisten vaihtoa, katsotaan lääkitykset onko niistä mainittavaa ja sitten toivotellaan hyvät jatkot. Menet kotiin ja muutama päivä myöhemmin teksteissä lukee ihan ihmeellisiä juttuja joita ei ole välttämättä edes tapahtunut sinulle.
Äänitä ne vastaanottokäynnit.
Niin? Ei ne todista mitään muialla kuin oikeudessa. Äänitteitä ei saa soittaa muille osapuolille.
Vastapuoli ei ole velvoitettu kuuntelemaan sinulla olevaa äänitettä. Vastapuoli ei ole työssään veloitettu edes puheesi kuunteluun.
Oletko psykalla töissä vai mikä pyllyä hiertää? Koska terveydenhuolto ei enää ole aikoihin noudattanut lakeja,edes perusihmisoikeuksia,on ihmisen itsensä oltava valmis todistamaan omasta puolestaan terveydenhuollon väitteet valheeksi. Pelottaako totuuden esiintulo, rikollinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt, että olkoon kyse terapiasta tai osastohoidosta, niin läheisiä ei kuulla lainkaan. Ja siellä on sitten villejä kirjauksia. Puhutaan vaikka tapahtumista, joita ei tosielämässä ole tapahtunut.
Läheisiltä saisi hyödyllistä ja tärkeää tietoa. Mutta kun sitä ei oteta vastaan, niin pahimmillaan jotain ongelmaa saatetaan hoidossa vahvistaa.Tuo on vähän pelottavaa.
Tämä just. Mulla diagnosoitiin epävakaa persoonallisuus rasti ruutuun -lomakkeiden ja kahden sairaanhoitajan tekemän haastattelun perusteella.
Vuosia myöhemmin löytyikin autismi, ja tähän tarvittiin vanhempien ja sisarten jututtamista. Jos tämä olisi tehty jo 15 vuotta aikaisemmin, olisin säästynyt lääkehaitoilta ja hullun leimalta.
Eikö tuohon olisi tarvittu psykologin tekemät testit, sisält
Ei reaalimaailmassa. Tentissä totta kai pitää osata vastata kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistähän on paljon elokuvia, mutta myös omakohtaisia kokemuksia miten psykiatrisessa hoidossa sinusta tehdään vaikka keksimällä mielenterveyspotilas, vaikka et todellisuudessa sellainen olisi.
Juuri luin taas kerran jutun naisesta, jota hoidettiin pitkään mielenterveyspotilaana, ja ihmeteltiin miten hoito ei auta, kunnes löytyikin fyysinen sairaus, josta oireet johtuivat.
Missä kyseinen juttu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä asioissa?
En ole aloittaja, mutta minusta on tehty joku traumapotilas. En lue papereitani niin en edes tiedä mitä kaikkea on kirjoitettu. Kaikki sanomiseni kuitenkin vääristellään.
Jep, saman huomannut, ensin eivät kuuntele ja sitten on kirjattu ihan jotain muuta kuin on puhuttu, suoria valheita joita eivät suostu korjaamaan. Itse en hae eläkkeelle mutta nyt alkaa oikeasti pännimään tuo psykatrinen hoito, pelkkää paskaa suoltavat.
Kirjaavat asioita, mitä ei ole tapahtunut. Jättävät kirjaamatta oleellista tietoa, kuten vakaviakin lääkehaittoja. Monesti olen miettinyt, että onko vahingossa kirjattu jonkun toisen potilaan tietoja, kun en tunnista itseäni kirjauksista.
Se johtuu taas siitä että olet psykoottinen etkä tajua mitä ympärilläsi tapahtuu. Juuri siksi jouduit psykiatriseen hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan JOUDU psykiatrian potilaaksi ellei ole vaaraksi itselleen tai muille.
Noo tuo tuntuu olevan aika joustava käsite
Ap
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Minulle aloitettiin hormonikorvaushoito, kun muista syistä päädyin gynelle. Sattumalta löytyi selitys oireilulle. Hormonikorvaushoidon ansiosta mieliala on hyvä ja nukun ilman unilääkkeitä. Suututtaa, kun olen saanut kaksi väärää diagnoosia psykiatrilta ja jopa epäilyn bipolarihäiriöstä. Nämä diagnoosit kummittelevat kirjauksissa loppuelämän! Viisi vuotta elämästäni meni hukkaan ja päälle lääkehaitat.
Hulluus olikin vaihdevuodet. Paljonkohan meitäkin on. Jos nyt tulkkasin oikein viestisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveysjärjestelmä tuntee vain muutaman ihmistyypin, eli laatikon, johon potilaan väkisin laittavat eikä se järjestelmä pidä laatikoiden ulkopuolisista ihmistyypeistä vaan niitä ei sen mukaan ole edes olemassa.
Käytännössä muokkaavat mielestä erityyppisen, esim. seksuaalivähemmistöisen.
Minä pidän loogisena, että koska psykiatria on vielä suhteellisen nuori tieteenala, niin alan tiedoissa on vielä paljon puutteita.
Eikä asiaa auta sekään, että mielen toimintaa tutkivia ihmiskokeita on mahdollista tehdä vain rajatusti. Näin eettisistä syistä.
Joten hoitoa joudutaan antamaan puutteellisin tiedoin.
Ei jouduta. Tiedoissa ei ole mitään puutteellista.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt, että olkoon kyse terapiasta tai osastohoidosta, niin läheisiä ei kuulla lainkaan. Ja siellä on sitten villejä kirjauksia. Puhutaan vaikka tapahtumista, joita ei tosielämässä ole tapahtunut.
Läheisiltä saisi hyödyllistä ja tärkeää tietoa. Mutta kun sitä ei oteta vastaan, niin pahimmillaan jotain ongelmaa saatetaan hoidossa vahvistaa.Tuo on vähän pelottavaa.
Ei ole.
Niin? Ei ne todista mitään muialla kuin oikeudessa. Äänitteitä ei saa soittaa muille osapuolille.
Vastapuoli ei ole velvoitettu kuuntelemaan sinulla olevaa äänitettä. Vastapuoli ei ole työssään veloitettu edes puheesi kuunteluun.