lääkäri ja kätilö heittäytyivät Outin ylävatsan päälle. Outi ei ollut saada henkeä, mutta vauva oli pakko saada ulos. Kipu oli sanoin kuvaam

"Jep, eli komplikaatiot ei johtuneet sektiosta vaan alatiesynnytyksestä, joka johti hätäsektioon. "

Eli pitäisi tutkia, millä todennäköisyydellä alatiesynnytys johtaa hätäsektioon. 

Siitä en edelleenkään ole samaa mieltä, että hätäsektiolla synnyttäneiden, vaikkapa veritulppa, voitaisiin vaan laittaa alatiesynnytysten komplikaatioihin. Eli mielestäsi aina, kun tehdään hätäsektio, pitäisi komplikaatiot kirjata alatiesynnytyksestä aiheutuneiden tilastoon?

Vierailija kirjoitti:

Jos hätä-, kiireellinen ja suunnitellulla sektiolla synnyttäneiden välillä on eroja komplikaatioiden todennäköisyydessä, niin tällöin on mielekkäämpää verrata näitä sitten keskenään. Näistä ryhmistä ei kuitenkaan yhtään synnyttäjää voida tilastoida alatiesynnyttäjiksi.

Ainoa mielekäs tapa on verrata niin, kuin tilanne todellisuudessakin on. Eli alatiesynnytyksen riskit ovat alatiesynnytykseen päättyneiden synnytysten riskit lisättynä kiireellisten ja hätäsektioiden riskeillä niillä todennäköisyyksillä kuin niitä esiintyy. Ja tätä kokonaisuutta verrataan suunniteltujen sektioiden riskien.

Koska valintahan elektiivinen sektio tai alatiesynnytys joka päättyy alatiesynnytykseen/kiireelliseen/hätäsektioon.

Kaikkien sektioiden vertaaminen alatiesynnytykseen vastaisi tilannetta, jossa synnyttäjä valitsee alatiesynnytyksen, joka ei pääty kiireelliseen sektioon, ja sektion, joka voi olla kiireellinen tai kiireetön, välillä. Pitäisi olla kristallipallo että pääsisi tällaiseen valintatilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hätä-, kiireellinen ja suunnitellulla sektiolla synnyttäneiden välillä on eroja komplikaatioiden todennäköisyydessä, niin tällöin on mielekkäämpää verrata näitä sitten keskenään. Näistä ryhmistä ei kuitenkaan yhtään synnyttäjää voida tilastoida alatiesynnyttäjiksi.

Ne joiden alatiesynnytys epäonnistuu ja se johtaa sektioon, pitää tilastoida erikseen. He eivät ole samassa tilanteessa kuin suunnitellulla sektiolla synnyttäneet.

Mutta eivät myöskään alateitse synnyttäneitä.

Vierailija kirjoitti:

Lainaukset toimivat kelvottomasti pitkissä ketjuissa, mutta tässä vastaukseni sektioihin ryhtymistä ja komplikaatioita pohtivallle: Eiköhän tehdä ennakoivasti. Pelkkä sykeäänien lasku tai kova verenvuoto ei taida näissä tilanteissa olla vielä yhtään mitään, vaaditaan vakavampaa tilannetta, että sektioon ryhdytään.

Mitähän höpsit? Sydänäänien lasku on vakava tilanne, jos syke laskee vaarallisen paljon. Silloin mennään hätäsektioon, jos käyrän perusteella on hapenpuutteen vaara. Jos sykkeissä on laskua esimerkiksi supistusten aikana, mutta käyrä palautuu supistusten välillä, ei välttämättä ole hätätilanne. 

Sykekäyrän oikea tulkinta vaatii ammattitaitoa ja siihen kätilöt ja lääkärit on koulutettu. 

Vierailija kirjoitti:

Vai pitäisikö mielestäsi vaikkapa synnyttäjä, jonka kiireellisessä sektiossa tehty leikkaushaava tulehtuu, tilastoida alatiesynnytysten komplikaatioihin? 

Siinä olet oikeassa, että koska sektio voi pelastaa komplikaatiolta, johon alatiesynnytys olisi voinut johtaa, näkyä sitten sektion komplikaatiotilastoissa, jos siitä aiheutuu komplikaatioita. Mutta emme saa koskaan tietää, olisiko komplikaatio toteutunut alatiesynnytyksestä vai ei.

Periaatteessa pitäisi, koska se on epäonnistuneen alatiesynnytyksen syy, että sektioon päädyttiin. Ei se ainakaan kuulu (suunniteltujen) sektioiden tilastoihin, koska se vääristäisi ison osan alatiesynnytysten komplikaatioista sektioiden syyksi.

Vierailija kirjoitti:

"Jep, eli komplikaatiot ei johtuneet sektiosta vaan alatiesynnytyksestä, joka johti hätäsektioon. "

Eli pitäisi tutkia, millä todennäköisyydellä alatiesynnytys johtaa hätäsektioon. 

Siitä en edelleenkään ole samaa mieltä, että hätäsektiolla synnyttäneiden, vaikkapa veritulppa, voitaisiin vaan laittaa alatiesynnytysten komplikaatioihin. Eli mielestäsi aina, kun tehdään hätäsektio, pitäisi komplikaatiot kirjata alatiesynnytyksestä aiheutuneiden tilastoon?

Ti toki pitäisi kirjata alatiesynnytyksen tilastoon. Mutta tilastoja pitää osata tulkita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jep, eli komplikaatiot ei johtuneet sektiosta vaan alatiesynnytyksestä, joka johti hätäsektioon. "

Eli pitäisi tutkia, millä todennäköisyydellä alatiesynnytys johtaa hätäsektioon. 

Siitä en edelleenkään ole samaa mieltä, että hätäsektiolla synnyttäneiden, vaikkapa veritulppa, voitaisiin vaan laittaa alatiesynnytysten komplikaatioihin. Eli mielestäsi aina, kun tehdään hätäsektio, pitäisi komplikaatiot kirjata alatiesynnytyksestä aiheutuneiden tilastoon?

Ti toki pitäisi kirjata alatiesynnytyksen tilastoon. Mutta tilastoja pitää osata tulkita.

Siis ei...

Vierailija kirjoitti:

"Jep, eli komplikaatiot ei johtuneet sektiosta vaan alatiesynnytyksestä, joka johti hätäsektioon. "

Eli pitäisi tutkia, millä todennäköisyydellä alatiesynnytys johtaa hätäsektioon. 

Siitä en edelleenkään ole samaa mieltä, että hätäsektiolla synnyttäneiden, vaikkapa veritulppa, voitaisiin vaan laittaa alatiesynnytysten komplikaatioihin. Eli mielestäsi aina, kun tehdään hätäsektio, pitäisi komplikaatiot kirjata alatiesynnytyksestä aiheutuneiden tilastoon?

Sitähän ei voi tietää kuinka paha komplikaatio olisi syntynyt, jos alatiesynnytyksellä olisi menty loppuun asti, mutta heti kun alatiesynnytys päättyykin sektioon, komplikaatiot laitetaankin sektion syyksi, mikä vääristää tilaston alatiesynnytyksen eduksi. Toisin päin taas ei voi tapahtua, koska sektiota ei vaihdeta missään tilanteessa alatiesynnytykseen. Ymmärrätkö miten tämä vääristää tilastoja? Jos synnytystapaa ei voisi vaihtaa kesken synnytyksen, tilastot olisi hyvin synkkää luettavaa alatiesynnytysten osalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai pitäisikö mielestäsi vaikkapa synnyttäjä, jonka kiireellisessä sektiossa tehty leikkaushaava tulehtuu, tilastoida alatiesynnytysten komplikaatioihin? 

Siinä olet oikeassa, että koska sektio voi pelastaa komplikaatiolta, johon alatiesynnytys olisi voinut johtaa, näkyä sitten sektion komplikaatiotilastoissa, jos siitä aiheutuu komplikaatioita. Mutta emme saa koskaan tietää, olisiko komplikaatio toteutunut alatiesynnytyksestä vai ei.

Periaatteessa pitäisi, koska se on epäonnistuneen alatiesynnytyksen syy, että sektioon päädyttiin. Ei se ainakaan kuulu (suunniteltujen) sektioiden tilastoihin, koska se vääristäisi ison osan alatiesynnytysten komplikaatioista sektioiden syyksi.

Tästä olen samaa mieltä, että suunniteltujen tilastoon ei kuulu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hätä-, kiireellinen ja suunnitellulla sektiolla synnyttäneiden välillä on eroja komplikaatioiden todennäköisyydessä, niin tällöin on mielekkäämpää verrata näitä sitten keskenään. Näistä ryhmistä ei kuitenkaan yhtään synnyttäjää voida tilastoida alatiesynnyttäjiksi.

Ne joiden alatiesynnytys epäonnistuu ja se johtaa sektioon, pitää tilastoida erikseen. He eivät ole samassa tilanteessa kuin suunnitellulla sektiolla synnyttäneet.

Mutta eivät myöskään alateitse synnyttäneitä.

Pitäisi siis olla esim. alakategoria alatiesynnytyksistä, jotka on epäonnistuneet, koska alatiesynnytyksiä nekin on olleet ja sama voi tapahtua kenelle tahansa alatiesynnytyksen valinneelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hätä-, kiireellinen ja suunnitellulla sektiolla synnyttäneiden välillä on eroja komplikaatioiden todennäköisyydessä, niin tällöin on mielekkäämpää verrata näitä sitten keskenään. Näistä ryhmistä ei kuitenkaan yhtään synnyttäjää voida tilastoida alatiesynnyttäjiksi.

Ne joiden alatiesynnytys epäonnistuu ja se johtaa sektioon, pitää tilastoida erikseen. He eivät ole samassa tilanteessa kuin suunnitellulla sektiolla synnyttäneet.

Mutta eivät myöskään alateitse synnyttäneitä.

Pitäisi siis olla esim. alakategoria alatiesynnytyksistä, jotka on epäonnistuneet, koska alatiesynnytyksiä nekin on olleet ja sama voi tapahtua kenelle tahansa alatiesynnytyksen valinneelle.

Ja nämä epäonnistuneet alatiesynnytykset olisivat pahimmillaan johtaneet kuolemiin, lievimmillään pahoihin vammautumisiin ilman sektiota, mikä ei mielestäni ole mikään mitätön komplikaatio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itse tiedän monta naista, joilla lapsiluku jäi yhteen synnytyksen kamaluuden takia...

Uusimman perhebarometrin mukaan neljännes yhden lapsen äidistä on yhden lapsen äiti huonon synnytyskokemuksen johdosta.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 1 500 000 perhettä. Niistä yhden lapsen perheitä on 44% eli noin 660 000. Niistä neljännes on noin 165 000. Eli näin monta lasta on jäänyt syntymättä, jos kaikki nuo perheet olisivat saaneet kaksi lasta. Osa olisi voinut yrityksistä huolimatta jäädä sekundaarisesti lapsettomiksi ja osa olisi voinut saada useamman kuin kaksi lasta.

Sellainen tilastofakta, että kaikki lapsiperheet on yhden lapsen perheitä esikoisen synnyttyä. Siksi yhden lapsen perheitä olisi tilastoissa aina enemmän

Aah, tietenkin. Tosiaan osa noista 660 000 perheestä on yksilapsisia tilapäisesti. Eli ei ihan noin paljon ole puuttuvia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai lääkärikö päättää lapsiluvun? what the fuck?Ihan itse päätän maksimiluvun, mitä olen valmis hankkimaan/hoitamaan. Kaikki ei tietty saa yhtäkään, vaikka haluaisivat. Halusin 2 ja sain 2 alle 30-vuotiaana. Mun puolesta olis voitu samalla poistaa sektion yhteydessä kohtukin, mutta siihen eivät suostuneet, kun olin alle 30v. Lisää lapsia en silti halunnut, ihan omasta päätöksestäni näin. Mikään riskilässytys ei asiaan vaikuttanut.

Olin nelkyt kun jouduin (suunniteltuun) sektioon, lääkärin päätöksellä vauvan ison koon ja minun pienen lantion vuoksi. En ymmärrä miksi eivät siinä voineet silloin minulta poistaa kohtua. En halunnut enää lisää lapsia, ikääkin oli jo sen verran. 

Koska sillä kohdulla on ihan oma tehtävänsä ja paikkansa naisen elimistössä. Kohdun poistosta on omat haittansa. Siksi kohtua ei poisteta "huvikseen" vaan perustellusta terveydellisestä syystä. Ehkäisyksi voidaan tehdä sterilisaatio. 

Vierailija kirjoitti:

Esikoiseni kuoli kohtuun 39+5. Jouduin synnyttämään alateitse ja yli tunnin ponnistusvaihe meni ilman mitään kivunlievitystä. "Kyllä ne kivut kestää kun tietää minkä palkinnon saa". Haistakaa paska! 

Ei tarvinnut leikata välilihaa, ei tulkut repeämiä. Lääkärin mielestä kaikki sujui kuin oppikirjassa eikä hän ymmärtänyt miksi minulle olisi jäänyt trauma. Sillä, että lopputuloksena oli kuollut vauva, ei hänen mielesään ollut mitään merkitystä.

Seuraavat kolme syntyivät sektiolla uuvuttavien taisteluiden jälkeen. Sektiot olivat biljoona kertaa parempi kokemus.

Kuollutta ei voinut ottaa ulos sektiolla, koska psykologien mielestä äiti ei silloin ymmärrä minne vauva on mahasta kadonnut. Psykologit: haistakaa paska!

Sektiota tehdä kohtukuolemissa tulehdusriskin takia, mutta tuolle kipulääkkeen antamattomuudella ei ole mitään hyväksyttävää syytä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

synnytyksen kulkuun voi todellakin itse vaikuttaa. Voi opetella rentouttamaan oman kehonsa. Voi opetella hengittämään eri tavoilla. Voi opetella kommunikoimaan. Esimerkiksi miettii miten voi ilmaista liian kovaa kipua, kun puhuminenkin tuntuu liian vaikealta ja niin edelleen. Kaikki nämä tehdään jo raskausaikana. Se on sitä valmistautumista. Voi pitää kuntonsa hyvänä. voi kokeilla etukäteen erilaisia synnytysasentoja.

Ai, mulle kätilö sanoi, että menet makuulle ja ponnistat. Että se siitä suunnittelusta.

SItäpä se oli loppuvaiheessa: menet puoliksi istuvaan, puoliksi makaavaan asentoon, otat käsillä kiinni nilkoista ja ponnistat. Niin käskettiin.

Tiedätkö miksi. Jos vauvan syntymistä tarvitsee avustaa, tuo on se paras asento siihen. 

Minulla oli eka vähän huonossa tarjonnassa, joten kätilö kertoi, että nyt on ponnistettava sukista kiinni pitäen, jossa hän voi avustaa. Minulle se asento sopi, joten seuraavatkin ponnistin siten, vaikka seuraavissa kysyttiin, haluanko ponnistaa seisaaltaan. Ehkä hyvä, etten halunnut, vauva varmaan olisi mäiskähtänyt lattialle, kun tuli niin nopeaa. 

Itse koin hyvänä, että kätilö ohjasi tilannetta, miten minä ensisynnyttäjänä olisin voinut tietää? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaukset toimivat kelvottomasti pitkissä ketjuissa, mutta tässä vastaukseni sektioihin ryhtymistä ja komplikaatioita pohtivallle: Eiköhän tehdä ennakoivasti. Pelkkä sykeäänien lasku tai kova verenvuoto ei taida näissä tilanteissa olla vielä yhtään mitään, vaaditaan vakavampaa tilannetta, että sektioon ryhdytään.

Mitähän höpsit? Sydänäänien lasku on vakava tilanne, jos syke laskee vaarallisen paljon. Silloin mennään hätäsektioon, jos käyrän perusteella on hapenpuutteen vaara. Jos sykkeissä on laskua esimerkiksi supistusten aikana, mutta käyrä palautuu supistusten välillä, ei välttämättä ole hätätilanne. 

Sykekäyrän oikea tulkinta vaatii ammattitaitoa ja siihen kätilöt ja lääkärit on koulutettu. 

Mistä kumpuaa tarve olla noin ilkeä? Tuo kommentti liittyi siihen, millaisissa tilanteissa tehdään kiireellinen sektio ns. automaattisesti. Sykkeiden lasku ei ole sellainen tilanne että siinä aina tehdään varmuuden vuoksi heti sektio. Ei se ole mitään höpsimistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Juuri nuo liioittelevat kommentit saavat ihmiset uskomaan, että naiset on edelleenkin hysteerisiä ja vailla rationaalisen ajattelun taitoja. NIin ei varmasti ole, mutta sellainen vaikutelma helposti tulee ja sitten on helppo olla uskomatta mitä toinen sanoo."

Tokihan tuosta voi tulla liioittelun tuntu, jos ei ymmärrä mitä eroa on tavoitteen arvelulla ja asian faktana väittämisellä. Se on kuitenkin ihan oma ongelmasi. Emme me naiset ole vastuussa siitä että et tulkitse meitä hysteerisiksi. Oleä tulkitsematta. Ei meidän tarvitse mitenkään millään järkevyydellä erikseen ansaita puheoikeutta ja oikeutta päättää omista asioistamme. 

 

jos haet uskottavuutta asiallisesi, niin silloin olisi parempi olla rationaalinen ja pysyä faktoissa liiallisen tunnepitoisen viestinnän sijaan

 

Normaali ihminen osaa yleensä säädellä käyttäytymistään voimakkaissakin tunnereaktioissa eikä esim. äidy  väkivaltaiseksi kätilön tai lääkärin suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Naiset hoidetaan aina vähän sinnepäin. Niin se vaan on eikä se tule mihinkään muuttumaan. Lapsia en tätä menoa halua. Naistenklinikalla olen joutunut gynekologisten vaivojen takia asioida ja tuli tunne että kohdellaan kuin esinettä. Mitään halua olla raskaana ja synnyttää ei ole eikä tulekaan tätä menoa. Toisaalta julkisen resurssit ei myöskään riitä naisten hyvään hoitoon. Ilmeisesti miehet valittaa enemmän niin miesten hoidosta ollaan tarkempia? Ihmetyttää vaan kun esim oma ex poikaystävä sai heti ajan julkiselle kun peniksessa oli jotain vaivaa.

Ei kyllä saa aikaa julkiselle kovin nopeasti jos peniksessä on jotain paitsi ehkä jos se olisi poikki tms. 

Jos te kaipaatte tilastoja "ilman vääristelyä", niin miksi ette katso tilastoja maista, joissa tehdään huomattavasti enemmän sektioita kuin Suomessa. Niitä maita on, jossa suunnitellut sektion ovat todella korkealla prosentilla. Näitä tilastoja on saatavilla helposti. 

Miltä näyttää kuolleisuus ja komplikaatiot verrattuna Suomeen? 

Vierailija kirjoitti:

Jos te kaipaatte tilastoja "ilman vääristelyä", niin miksi ette katso tilastoja maista, joissa tehdään huomattavasti enemmän sektioita kuin Suomessa. Niitä maita on, jossa suunnitellut sektion ovat todella korkealla prosentilla. Näitä tilastoja on saatavilla helposti. 

Miltä näyttää kuolleisuus ja komplikaatiot verrattuna Suomeen? 

Ja hyvältähän ne näyttää. Esim. Yhdysvalloissa tehdään paljon sektioita ja kuolleisuus on Suomea suurempi. Jos taustamuuttujat valitaan suomalaista väestöä vastaaviksi, näyttää hyvältä. Kuolleisuus on samaa luokkaa, mutta vaurioituminen huomattavasti vähäisempää.