Mitä etuja on kaksikerroksisessa kodissa?

Vierailija kirjoitti:

Meillä kun mies teki vuorotöitä niin oli kiva kun sai touhuta rauhassa alakerrassa vaikka hän nukkui ylhäällä. Mutta kyllä negatiivisia puolia silti on paljon enemmän.

Tämä.

Vaimo on vuorotöissä, mulla on miesluola kellarissa. Siellä on salarakkaan helppo poiketa helpottamassa mun oloa kun on oma sisäänkäynti.

M44

Vierailija kirjoitti:

Enemmän pihaa. Ja jos on lapsia niin lapset saa meukata yläkerrassa melkein niin paljon kuin sielu sietää eikä äänet kuulu hyvin alakertaan.

Miksi kerrostalossa asuva valittaa yläkerran naapureiden äänistä jos ne eivät kuulu alakertaan?

Yksityisyys on parempi. Jos kaikki on yhdessä tasossa niin väistämättä makuuhuoneet tulee yleisten tilojen viereen. Siinä on lapsilla noloa kertoa salaisuuksia kun äiti on oven takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän pihaa. Ja jos on lapsia niin lapset saa meukata yläkerrassa melkein niin paljon kuin sielu sietää eikä äänet kuulu hyvin alakertaan.

Miten se on mahdollista? Kerrostaloissa on monesti paksummat lattiat kuin monessa okt:ssa ja nimenomaan lasten ravaaminen tuntuu väkisin kuuluvan alakertaan ainakin tämän palstan mukaan.

OKT ja kerrostalot rakennetaan eri tavalla

Vierailija kirjoitti:

Entä yksikerroksisessa kerrostalossa, mitä etuja? 

:DDDD Hissi aina vapaana.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään.

Onpahan, nimittäin se toinen kerros.

Tilavuudeltaan samankokoinen koti menee pienempään "jalanjälkeen" ja toki riippuen pohjakartasta, oleskelu ja ns. arkitilat saa paremmin "eristettyä" makuuhuoneista yms. Jotka useimmiten sijaitsevat ylemmissä kerroksissa. 

Vierailija kirjoitti:

Siis te meinaatte asua eläkkeellä samassa talossa missä lapsetkin asui? Mikä järki ylläpitää tyhjiä huoneita saati kokonaista kerrosta johon näemmä ei sitten lonkkavaivaisena edes pääse. Kyllä mä nyt itse ajattelin eläkevaiheeseen hankkia pienemmän ja helpomman.

Mun 95v isäni asuu edelleen kasikerroksisessa. Kun pari vuotta sitten alkoi hänellä polvet mennä huonoksi, hankki porrashissin. Elä vähän sellaienn kuin Gremlins-leffassa eli pääsee istuen kerrosten väliä. Kun mulle laitettiin polviin tekonivelet, niin noi portaat oli ihan parasta kuntoutusta. Miksi ylimääräisiä huoneita? Tuota mäkin mietin aikoinaan, mutta sitten ajattelin, että muutto neliöstä kolmioon ei sittenkään kuullostanut niin tärkeältä, että olisin nähnyt sen vaivan, että stailaan tän ausnnon myyntikuntoon, rupean myymään ja ostamaan jostain kolmion (mahdollisesti vielä remontoimaan sen)  ja teen muuton. Kaksioon en etätyöläisenä halunnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän pihaa. Ja jos on lapsia niin lapset saa meukata yläkerrassa melkein niin paljon kuin sielu sietää eikä äänet kuulu hyvin alakertaan.

Miten se on mahdollista? Kerrostaloissa on monesti paksummat lattiat kuin monessa okt:ssa ja nimenomaan lasten ravaaminen tuntuu väkisin kuuluvan alakertaan ainakin tämän palstan mukaan.

OKT ja kerrostalot rakennetaan eri tavalla

Niin, omakotitalossa ei ole mitään normeja ääneneristykselle. Eli mitään ääneneristyksiä tai äänikatkoja ei tarvita. Kerrostalo on paljon hiljaisempi myös siksi että tilojen välillä ei ole suoraan ovia tai muita aukkoja, vaan ovet ovat käytävään.

En muuttaisi enää kaksikerroksiseen. Meillä nyt yksikerroksinen, neliöitä hiukan alke 180m2. En keksi yhtään negatiivista asiaa tästä. Piha in tarpeeksi iso, talon pohja loistava ja toimiva. Helppo hoitaa arki tässä ja joskus myöhemmin, vanhuusiässä helppo muokata apuvälineillä liikuttavaksi. 

Miehellä katkesi jalka pari vuotta sitten, oli kätevää, kub kaikki oli samassa tasossa eikä tarvinnut tehdä erikoisjärjestelyitä. 

Makuasia. Itse kyllä tykkään asua ennemmin 2-kerroksisessa kuin yhdessä tasossa. Meiltä on yläkerrasta näkymä puistoon. Alakerrassa ei oikeastaan näy muuta kuin oma takapiha ja toisella puolella etupiha. Lintuja on tietysti kiva katsella lintulaudalla ja kesällä kukkia, mutta yleisesti ottaen kakkoskerroksesta paljon paremmat näköalat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän pihaa. Ja jos on lapsia niin lapset saa meukata yläkerrassa melkein niin paljon kuin sielu sietää eikä äänet kuulu hyvin alakertaan.

Miten se on mahdollista? Kerrostaloissa on monesti paksummat lattiat kuin monessa okt:ssa ja nimenomaan lasten ravaaminen tuntuu väkisin kuuluvan alakertaan ainakin tämän palstan mukaan.

OKT ja kerrostalot rakennetaan eri tavalla

Niin, omakotitalossa ei ole mitään normeja ääneneristykselle. Eli mitään ääneneristyksiä tai äänikatkoja ei tarvita. Kerrostalo on paljon hiljaisempi myös siksi että tilojen välillä ei ole suoraan ovia tai muita aukkoja, vaan ovet ovat käytävään.

lol? Itse asun alle 20 vuotta vanhassa kerrostalossa ja kuulen kun seuraavan kerroksen naapuri sulkee ovensa. Ulospäin ihan OK äänieristys.

Palvelusväki asuu alakerroksessa ja tekee siellä ruoat, jotka sitten tarjoilevat yläkerran hyväosaisille?

Vierailija kirjoitti:

Palvelusväki asuu alakerroksessa ja tekee siellä ruoat, jotka sitten tarjoilevat yläkerran hyväosaisille?

Nooh..meillä kutakuinkin näin :D Yläkerran hyväosainen on kissa ja palvelusväkeä taas minä. 

Vierailija kirjoitti:

En enää millään haluaisi muuttaa yksikerroksiseen. Toki pakko jos jotain sattuu eikä enää pääse portaita tms. En oikein tiedä miksi tykkään niin paljon, pidän ainakin siitä että tietyt tilat on niin selkeästi "eri maailmoja". Joku suuri viehätys tässä on itselle, aiemmin olen aina asunut yksikerroksisessa. Jopa treenaan menemällä portaita ylös alas, niin paljon niistä tykkään :D Pienessä asunnossa se 2 kerrosta taas ois kyllä ihan nou nou. Joku Vantaa on täynnä sellaista uudisrakentamista.

Jos jotain sattuu ja joudut pyörätuoliin, on liian myöhäistä muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

En muuttaisi enää kaksikerroksiseen. Meillä nyt yksikerroksinen, neliöitä hiukan alke 180m2. En keksi yhtään negatiivista asiaa tästä. Piha in tarpeeksi iso, talon pohja loistava ja toimiva. Helppo hoitaa arki tässä ja joskus myöhemmin, vanhuusiässä helppo muokata apuvälineillä liikuttavaksi. 

Miehellä katkesi jalka pari vuotta sitten, oli kätevää, kub kaikki oli samassa tasossa eikä tarvinnut tehdä erikoisjärjestelyitä. 

Siinäpä tontissa onkin salaisuus. Moni haluaa väen vängällä tehdä ne talonsa postimerkkitonteille, vaikka samalla rahalla saisi muutaman kilsan päästä suuremman tontin. Sitten joihinkin suurten tonttien omistajiin iskee ahneus ja pilkkovat tonttejaan pienemmiksi, jotta voidaan myydä tonttimaata kovalla hinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En enää millään haluaisi muuttaa yksikerroksiseen. Toki pakko jos jotain sattuu eikä enää pääse portaita tms. En oikein tiedä miksi tykkään niin paljon, pidän ainakin siitä että tietyt tilat on niin selkeästi "eri maailmoja". Joku suuri viehätys tässä on itselle, aiemmin olen aina asunut yksikerroksisessa. Jopa treenaan menemällä portaita ylös alas, niin paljon niistä tykkään :D Pienessä asunnossa se 2 kerrosta taas ois kyllä ihan nou nou. Joku Vantaa on täynnä sellaista uudisrakentamista.

Jos jotain sattuu ja joudut pyörätuoliin, on liian myöhäistä muuttaa.

Niin, ja tämän takia kannattaa olla tekemättä yhtään mitään, kun "mitä jos". 

Olen lopunelämää yksin, mitä jos kumppani pettää!!

Vierailija kirjoitti:

En enää millään haluaisi muuttaa yksikerroksiseen. Toki pakko jos jotain sattuu eikä enää pääse portaita tms. En oikein tiedä miksi tykkään niin paljon, pidän ainakin siitä että tietyt tilat on niin selkeästi "eri maailmoja". Joku suuri viehätys tässä on itselle, aiemmin olen aina asunut yksikerroksisessa. Jopa treenaan menemällä portaita ylös alas, niin paljon niistä tykkään :D Pienessä asunnossa se 2 kerrosta taas ois kyllä ihan nou nou. Joku Vantaa on täynnä sellaista uudisrakentamista.

Hyvin sanottu tuo "eri maailmat". Itse asun yksin vanhassa kaksikerroksisessa. Toiseen kerrokseen käynti ulkokuistin kautta. Viikonloppuina olen usein "lomamatkalla" yläkerrassa.

Kun aikuiset lapset muuttavat paikasta toiseen, ylimääräiset tavarat ja huonekalut roudataan äidin vintille. Käyvät useammin kun pitää kaivaa jotain tiettyä tavaraa ja mullistavat koko yläkerran samalla. Kuluupahan aika niitä järjestellessä.

Asun 3-kerroksisessa talossa + kellari.  Pienenä lapset saivat meuhkata 2. Kerroksessa.  Alakerrassa oli aika rauhallista.  Joskus kyllä joutui juoksemaan ylös ja irroittaa tenavat toisistaa.  Teini-iässä toinen muutti 3. Kerrokseen.  Siellä oli tilaa yövieraillekin.  Oli silloin oikein hyvä ratkaisu, mutta enää ei rappusia noiseminen  innosta ja etsimme pientä taloa ja ilman rappusia.