Lue keskustelun säännöt.
Miten joku voi tehdä lapsen vielä nelikymppisenä?
29.12.2024 |
Tätä ihmettelen nyt kun olen itse 44-vuotias ja vähintään esivaihdevuodet jyllää ja voimat on loppu. Omat lapseni ovat jo tukevasti aikuisia. En käsitä, miten joku voi jaksaa nelikymppisenä ja vanhempana pikkulapsiarkea, kun hyvä jos itse jaksan työpäivän ja sitten vain maata suunnilleen sohvalla. Ehkä vielä ymmärtää, jos on pitkään haaveillut lapsesta ja saa sitten kauan toivotun esikoisen, mutta jos isoja lapsia n jo ennestään, niin kuka voi haluta aloittaa jälleen saman rumban.
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Ap, mä ihmettelen ihan samaa! Oon sisimmässäni ihan hiljaisen äimistynyt ( tai suorastaan tyrmistynyt, vaikka en sitä näytä mitenkään), kun joku haluaa ja saa lapsen yli neljäkymppisenä. En itse ole väsynyt, vaan hyvässä kunnossa ja voimissa, olo on pirteä ja hyvä, mutta olisi aivan järkyttävää nyt pitkästi yli nelikymppisenä saada lapsi ja alkaa kaikki uudelleen. Voi k a u h i s t u s. Jos nyt tulisi lapsi niin seitsemän vuoden päästä hänellä alkaisi vasta ekaluokka -kaikki kouluvuodet vielä edessä, ja sitä ennen yövalvomiset, uhmaiät jne. Tästä saavutetusta vapaudesta olisi kyllä niin kamalaa luopua, vaikka tiedän toisaalta, että rakastaisin yli kaiken sitä lasta joka syntyisi -jos nyt syntyisi. Nyt on seuraavan sukupolven vuoro lisääntyä :D
Se onkin vallan eri asia saada ensimmäinen lapsi nelikymppisenä. Silloin ei ole raskaita lapsiperhevuosia taustalla ja vapaus on saatu jo elää ja kokea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairastin 18-25 vuotiaana korkean toiminnallisuuden toistuvan vakavan masennuksen. Lääkäri sanoi silloin, että tarvitsen loppuelämän lääkityksen. Söin lääkkeitä 4 kuukautta. 30 vuotiaana sairastin rintasyövän. Kumppani jätti minut, koska halusi lapsia, eikä uskonut minun voivan niitä enää kantaa. 36 vuotiaana kihlattuni kuoli tapaturmaisesti kuukautta ennen häitämme. 39 vuotiaana löysin uuden suhteen, jossa lähdettiin vuoden seurustelun jälkeen hedelmöityshoitoihin. Huomattiin pian ettei sovita toisillemme ja päätettiin lopettaa suhde, kun olin 42. Vuosi suhteen päättymisen jälkeen päätin lähteä yksin hedelmöityshoitoihin. Nyt 49 vuotiaana meitä on kolme.
Kaikenlaista on elämässä tapahtunut. Kaikella on ehkä tarkoituksensa. Jumala kuuli masentuneen minun pyynnön ja teki minusta kaiken jälkeen onnellisen. Viime vuodet lasteni kanssa ovat olleet elämäni parasta aikaa. Tein hurjan paljon töitä ennen heitä ja heidän tultua on ollut mahdollisuus pysähtyä ja nauttia. Heidän isovanhemmat ja enot ja tädit perheineen ovat kaikki elossa ja hyvässä kunnossa. Itse olen myös hyvässä kunnossa ja pidän tietysti itsestäni hyvää huolta. Ne jotka tietävät tarinani ovat kaikki hyvin onnellisia puolestani, että 44 ja 46 vuotiaana sain vihdoin lapseni. Nekin, jotka aiemmin olivat sitä mieltä, että lapset on tehtävä viimeistään 35 vuotiaana.
Toisen onni ja valinnat eivät ole sinulta pois, vaikka et toimisikaan samalla tavalla. Vaikka et yli 40 vuotiaana jaksaisi pikkulapsia, joku muu saa ja voi jaksaa.
"Kyllähän kaikki sairaudet ja vammaisuudet on todennäköisempiä kun munasolujen ja siittiöiden laatu heikkenee iän myötä"
Joo on todennäköisempiä, mutta todennäköisyys on silti edelleen hyvin pieni. Ja jos 43-vuotiaille vanhemmille syntyy vammainen lapsi ei voida vetää päätelmää, että se johtuu iästä.
Vierailija kirjoitti:
Sairastin 18-25 vuotiaana korkean toiminnallisuuden toistuvan vakavan masennuksen. Lääkäri sanoi silloin, että tarvitsen loppuelämän lääkityksen. Söin lääkkeitä 4 kuukautta. 30 vuotiaana sairastin rintasyövän. Kumppani jätti minut, koska halusi lapsia, eikä uskonut minun voivan niitä enää kantaa. 36 vuotiaana kihlattuni kuoli tapaturmaisesti kuukautta ennen häitämme. 39 vuotiaana löysin uuden suhteen, jossa lähdettiin vuoden seurustelun jälkeen hedelmöityshoitoihin. Huomattiin pian ettei sovita toisillemme ja päätettiin lopettaa suhde, kun olin 42. Vuosi suhteen päättymisen jälkeen päätin lähteä yksin hedelmöityshoitoihin. Nyt 49 vuotiaana meitä on kolme.
Kaikenlaista on elämässä tapahtunut. Kaikella on ehkä tarkoituksensa. Jumala kuuli masentuneen minun pyynnön ja teki minusta kaiken jälkeen onnellisen. Viime vuodet lasteni kanssa ovat olleet elämäni parasta aikaa. Tein hurjan paljon töitä ennen heitä ja heidän tultua
Tämä tarina on hyvä osoitus siitä, että ikinä ei voida tietää mitä kaikkea joku on elämässä kokenut ja miten on päätynyt siihen missä on. Ei ole mitään asiaa siis kenelläkään arvostella ja ihmetellä toisten elämää.
Olet huono ihminen. Hyvät ihmiset jaksavat ja pitävät yhteiskunnan pyörimässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin 38. Raskaus ja synnytys ottivat voimille, mutta nyt lapsi on jo melkein aikuinen ja olen tietysti onnellinen, että hänet vielä sain. Menkat loppuivat vuosi synnytyksen jälkeen, joten viime tippaan jäi!
Oho, onpa sinulla loppuneet menkat aikaisin. Minä olen 43 ja luomusti raskaana. Ei tietoakaan vaihdevuosista tai edes esivaihdevuosista. Äidilläni vaihdevuodet tulivat viisikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 38. Raskaus ja synnytys ottivat voimille, mutta nyt lapsi on jo melkein aikuinen ja olen tietysti onnellinen, että hänet vielä sain. Menkat loppuivat vuosi synnytyksen jälkeen, joten viime tippaan jäi!
Oho, onpa sinulla loppuneet menkat aikaisin. Minä olen 43 ja luomusti raskaana. Ei tietoakaan vaihdevuosista tai edes esivaihdevuosista. Äidilläni vaihdevuodet tulivat viisikymppisenä.
Jos äidiltäsi loppui kuukautiset 50 veenä niin hänellä on ollut muutoksia hormoneissa jo noin 10 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia ei ole pakko hankkia missään iässä, mutta enenmän oisin huolissani miten 44-vuotiaana ei jaksa mitään..hyvällä tuurilla tai huonolla miten sen ottaa olisi vielä puoli elämää edessä. Itse olen 45 ja 3-vuotias löytyy talosta, jos tulisin vielä raskaaksi ei haittaisi, mutta en usko tähän mahdollisuuteen enää. Ja hoitoihin en lähtisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 38. Raskaus ja synnytys ottivat voimille, mutta nyt lapsi on jo melkein aikuinen ja olen tietysti onnellinen, että hänet vielä sain. Menkat loppuivat vuosi synnytyksen jälkeen, joten viime tippaan jäi!
Oho, onpa sinulla loppuneet menkat aikaisin. Minä olen 43 ja luomusti raskaana. Ei tietoakaan vaihdevuosista tai edes esivaihdevuosista. Äidilläni vaihdevuodet tulivat viisikymppisenä.
Jos äidiltäsi loppui kuukautiset 50 veenä niin hänellä on ollut muutoksia hormoneissa jo noin 10 vuotta.
Nyt kyse oli kuukautisten loppumisesta eli menopaussista. Menopaussi on keskimäärin 51-vuotiaana. Jos se on alle 40-vuotiaana, kyse on ennenaikaisista vaihdevuosista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 38. Raskaus ja synnytys ottivat voimille, mutta nyt lapsi on jo melkein aikuinen ja olen tietysti onnellinen, että hänet vielä sain. Menkat loppuivat vuosi synnytyksen jälkeen, joten viime tippaan jäi!
Oho, onpa sinulla loppuneet menkat aikaisin. Minä olen 43 ja luomusti raskaana. Ei tietoakaan vaihdevuosista tai edes esivaihdevuosista. Äidilläni vaihdevuodet tulivat viisikymppisenä.
Jos äidiltäsi loppui kuukautiset 50 veenä niin hänellä on ollut muutoksia hormoneissa jo noin 10 vuotta.
Nyt kyse oli kuukautisten loppumisesta eli menopaussista. Menopaussi on keskimäärin 51-vuotiaana. Jos se on alle 40-vuotiaana, kyse on ennenaikaisista vaihdevuosista.
Jep, mutta hormoneihin tulee muutoksia n 10 v ennen kuin kuukautiset loppuu. Esivaihdevuodet. Kaikki ei huomaa muita oireita kuin esim kuukautiskierron vähäiset muutokset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tekis vaikka olen 32 vuotias. Biologia on biologia.
Tuo nyt on jo hullua jos kolmekymppinen esittää, että on liian vanha saamaan lapsia.
Jep. Meidän perhettä ei olisi olemassakaan, jos tuo olisi joku ikäraja. Tavatessamme meistä nuorempikin oli lähempänä neljääkymppiä. Luomuna onnistui lasten saanti, mikä ei toki ole itsestäänselvyys, mutta tosi monella onnistuu reilusti yli tuon aiemman mainitseman iän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sairastin 18-25 vuotiaana korkean toiminnallisuuden toistuvan vakavan masennuksen. Lääkäri sanoi silloin, että tarvitsen loppuelämän lääkityksen. Söin lääkkeitä 4 kuukautta. 30 vuotiaana sairastin rintasyövän. Kumppani jätti minut, koska halusi lapsia, eikä uskonut minun voivan niitä enää kantaa. 36 vuotiaana kihlattuni kuoli tapaturmaisesti kuukautta ennen häitämme. 39 vuotiaana löysin uuden suhteen, jossa lähdettiin vuoden seurustelun jälkeen hedelmöityshoitoihin. Huomattiin pian ettei sovita toisillemme ja päätettiin lopettaa suhde, kun olin 42. Vuosi suhteen päättymisen jälkeen päätin lähteä yksin hedelmöityshoitoihin. Nyt 49 vuotiaana meitä on kolme.
Kaikenlaista on elämässä tapahtunut. Kaikella on ehkä tarkoituksensa. Jumala kuuli masentuneen minun pyynnön ja teki minusta kaiken jälkeen onnellisen. Viime vuodet lasteni kanssa ovat olleet elämäni parasta aikaa. Tein hurjan paljon töitä ennen heitä ja heidän tultua
Tämä kannattaisi ajatuksella lukea jokaisen, joka ylimielisyydessään viisastelee siitä miten lapset pitäisi "hankkia" tietyn ikäisenä. Toivottavasti edes joku vastaavia viisauksia laukonut tai vanhempia äitejä tuomitseva tuntee häpeän piston sisimmässään.
Jos oot nelikymppinen ja sulla on ensimmäisen kerran elämässä mahdollisuus yrittää lasta ja sitä haluat, niin tee se. Elämä lasten kanssa ei oo välttämättä helppoa, mutta antaa paljon enemmän kuin ottaa ja sun ei ainakaan tarvitse miettiä, että mitä merkitystä sun elämällä oikeastaan on.
Itse olin niin onnekas, että sain lapset juuri silloin kun niitä halusinkin eli kolmikymppisenä. Enää reilu nelikymppisenä en lähtisi ns. uudelle kierrokselle. Lisääntymislaatikko on jo ruksittu tässä elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensiksikin lapsia ei noin vaan tehdä, sen tietää jokainen lapsettomuudesta minkään aikaa kärsinyt.
Jokainen elää omanlaisensa elämänpolun, eikä kaikkia asioita kuulu tapahtua samassa järjestyksessä. Voi olla syynsä sille, että lapsia ei ole saanut tai halunnut 20 tai 30 vuoden ikäisenä.
No kyllä koiran kanssa oli jotenkin raskaampaa kolmekymppisen kuin pienen lapsen kanssa nelikymppisenä. Aina piti aamulla ekana lähteä ulos, eikä kömpiä sohvalle rollen remmin pariin...
Toivottavasti kaikki halukkaat saavat lapsia. Iästä viis.
En saanut lasta, vaikka yritin 46 vuotiaaksi asti Suomessa. Suomen lainsäädäntöä on muutettava Viron kaltaiseksi, jotta hoidoissa voi käydä 50 vuotiaaksi asti.
Vierailija kirjoitti:
En saanut lasta, vaikka yritin 46 vuotiaaksi asti Suomessa. Suomen lainsäädäntöä on muutettava Viron kaltaiseksi, jotta hoidoissa voi käydä 50 vuotiaaksi asti.
Tuskinpa olisit lasta saanut sittenkään. Jos ei tuohon ikään mennessä onnistu, ei se onnistu myöhemminkään.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tyylillään. Tykkään yli 40 vuotiaana alkaa pitämään itsestäni parempaa huolta. Käydä salilla ja lenkillä, harrastaa muutakin. Nukkua kun väsyttää, herätä myöhään viikonloppuna. Keskittyä itseeni kun lapset ovat isoja nyt
Samoin. Lapset tehty aikoinaan nuorena, freeseillä sukusoluilla, terveitä ja menestyviä aikuisia tuli
Kyllä mun tutut on tehneet viime aikoina lapset alle 30 v (valmistuttuaan yliopistosta ja saatuaan vakityöt) ja 40 v on poikkeus.