**HUHTIKUUNhelmet** vk 38
Aloitan jälleen uuden viikkopinon. Sattuu nämä aamuvuorot aina maanantaille näemmä.. Tänään vielä aikainen, ennen seitsemää töihin :/ Noo, pakko jaksaa..
Mitään raskausoireita ei ole ollut.. Tai no viikonloppuna oli tai sitten kuvittelin :/ .. Huolestuttavaa.. 3vko vielä ultraan.
No mutta en tämän enempiä nyt kirjoittele, kun pittää sinne töihin mennä.. :(
Verticia & masukkiasukki Rv 9+3
Kommentit (32)
Täällä on tätä yökötystä vaan...ei tarvii mitään kovin ihmeitä kuvitella niin alkaa heti yököttämään, mitään ei varsinaisesti tule mutta kumminkin...
Maha on aika turvonneen näkönen...millonkohan se alkaa oikein kasvamaan? Mieskin välillä ihmettelee, että kuin ei se maha vielä näy... malttamaton kun on :)Käytiin viime viikolla ultrassa ja kaikki oli hyvin.
Nuha on onneksi helpottanu eikä kuumetta ole ilmaantunu.
Putrille:
Ymmärrän hyvin, että sinua jännittää tuo huominen, mutta koita vain nauttia illasta :) Itselläni on nyt meneillään sellainen tilanne, etten jaksaisi oikein kertoa kenellekään, edes hyville ystäville. Jotenkin haluan nauttia tästä "näkymättömyydestä" ja siitä että saan olla rauhassa.
rv 12+1
Viime sunnuntaina oli aivan fantsu olo. En edes muistanut miltä niin hyvä olo tuntuukaan. Heräsin aamulla kuudelta ja menin puoli kaksitoista yöllä nukkumaan. Siinä välissä ehdin tehdä jos minkälaista hommaa ja olin kuin duracel pupu. Mieskin ihmetteli mikä muhun oli mennyt. Sitten alkoi jo pelottamaan, että onko masussa kaikki kunnossa kun olo oli niin hyvä. Ihan kun ei nyt voisi nauttia olostaan täysin rinnoin!
Sunnuntai olikin sitten se ainoa poikkeuspäivä jota tässä on taas nähty. Kuvotus ja pahaolo jatkuu. Eilen olin niin poikki töiden jälkeen, että makasin suurinpiirtein koko illan sängyssä ja sen jälkeen vetäsin noin 10 tunnin yöunet. Mulla on tosin aivan sama vika noiden yöheräilyjen kanssa. Harvoin saan nukuttua koko yötä loppuun ja heräilen useamman kerran yössä.
Töissä on pinna kireellä kun on niin paha olo koko ajan. Ei jaksais millään ollaan empaattinen muita kohtaan. Kotona ollaan kyllä hyvin ymmärtäväisiä vaikka en jaksa kauheasti touhuta.
Huomenna ajattelin mennä perjantain kunniaksi vaatekauppaan ostamaan jotain päällepantavaa. Kaksi viikoa töissä samoissa housuissa ja jakussa alkaa jo tökkimään.
Vauvan tarvikkeiden ostot olen kyllä aatellu jättää keväälle. Ei ole kauheasti tilaa missä säilytellä. Ei vielä jotenkaan tunnu siltä, että haluaisi vielä mitään ostella. Kun ultrassa näkis, että onko kädet ja jalat kohdallaan ja muutenkin terveen puoleinen niin eiköhän se fiilis siitä tule.
Viikonjatkoja kaikille!
Päkkänä 8+jotain
Lupailin niitä np-ultra-kuulumisia: Siellä se neponen vilkutteli iloisesti, nukkui ensin mutta heräsi sitten "kiukkuisena"sätkimään kun lääkäri vähän tökki. Kaksi kättä, kaksi jalkaa ja pään sisälläkin kuulemma kaikki kunnossa. (miten ihmeessähän se senkin erotti, mä kun just ja just tajusin missä se pää on...;) Turvotusta oli yksi milli, eli ei mitenkään mainittavasti. Mistään veriseuloista ei ollut mitään puhetta, enkä sitten edes kysellyt, kun ei ollut tuota turvotustakaan. Sain ajan rakenneultraan marraskuulle, kivaa. Se ei siis ole täällä mikään itsestään selvyys, vaan vaavi on nyt tiukemmassa syynissä tämän mun kilpparisairauden takia. Neuvolassa kyllä ultrataan joka lääkärikäynnillä (3krt/raskaus), mutta varsinaista rakenneultraa siellä ei tehdä. Pituutta tyypillä oli 4,7 cm (päästä pyllyyn), eli oli kolme päivää pienempi mitä kuukautisista laskettuna, mutta ei sitä aikaa nyt mihinkään siirretty.
Kerrottiin eilen sitten lapsille, kun oli kunnon kuva mitä näyttää. Kommentit oli sekalaiset:
Poika 9v: MITÄ! Ootsä TAAS raskaana?
Tyttö 6v: Jos se on taas poika niin mä kyllä muutan pois.
Poika 4v: ei oikein ensin osannut kommentoida mitenkään, totesi vaan vähän ajan päästä että hän sitten hoitaa sitä vauvaa.
Nyt ei tarvitse enää murehtia tuosta tiedottamisesta, ensi viikkoon mennessä sen on kuulleet varmasti koko suku ja puolet koulun ja päiväkodin henkilökunnasta;) Töissä täytyy vielä avautua, sinne asti nämä jutut eivät täältä leviä, olen ihan eri paikkakunnalla töissä.
Onko moni muu jo kertonut sisaruksille? Kommentit?
Olo on ehkä vähän paranemaan päin. Tosin ainakin eilen illalla jouduin vielä juoksemaan oksentamaan, ihan yhtäkkiä tästä tietokoneelta. Tuli vaan sellainen olo että nyt heti kun juoksen niin ehä kerkiän, ja just ja just ehdin. Väsymystä on vielä vähän (se ei kyllä taida mulla helpottaa koskaan...) mutta ei ole enää sellainen hirveen nuutunut olo kuin alussa. Jaksaiskohan tänä iltana vaikka siivota. Täällä on ihan hirveä kaaos, kun ei illalla jaksa töiden jälkeen kauheasti panostaa. Lapset kyllä jaksaa sotkea ihan yhtä paljon oli pyhä tai arki;)
Tarvikkeista: en ole vielä hommannut mitään enkä ajatellutkaan paljon ennen kevättä hommata. Tosin meillä on aika paljon tavaraa edellisiltä, vaunut ja vaatteita ainakin löytyy. Cragon kaukalon ja siihen käyvät matkarattaat ajattelin ostaa vuodenvaihteessa, jos olisivat tarjouksessa (=veronpalautuksilla) Meillä oli ne tuolla kuopuksella ja oli ihan mielettömän kätevät! Ja jotain sitteriä ja tällaista pientä puuttuu, mutta niitä voi jaella noille mummeille ostettavaksi, ne kun ovat aina kärkkäinä työntämässä lusikkaansa soppaan, niin on kiva kun voi sanoa mitä tarvii.
Jahas lapsia alkaa kömpimään hereille, täytyy aloittaa pikkuhiljaa arkea=)
T: Helmielina ja neponen 12+0
Toivottavasti tää viesti ei tuu nyt kahteen kertaan. Tuntuu joka kerta olevan jotain ongelmia lähettämisen kanssa.....
Liian aikaisin menin elvistelemään hyvällä olollani. Tällä viikolla alkoivat todelliset raskausoireet, jee! Mullahan vähän kummittelee mielessä tuo keväinen km, joten olen iloinen kun jossain tuntuu.... Pari kertaa oon ihan jo joutunut juoksemaan vessaan oksentamaan, töissä tietenkin. Kamalan väsynyt olen myös ollut, keskiviikkona menin nukkumaan 19.30 ja nukuin kevyet 11 tuntia. Tällaista ei oo tapahtunut sitten esikoisen syntymän, yleensä nukun 7-8 tuntia. Nälkä tuntuu myös olevan koko ajan, mutta mitään erityistä mielitekoa ei vielä ole tullut. Painoa on myös jo tullut ja viikonloppuna joudun varmaan jo menemään ostamaan uudet housut, kun kaikki vanhat kiristää.... Eli samanlaisia oireita kuin monella muullakin.
Menen ekalle neuvolakäynnille 26.9 ja sitten vasta selvii tuo np-ultra aika. Siihen saakka ajattelin olla kertomatta 4 v. pojallemme, koska hän on odottanut vauvaa meille jo pitkään ja haluaa varmasti kertoa sen koko maailmalle sen jälkeen ;) Ystäville ja työkavereille kerron vasta np-ultran jälkeen. Voi kun viikot nyt menis nopeasti, en malta odottaa :-)
Jos vaikka yrittäis tehdä vähän töitäkin välillä...
Lumikide ja papunen 8+2
On se vaan niin uskomatonta että meikäläisen mahassa köllöttelee ihan oikea ihmisenalku! :) :) Ei meinaa oikeen todeksi tajuta vieläkään vaikka sen on omin silmin nähny! :) Pikkuinen nukahti kesken ultran ja venytteli sit makeasti kun heräteltiin. :)
Kaikki elimet löyty omilta paikoiltaan ja kaikki oli muutenkin hyvin!
Ensimmäistä kertaa sain maistaa pienen ripauksen sitä, miltä äidinrakkaus tuntuu. Älytön tunneryöppy kun se pikkuinen räpisteli siellä. Ihan mieletön suojelemisen ja holhoamisen tarve! Miltähän sit tuntuu kun sen saa oikeesti syliinsä... Varmaan en osaa muuta kun itkeä ekan tunnin! :)
Nyt pitäis yrittää keskittyä töihin vielä loppu päivä... Posket kramppaa jo hymyilemisestä!
Terv.
Sirppu ja Itu 12+1
Kai se on pakko uskoa, että todella tuolla mahassa juniori uiskentelee!!
Kaikki näytti olevan niinkuin pitääkin. Niskapoimu 0,8mm ja pää-perämittä 40mm! Laskettu aika pysyi samana. Unelias oli ´juniori, mutta saihan siihen vähän liikettä kun hetken odotteli!! Jospa tässä pikkuhuljaa uskaltaa alkaa luottamaan siihen, että meille vauva on tulossa...
Tarkoitus oli nyt viikonloppuna kertoa vanhemmille, mutta koska olen hieman flunssainen ei jaksa lähteä 100km:n päähän kotia! En kuitenkaan puhelimessa halua kertoa.. Ehkä ensi viikonloppuna sitten!!
Nyt sitten nollamaan viikon työrupeama, ja lepäilemään!!
KevätPerhonen 11+1
Uskomatonta, että vasta neljäs pieni ihme saa äidin kyyneliin söpöillä hipsuvarpaiden potkuilla. Niin vain rupesin pillittämään tutkimuspöydällä, vaikka mennessäni ajattelin, että onhan näitä nähty. Oli se hipsuvarvas niin uskomattoman ihana potkiskellessaan, huitoessaan, venytellessään ja pyörähdellessään! Rakastuin ensi silmäyksellä <3 Kuvista vain tuli tosi epäselviä. Emme ole vieläkään kertoneet lapsille ja ajattelin odotella, kunnes masu alkaa näkyä. Mainioita kommentteja oli tullut yksiltä tulevilta isosisaruksilta :D
adelia ja hipsuvarvas 11+6
Ihana lukea teidän muidenkin ultrakokemuksista!
Helmielina, nauratti ja liikutti tuo teidän tytön kommentti =D Laittakaa muutkin hassuja raskauteen liittyviä lausahduksia lastenne suusta, niitä on niin hauska lukea!
Ultra konkretisoi taas tulevaa oikein kunnolla ja hyvä niin! Ihan mieletön fiilis ja onnentunne! Meidän tyyppi alkoi jo ihan näyttää pieneltä lapsoselta! Pongautteli itseään kohdun seinämästä toiseen ja oli kuulemma päivän vilkkain masukki! =D Ensi viikolla tulee veriseulan tulokset, toivotaan ettei tarvi mennä lisätutkimuksiin. Niskapoimu 1,6 ja pää-pylly-mitta mahtavat 6 cm. Laskettu aika pysyi samana, 30.3. eli maaliskuun puolelle menisi. Pysyisin mielelläni kuitenkin täällä huhtikuisten puolella jos teille vaan sopii, sillä olette tulleet jo tutuiksi ja kovin tärkeiksi!
Me ollaan vihdoin kerrottu vanhemmille (olivat onnesta soikeina, odottaneet uutista jo vuosikaudet...) ja muutamalle ystävälle. Niin ihanaa kun ei tarvi enää peitellä ja keksiä valkoisia valheita! Masukin alkaa pikkuhiljaa näkyä. Anoppi ehti soittamaan oman sukunsa läpi viidessä minuutissa, oli niin kova juttu et oli ilmeisesti pakko päästä hehkuttaan...
Olipa lohduttavaa kuulla että muillakin on samanlaisia univaikeuksia ja heräilyjä, vaikkei niitä tietenkään kenellekään haluaisi. Jospa ovat ihan luonnollisia tässä tilassa ja häipyvät samanlailla kuin pahoinvointi. Pelkäsin kovasti että nyt stressaan liikaa enkä saa nukuttua jatkossakaan kun stressaan siitä että stressaan. Mut jos ne on jotain hormoneita tms. jotka meitä valvottaa, niin olo on paljon levollisempi! Ne melatoniininapit ovat jotenkin auttaneet, vaikken ole uskaltanut ottaa kuin korkeintaan joka toinen päivä. Paik, kiitos vinkistä, jos tää jatkuu niin käyn luontaistuotekaupan kautta. Kysyin asiasta vielä ultran yhteydessä ja tärkeintä on että äiti voi hyvin, eikä satunnaisista lääkkeistä pitäisi olla haittaa. Superyliväsyneestä ja ylikierroksilla käyvästä äidistä enemmänkin.
Voi voimia teille jotka painitte vielä yökötyksen kanssa! Eiköhän se kohtapuoliin katoa. Täällä välillä lähes normaali olo, mutta heikotus ja väsymys tulee heti takas kun ne hetkeks unohtaa.
Mukavaa viikonloppua kaikille! Ihanaa, vihdoinkin paljon unta!
t.tsili 12+4
Hei,
Onko jollain tarvetta uudelle käyttämättömälle Angelsounds dopplerille?
Sain lahjaksi kaksi kipaletta ja myyn toisen tuolla Osta & Myy palstalla pois.
Kyseisellä laitteella voi kuulla pikkuisensa sydämensykkeen jo rv 10 ->, itselläni kuulin kotona ennen neuvolaa (heillä sota-ajan laite :) ). Tuo laite on säästänyt monet turhat ultrakerrat kun vuotoja on ollut. Laiteesseen ei tarvitse ostaa mitään kalliita geelejä, toimii itselläni esim. Nivean rasvalla todella hyvin ja tulee aina ilta rasvaukset masuun tehtyä :)
Jos on kiinnostusta, käykää kurkkaamassa. Hinta 59e + pk (uutena 80e).
Ottakaa yhteyttä rohkeasti, myös kysellä saa jos jokin mietityttää :)
Mukavaa sunnuntain jatkoa!!
ensinnä pahoittelut kaikille keskenmenon kokeneille!
Minäkin olen nyt kertonut vauvan sisarusille tästä uudesta tulokkaasta. Molemmat suhtautuivat asiaan ihanasti ja ovat nyt varsin kärsimättömiä, kun lapsi ei synny vielä pitkään aikaan. Erityisesti poikani (3v) haluaisi kovasti päästä lapsen isoveljeksi ja kertoo raskaudesta kaikille, jotka vain jaksavat kuunnella. Että se siitä salassapidosta...
Tarvikkeet, löytyvät omasta takaa. Tuleva pienokaisemme saanee käyttöönsä arsenaalin sisarustensa vaatteita. Vaunut ja sänkykin meillä on vielä tallessa, joten eiköhän niillä päästä pitkälle.
Pääsin minäkin ultraamaan ja oli ihanaa kun lapsi konkretisoitui mustavalkoisena ruudulle. Tosin tuota alkuraskauden down seulontaa ei voitu tehdä, koska minulla oli viikkoja liian vähän. Oli silti huojentavaa nähdä, että lapsi on oikeassa paikassa ja sillä on sydän joka sykkii. Laskettu aikani siirtyi viikolla ja on nyt 19.4. Saan mennä uuteen ultraan lokakuun alussa.
Väsymys on suurin raskausoireistani. Tasaisen verensokerin taktiikalla olen tässä raskaudessa onnistunut torjumaan suurimman osan pahoinvoinnista. Mutta auta armias, jos olen väsynyt silloin seuraa myös pahoinvointi. Pyrinkin nukkumaan 10h yössä ja takaamaan edes kohtalaisen peruskunnon. Mies lähtee ensi viikolla työmatkalle maapallon toiselle puolelle. Tämä hirvittää, koska en tiedä miten suoriudun noista 2 vanhemmasta lapsesta rauhallisin mielin ja itse iltaisin väsyneenä. Täytyy yrittää nukuttaa ne klo 8.
Tsemppiä kaikille, eikö tämän kohta pitäisi helpottaa...
candelafi B-)
Moi!
Onko muut jo saaneet aikoja rakenneultraan? Täällä kutsu tuli reilu viikko toisen neuvolakäynnin jälkeen eli menen siihen 17.11.2008. Töiden vuoksi oli hyvä saada tieto ajasta ajoissa. Kalenteri kun tuppaa täyttymään pitkälle syksyyn.
Osaisko joku suositella vaunumerkkejä/turvakaukaloa...kun ollaan ensimmäistä kertaa asialla. Brion ja Emmaljungan vaunuja on muutamat kaverit kehuneet. Vaunut ja turvakaukalo aiotaan hommata uutena. Etenkin turvakaukalo on sellanen, jossa ei haluta säästää. Kuitenkin kyse vauvan turvallisuudesta. Hinnasta riippumatta halpa henkivakuutus.
En taida viestien perusteella olla ainut jota väsyttää taukoamatta. Neuvolan terkkari "lohdutti" ja sanoi, ettei se väsymys mene nukkumalla ohi. No, jospa se ois kuitenkin helpottamaan päin.
Taapero 82 ja napero 12+2
Minullakin on univaikeuksia. "Iltarukoukseni" on nyt, että anna minun nukkua aamuun asti. Jollain tasolla valvon aina aamuyöstä, mutta parina viime yönä en ole noussut ylös sängystä, vaan saanut itseni uudelleen uneen.
Jännittää työpaikan juhlat huomenna. Asia paljastuu lähes väistämättä kaikille, kun en juo. Juomat kun kaadetaan pöytiin eli ei voi vaivihkaisesti hakea alkoholitonta. Lisäksi asuni on sellainen, että pyöristynyt maha näkyy tosi selvästi. Vaihtoehtoja ei juuri ole, koska muut juhla-asut eivät enää mene päälle. Mutta enpäs viitsisi lähteä pukuostoksille yhden illan takia, varsinkaan kun tuo alkoholipuoli paljastaa asian muutenkin. Ei voi mitään.
-Putri