Aikuiset lapset puhuvat valheita selän takana minusta
Olen eronnut väkivaltaisesta parisuhteesta miltei 10 v sitten.
Kaikki lapseni olivat silloin jo aikuisia ja meillä oli jo 3 lastenlasta tuolloin.
Olen tilanteessa, jossa oma äitini, sisarukseni, sukuni kutsutaan synttäreille, häihin, ristiäisiin, minua ei.
En tiedä miksi.
Erotilanne oli traumaattinen ja vaati mm poliisin turvaamisen, että pystyin hakemaan välttämättömät tarvikkeet erotessani, olin tuolloin turvakodissa ja tein muuttoa omaan asuntooni.
Asiasta eivät he halua keskustella, se on tabu.
Joulut ovat erityisen vaikeita.Tunnen syvää surua ja ahdistusta, sillä kaipaan tietysti lapsiani ja perheyhteyttä vaikka isästänsä tulikin avioero.
En tiedä, miten edetä.
Tunnen huonommuutta, kelpaamattomuutta, toivottomuutta ja häpeää, kun en kelpaa heille eron takia.
Ahdistaa aivan valtavasti.
Help!
Kommentit (28)
Ap, sun psyko ex on mustamaalannut sinut lapsille, sukulaisille ja tuttaville, kertonut kaikille valheita. Erovaiheessa narsistit tekee niin. Saisitteko ulkopuolista apua vaikka perheterapeutklta, joka voisi auttaa sinua ja lapsia keskustelemaan siitä mikä on totta ja mikä ei. Seurakunnan perhetetapia, perheneuvola tms?
Miniä joka nyt on ongelmissa poikani kanssa, ja eroamassa hänestä, kertoi, kuinka poikani puhuu sisaruksilleen, että juon, että olen veloissa, että minulla on jatkuvasti miehiä, että elän kaaoksessa.
Mikään näistä ei pidä paikkaansa.
Miniäni on kohtaamassa ilmeisesti saman tilanteen kuin minäkin.
Rajaton lapsuus tuottaa rikkinäisiä aikuisia.
En saanut koskaan kasvattaa tai opastaa lapsiani ilman että exä mollasi tai puuttui, mitätöi, haukkui minua siinä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Eivät avaa asiaa, eivät tahdo puhua siitä.
On hirvittävän vaikeaa vaikuttaa mitenkään tilanteeseen, kun vastassa on vaikenemisen muuri.
Epäilen exääni, hän puhui aivan omiaan eron syistä, kaunisteli, valehteli ja mm heitti raivoissaan loput tavarani ulos kun tajusi, että olen todellakin lähtenyt ja että lyöntinsä oli nyt se viimeinen.
Hänessä on paljon narsistisia piirteitä, ei ehkä dg asti, mutta piirteitä kuitenkin.
Vihaa minua, kun lähdin pois hänen raivoa ja mykkäkoulua vuorottelevasta, lyönnein omaa tahtoaan korostavasta "hovistaan".
Hänellä oli tapana kiristää perhettämme itsemurhauhkauksilla, ja kerran yrittikin, ei onnistunut, sen jälkeen elimme koko ajan pelossa.
Emme omaisina saaneet mitään tukea eikä apua silloin.
Hänellä oli vakava Alko-ongelma, piilopulloja, jatkuvia ulosottoja ja elämä kaoottista.
Kun lakkasin
Narsistit osaa olla hyvin vakuuttavia. Puhuvat ja keksivät mitä satumaisempia tarinoita, ihan puhdasta fiktiota, niin uskottavasti että paatuneet viranomaisetkin uskoo ihan kaiken. Miksei sitten omat lapsetkin ja koko suku. Et voi taistella vastaan, narsisti voittaa aina. Olen pahoillani puolestasi. Saman kokenut mutta onneksi lapset ei vielä ole kääntyneet minua vastaan.
Juuri näin on käynyt, valitettavasti.
Ovatko läheiset siis sanoneet syyksi eron? Siis ovat vihaisia siitä, että erosit ex-puolisostasi vai?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tällaisen tapauksen. Vaimo ei varmasti tehnyt mitään pahaa silti mies, miehen suku ja tytär kääntyivät vaimoa vastaan. Mies teki sovinnon kuolinvuoteella. Tytär ei sielläkään. Vaimolla onneksi oli oma sukunsa puolellaan. Silti ikuinen ihmetys miten oma tytär syytti äitiään loppuun asti.
Oikeasti teistä ei kukaan tiedä mitä jonkun kodin seinien sisällä tapahtuu.
Minulla aivan sama tarina. En voi muuta sanoa kuin kaikkea hyvää sinulle. Itseäni auttaa jaksamaan se että kaikki muu elämässäni hyvin. Se on pahinta mitä exäni voi kuvitella.
Kaihertaa se silti ei siitä pääse yli eikä ympäri.
Ikävää, että sinulla on ollut näin.
Lapseni eivät ole kokeneet koskaan väkivaltaa isältään, mutta rajattomuutta ja sellaista kaiken sallivuutta, missä lapsen ei ole ollut hyvä kasvaa.
Kuitenkaan heitä ei ole saanut ohjata tai tekemisiään ja tyhmyyksiään rajata, koska isä puuttui välittömästi siihen mitätöimällä esim nukkumaanmenoajat, tai ylipäänsä salli typerän hölmöilyn koska kasvatus ei ollut hänen sanelemaansa ja tahtomaansa.
Sain aina moitteet kun vaadin että läksyt tehdään, suihkussa käydään, vaatteita vaihdetaan, on kotiintuloajat ja tehdään muutakin kuin pelataan.
Isä ei ollut juurikaan läsnä lasten elämässä muuten kuin mollaamalla minua heidän kuultensa.