Isäni leski lähetti minulle n. 12 000 euron laskun putkiremontista

Lesken hallintaoikeus päättyy, jos joku rintaperillisistä tai yleistestamentinsaajista vaatii pesän jakamista.

Vierailija kirjoitti:

Lesken hallintaoikeus päättyy, jos joku rintaperillisistä tai yleistestamentinsaajista vaatii pesän jakamista.

Tämä koskee kuolinpesää muuten, mutta ei asuntoa ja sen normaalia irtaimistoa (pl. tilanteet, joissa leskellä ei ole oikeutta jäädä asuntoon asumaan).

Vierailija kirjoitti:

Lesken hallintaoikeus päättyy, jos joku rintaperillisistä tai yleistestamentinsaajista vaatii pesän jakamista.

Suora lainaus Perintökaaresta:

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myydä kaikki omistukset ennen kuolemaa hyvissä ajoin ja käyttää rahat itse. Ei jää kenellekään murheita ja perintöriitoja👍

Voi myös testamentata kaiken, ja kun lapset eivät vaadi lakiosaa, niin se menee sitten testamentin saajalle.

"Miten ap:ta olisi auttanut tietous putkiremontista asunnossa jota ei pysty myymään?"

Olisi ehkä ollut enemmän aikaa ja mahdollisuuksia miettiä ja järjestellä miten remontin maksaa kuin että postitse pamahtaa yllättäen iso lasku, jossa ehkä vain pari viikkoa eräpäivään. Ehkä aloittaja peri myös rahaa, jonka ehti käyttää johonkin muuhun, joka olisi voinutkin odottaa, jos hän olisi tiennyt aiemmin tällaisesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos lesken asumisoikeusasunnosta on vielä velkaa jäljellä? Kuka sitä maksaa?

Tämä riippuu siitä että kuka asunnon omistaa papereilla. Jos leski omistaa asunnosta tyypillisen puolikkaan niin hän vastaa velasta oman puolikkaansa osuudelta ja kuolinpesä toiselta. Tällaisessa tilanteessa kannattaa selvittää että Pystyisikö tekemään järjestelyjä joiden avulla koko asunto siirtyisi lesken omistukseen. (Tasinko+ velan siirto lesken nimiin)

Mitä jos kyseessä on vainaan ja lesken yhteinen laina? Jääkö laina leskelle silloin kokonaan maksettavaksi? Vai perikunnan kanssa yhdessä?

Kuollut on omaisuudellaan vastuussa velastaan. Eiköhän pankki halua saatavansa ja asunto myyntiin. 

Eli jos leski haluaa jäädä asuntoon niin hän maksaa lainan eikä perikunnalla ole enää oikeutta asuntoon? Siis jos leski haluaa asunnon itselleen. Eli perikunta ei saa mitään perintöä, koska perinnöllä maksetaan velkaa, ja loppu, eli velkainen adunto jää leskelle? Edelyttäen että kaikki perintörahakaan ei riittäisi kattamaan velkaa. Jos on se yhteinen laina, niin sillä mietin, että miten silloin tehdään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kuolinpesä eli sinä olet vastuussa sen asunnon ylläpidosta niin kauan kun leski hyödyntää siinä asumisoikeuttaan...

 

Tämä perustuu entisaikana olleisiin oloihin. Eduskunnan pitäisi vihdoin päättää, että lesken pitkäaikainen oikeus asua asunnossa poistetaan laista. Uudessa laissa voi olla yksi poikkeus. Jos edesmenneellä puolisolla ja leskellä on yhteisiä alaikäisiä lapsia, niin silloin leski ja lapset saavat asua asunnossa edelleen, jos leski sitä toivoo. Omistusasunnossa voi olla niin paljon velkaa tai taloyhtiön remonttimaksuja, että leski ei selviä siitä. Silloin asunto tulisi myydä ja perintöverot  ja velat maksetaan. Kyseinen asumisoikeus perustuu historiallisiin oloihin, jolloin ihminen saattoi jäärä kurjuuteen ja heitteille, kun aviopuoliso kuoli.

 

 Ei tarvitse. Se onnistuu jo nyt, ei vain mene naimisiin. Ja jos menee, niin silloin tekee sopimuksen jolla leski saa jäädä asuntoon. Suomessa on vapaus tehdä haluamiaan sopimuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on rivitalossa osakkeenomistajana niin yleensä sillon tulee kutsu yhtiökouksiin. Niissä käyvät ilmi tulevat remontit yms. Minulle kyllä lähetetään kutsut ja myös pöytäkirjat, vaikka en osallistuisi kokouksiin. 

Yleensä siis omistaja (sinä) on selvillä isommista remonteista ja niiden kustannusarvioista, kuten putkiremontit. Leski ei ole itse tilannut mitään eikä olisi edes voinut estää päätettyä remonttia. 

Kun mun äitini kuoli, mulle selvisi vasta perunkirjoituksessa, että äitini omistamassa sijoitusasunnossa on menossa putkiremontti. Ei kukaan ilmoittanut asiasta mulle mitenkään. Eikä mulla olisi ollut mitään valtuuksia osallistua edes yhtiökokouksiin niin kauan, kun äiti oli vielä elossa. 

Jos äiti

 

 Olisi tiennyr olla ottamatta perintöä vstaan? Tietysti jos perintörahat on jo hummattu niin ikävää

Eli jos leski haluaa jäädä asuntoon niin hän maksaa lainan eikä perikunnalla ole enää oikeutta asuntoon? Siis jos leski haluaa asunnon itselleen. Eli perikunta ei saa mitään perintöä, koska perinnöllä maksetaan velkaa, ja loppu, eli velkainen asunto jää leskelle? Edelyttäen että kaikki perintörahakaan ei riittäisi kattamaan velkaa. Jos on se yhteinen laina, niin sillä mietin, että miten silloin tehdään?

Tätä tilannetta lähdetään todennäköisesti purkamaan seuraavalla tavalla, jos leski haluaa pitää asunnon.

Ihan ensiksi selvitetään asunnon nykyarvo ja se, että paljonko velkaa on jäljellä. Mikäli pariskunta omistaa asunnon puoliksi niin lähtökohtaisesti tilanne on se että 50 % asunnon arvosta kuuluu kuolinpesälle. Mikäli leski haluaa asunnon omistukseensa on hänen tällaisessa velkatilanteessa käytännössä ostettava puolikas itselleen. Se onnistuu todennäköisesti hyvin helposti jos velkaa on jäljellä asunnon arvoon nähden vähän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella kummallinen kuvio koko lesken asumisoikeus, eihän tuossa ole perillisen kannalta mitään kohtuullista että leskellä on pelkkiä oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia. Saa kai sen asunnon myydä sentään?

Ei saa myydä.

Pitäisi lailla kieltää tuollainen kesken oikeus asua.

Omistaja ei ole kuin maksumies. Et voi itse asua, et vuokrata, et myydä.

Aloittajan olisi pitänyt KIELTÄYTYÄ perinnöstä! Siinähän olisi akka tilaillut ja maksellut putkia.

 

Tässä on se ikävä puoli, että jos Ap:llä eli vainajan lapsella on omia lapsia, niin ap:n kieltäytyessä perinnöstä se siirtyy ap:n omille lapsille. Silloin he joutuvat kärsimään "perinnöstä", joka ei oikeasti ole perintö vaan taloudellinen rasitus. Silti viimeiset perilliset joutuvat maksaman perintöveroa j

Voi aloittajalla olla lapsia, kun ei ole alaikäisiä lapsia.

AP kieltäytyy ja aikuiset lapset kieltäytyy perinnöstä.

Joillakin syillä voi myös kieltäytyä alaikäisen lapsen perinnöstä. 

Puolisot ovat naimisissa, ja pelkäävät jo etukäteen yksinjäämistä, haluaisivat lähteä yhdessä jos mahdollista. Sitten kuolema vie toisen. Laki turvaa toisen jäädä omaan kotiinsa, eikö olisi julmaa että sen lisäksi että puoliso kuolee, joutuisi muuttamaan pois kodistaan? Kas kun ette ehdota muinaista intialaista tapaa jossa äiti- tai isäpuoli poltetaan samassa tulessa vainajan kanssa, ettei hänelle tarvitse mitään antaa. Ehkä itse ymmärrätte sitten kun saatte puolison lapset kimppuunne kun elämä on jo valmiiksi palasina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kuolinpesä eli sinä olet vastuussa sen asunnon ylläpidosta niin kauan kun leski hyödyntää siinä asumisoikeuttaan...

 

Tämä perustuu entisaikana olleisiin oloihin. Eduskunnan pitäisi vihdoin päättää, että lesken pitkäaikainen oikeus asua asunnossa poistetaan laista. Uudessa laissa voi olla yksi poikkeus. Jos edesmenneellä puolisolla ja leskellä on yhteisiä alaikäisiä lapsia, niin silloin leski ja lapset saavat asua asunnossa edelleen, jos leski sitä toivoo. Omistusasunnossa voi olla niin paljon velkaa tai taloyhtiön remonttimaksuja, että leski ei selviä siitä. Silloin asunto tulisi myydä ja perintöverot  ja velat maksetaan. Kyseinen asumisoikeus perustuu historiallisiin oloihin, jolloin ihminen saattoi jäärä kurjuuteen ja heitteille, kun aviopuoliso kuoli.

Laki on pahasti jäljessä nykyajasta ja silti siihen ei kaavaillakaan muutosta. Lainsäätäjän pitäisi havahtua. Asian pitäisi olla niin päin että mikäli tällaisen leskenoikeuden halutaan olevan voimassa, kaikkien puolisoiden lasten tulee allekirjoittaa yhteinen paperi jolla se asetetaan voimaan. Ongelmaa ei ole esim omien vanhempieni kohdalla jotka ovat olleet naimisissa kohta 60 vuotta ja on päivänselvää että kumpi tahansa heistä asuu siellä niin kauan kuin haluaa. Mutta Suomi on täynnä uusperheitä.

Vierailija kirjoitti:

Puolisot ovat naimisissa, ja pelkäävät jo etukäteen yksinjäämistä, haluaisivat lähteä yhdessä jos mahdollista. Sitten kuolema vie toisen. Laki turvaa toisen jäädä omaan kotiinsa, eikö olisi julmaa että sen lisäksi että puoliso kuolee, joutuisi muuttamaan pois kodistaan? Kas kun ette ehdota muinaista intialaista tapaa jossa äiti- tai isäpuoli poltetaan samassa tulessa vainajan kanssa, ettei hänelle tarvitse mitään antaa. Ehkä itse ymmärrätte sitten kun saatte puolison lapset kimppuunne kun elämä on jo valmiiksi palasina. 

Onko se sitten oikein että laitetaan jomman kumman lapsi tai lapset kärsimään? Yhtä lailla heitä menetys koskee. Joku tolkku tähän pitää saada, näitä vaikeita sotkuja on liian paljon.

Vierailija kirjoitti:

Tuossahan se isä on tehnyt hölmösti, kun ei ole hoitanut asiaa testamentilla paremmin. 

Millä lailla testamentti olisi muuttanut tilanteen paremmaksi? Testamentannut osan asunnosta leskelleen? Siitähän vasta soppa olisi syntynyt kun lapsi ja leski olisivat omistaneet asunnon yhdessä. Nyt oletan että lapsi peri isänsä eli asunnon.

Muuta asumaan hänen kanssaan. Asuntohan on sinun ja hän saa asua siellä myös. Asut sitten oikeen mukavasti omalla tavallasi.

Lapsetko kärsii? Tässä oli kyse tulevan omaisuuden hoitokuluista. Miksi se ihminen, joka äitisi/isäsi on valinnut puolisokseen (erottuaan jostakin toisesta aikaisemmin) on niin vastenmielinen? Ihminen joka teki isäsi/äitisi onnelliseksi? Ilman kuolemantapausta ei tämä lapsipuolten vihamielisyys olisi tullut esiin. Ettei olisi perinnönhimoa, vaikka ei ole lasten ansaitsemaa tämä omaisuus. Vainaja olisi toivonut leskelle hyväksyntää.

Vierailija kirjoitti:

Lapsetko kärsii? Tässä oli kyse tulevan omaisuuden hoitokuluista. Miksi se ihminen, joka äitisi/isäsi on valinnut puolisokseen (erottuaan jostakin toisesta aikaisemmin) on niin vastenmielinen? Ihminen joka teki isäsi/äitisi onnelliseksi? Ilman kuolemantapausta ei tämä lapsipuolten vihamielisyys olisi tullut esiin. Ettei olisi perinnönhimoa, vaikka ei ole lasten ansaitsemaa tämä omaisuus. Vainaja olisi toivonut leskelle hyväksyntää.

Ei ole aina niin yksinkertaista. Totuushan se on että kuolema muuttaa tilanteen täysin eikä siinä pitäisi kenenkään joutua maksumieheksi.

Kuolema muuttaa tilanteen, mutta ilman suunnitelmaa. Jos tuo isän leski olisi kuollut ensin, ja isä elänyt asunnossaan satavuotiaaksi, olisi isän poika säästynyt vihamielisiltä ajatuksilta isän vaimoa kohtaan. Perintöä olisi silloinkin pitänyt odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuolema muuttaa tilanteen, mutta ilman suunnitelmaa. Jos tuo isän leski olisi kuollut ensin, ja isä elänyt asunnossaan satavuotiaaksi, olisi isän poika säästynyt vihamielisiltä ajatuksilta isän vaimoa kohtaan. Perintöä olisi silloinkin pitänyt odottaa.

Joo, perintöä olisi pitänyt silloinkin odottaa, mutta ei olisi tarvinnu maksaa omasta taskusta kymmeniä tuhansia perintöveroja ja asunnon kustannuksia perintöä odottaessaan.

Vierailija kirjoitti:

Kuolema muuttaa tilanteen, mutta ilman suunnitelmaa. Jos tuo isän leski olisi kuollut ensin, ja isä elänyt asunnossaan satavuotiaaksi, olisi isän poika säästynyt vihamielisiltä ajatuksilta isän vaimoa kohtaan. Perintöä olisi silloinkin pitänyt odottaa.

Ymmärrät kai että tämä on täysin eri tilanne ap:lle taloudellisesti?