Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jaatteko puolison kanssa kaiken? Onko puolisollasi pääsyä puhelimellesi?
Kommentit (1036)
"Ei mun tuttavapiirissä laiteta viestillä niitä asioita jotka pitää saada tietää heti. Silloin soitetaan jos on akuuttia asiaa. Tai jos odottaa sitä tärkeää viestiä ei laiteta käsiä multakasaan."
Jotkut saavat viestejä/sähköposteja myös muilta kuin tuttavapiiriltä. Esimerkiksi koulutusvalinnasta tai työpaikasta, eikä niissä välttämättä ole tarkkaa päivää saati aikaa, milloin tulevat. Ei kaikki istu koko päivää kännykkä kourassa. Ja kun se nyt vaan on aivan ok, että se puoliso niitä viestejä ja posteja katsoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ei mun tuttavapiirissä laiteta viestillä niitä asioita jotka pitää saada tietää heti. Silloin soitetaan jos on akuuttia asiaa. Tai jos odottaa sitä tärkeää viestiä ei laiteta käsiä multakasaan."
Meillä taas ei jäädä sohvalle istumaan ja odottamaan viestiä, joka voi tulla minuutin, tunnin tai viiden tunnin päästä.
Elämä on niin paljon helpompaa, kun puhelinta ei tarvitse vahtia mustasukkaisena, vaan sitä voi käyttää tarvittaessa kumpikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ihmettelen suuresti parisuhteenne laatua, jos ei tuollaisia tietoja voi puolisollesi paljastaa. Eri"
Okei. Mulle taas on ihan selvä että vastaavasti puolison vanhempien sairauskertomukset ei kuulu mulle.
Meidän "parisuhteen laatu" on sellainen että omat asiat hoidetaan itse ja yhteiset sitten yhdessä.
Ilmeisesti olet ollut suht lyhyissä suhteissa? Monessa pitkässä suhteesta niistä toisen vanhemmista tulee kuin omia. Siksi asiat kuuluu molemmille.
"Toisen vanhemmista tulee kuin omia", no ei todellakaan. Ehkä jos ollaan teinistä asti yhdessä niin ehkä? Edellinen suhde kesti yli 10v, tapasin puolison äidin ehkä 5 kertaa, isää en kertaakaan. Nykyisen puolison kanssa oltu pitempään mutta silti, ei hänen vanhempiensa asiat kuulu mulle, eikä kiinnosta mua. En ole heidän kanssaan naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi ihmeessä se viesti pitäisi välittömästi lukea eikä sitten kun pystyy itse lukemaan? Ei meinaan arkielämässä ole koskaan tullut vastaan tilannetta että tarvitsisin miehen puhelimen koodia."
No meillä on esimerkiksi ollut tilanteita, että toinen ajaa ja odottaa samalla tärkeää viestiä. Ajaessa ei saa viestiä lukea, joten kun se tulee, niin toinen lukee sen kuskille ääneen.
Tai kädet on jossain kompostiläjässä, maalissa tai taikinassa eikä voi itse avata puhelintaan, johon joku just laittoi viestin. Kyllä meillä toinen voi katsoa, keneltä se tuli ja mitä asiaa.
Miksi ihmeessä ei voisi?
Enemmän ihmettelen miksi pitäisi. Jos mulla on kädet kompostiläjässä, maalissa tai taikinassa, viesti saa odottaa niin kauan
No se viestin lähettäjähän näkyy siinä näytöllä avaamatta lukitustakin, joten puoliso voi ilman koodin tietämistä kertoa milloin se paketti tuli
Kaikilla ei näy. Ja siinä koodin tietämisessä ei kuule vaan ole mitään kamalaa 😂
Meillä ei ole edes mitään koodeja tai lukkoja mihinkään vehkeisiin tms. Silti kumpikin tiedämme kumpi on kumma puhelin ja käytämme omiamme. Joskus saatan vastata mieheni puhelimeen ja hän minun jos jompikumpi on jossain. Toki riippuu myös siitä kuka soittaa. Mieheni ei lue viestejäni enkä minä hänen. Aika simppeliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on puolin ja toisin toistemme pin-koodit ja läppäreiden salasanat tiedossa, mutta kumpikaan ei käytä niitä mihinkään tietojen urkkimiseen.
Sairastan vakavaa kroonista sairautta, joka saattaa johtaa siihen, että joudun yllättäen sairaalaan hyvin huonossa kunnossa ja kykenemättömänä hoitamaan itse asioitani. Siksi mulle on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki koodini ja salasanani ovat sen ainoan ihmisen hallussa, johon voin todella luottaa. Siis puolisoni.
Sun pitä tehdä edunvalvontavalvuutus. Ei toinen voi käyttää sun pankkitunnuksia muuten puolestasi.
Tehty jo, mutta tässä mistään pankkiasioista ole kyse, vaan elämän muista sitoutumuksista, kuten töistä, harrastuksista, kavereista ja sukulaisista.
Vaikka vakava sairastuminen on hyvä syy jäädä tulematta esim. työkeikalle tai harrastustapaamiseen, en kyllä mielelläni jää ilmoittamatta pois. Nyt puoliso pääsee hoitamaan ilmoittamiset tarpeen tullen. Sairaus kun on sitä sorttia, että mun pitää mahdollisten huonompien kausien jälkeen vielä palata normaalielämään. Se käy helpommin, kun ei ole sairastuttuaan jättänyt mitään ihan hirveää epätietoisuutta jälkeensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Toisen vanhemmista tulee kuin omia", no ei todellakaan. Ehkä jos ollaan teinistä asti yhdessä niin ehkä? Edellinen suhde kesti yli 10v, tapasin puolison äidin ehkä 5 kertaa, isää en kertaakaan. Nykyisen puolison kanssa oltu pitempään mutta silti, ei hänen vanhempiensa asiat kuulu mulle, eikä kiinnosta mua. En ole heidän kanssaan naimisissa.
No huonot välit johtunee asenteestasi. Kaikki eivät ole noin negatiivisia. Meillä mies esimerkiksi voi viedä äitini sairaalaan, ja mennä mukaan vastaanotolle. On vanhemmilleni kuin oma poika ja auttaa tottakai kaikessa missä voi. Mutta meillä on myös pitkä parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme ettei suhteet kestä.
Jep. Tekniset laitteet on kuin valtionsalaisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi ihmeessä se viesti pitäisi välittömästi lukea eikä sitten kun pystyy itse lukemaan? Ei meinaan arkielämässä ole koskaan tullut vastaan tilannetta että tarvitsisin miehen puhelimen koodia."
No meillä on esimerkiksi ollut tilanteita, että toinen ajaa ja odottaa samalla tärkeää viestiä. Ajaessa ei saa viestiä lukea, joten kun se tulee, niin toinen lukee sen kuskille ääneen.
Tai kädet on jossain kompostiläjässä, maalissa tai taikinassa eikä voi itse avata puhelintaan, johon joku just laittoi viestin. Kyllä meillä toinen voi katsoa, keneltä se tuli ja mitä asiaa.
Miksi ihmeessä ei voisi?
Enemmän ihmettelen miksi pitäisi. Jos mulla on kädet kompostiläjässä, maalissa tai taikinassa, viesti saa odottaa niin kauan kuin putsaan käteni. En tarvitse sihteeriä hoitamaan viestintääni enkä hyppää oitis kun puhelin p
Kuulostaa siltä, että näillä selittäjillä tekstareita tulee niin harvoin, että niitä pitää ihmetellä puolen perheen voimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ihmettelen suuresti parisuhteenne laatua, jos ei tuollaisia tietoja voi puolisollesi paljastaa. Eri"
Okei. Mulle taas on ihan selvä että vastaavasti puolison vanhempien sairauskertomukset ei kuulu mulle.
Meidän "parisuhteen laatu" on sellainen että omat asiat hoidetaan itse ja yhteiset sitten yhdessä.
Ilmeisesti olet ollut suht lyhyissä suhteissa? Monessa pitkässä suhteesta niistä toisen vanhemmista tulee kuin omia. Siksi asiat kuuluu molemmille.
23 vuotta ei näemmä riitä. Kyllä, olemme läheisiä ja kuulumiset vaihdetaan, mutta eivät vanhempiemme kaikki asiat silti kuulu toisillemme yhtään suodattamatta ja ehkä jo ennen toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"No se viestin lähettäjähän näkyy siinä näytöllä avaamatta lukitustakin, joten puoliso voi ilman koodin tietämistä kertoa milloin se paketti tuli."
Ai näkeekö sulla milloin ja minne paketti tuli tai moneltako se on tulossa ovelle.
Mulla ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on puolin ja toisin toistemme pin-koodit ja läppäreiden salasanat tiedossa, mutta kumpikaan ei käytä niitä mihinkään tietojen urkkimiseen.
Sairastan vakavaa kroonista sairautta, joka saattaa johtaa siihen, että joudun yllättäen sairaalaan hyvin huonossa kunnossa ja kykenemättömänä hoitamaan itse asioitani. Siksi mulle on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki koodini ja salasanani ovat sen ainoan ihmisen hallussa, johon voin todella luottaa. Siis puolisoni.
Sun pitä tehdä edunvalvontavalvuutus. Ei toinen voi käyttää sun pankkitunnuksia muuten puolestasi.
Tehty jo, mutta tässä mistään pankkiasioista ole kyse, vaan elämän muista sitoutumuksista, kuten töistä, harrastuksista, kavereista ja sukulaisista.
Vaikka vakava sairastuminen on hyvä syy jäädä tulematta esim. työkei
Luuletko sä että sua harrastuspiireissä kaivataan niin paljon ettei yhtäkään kertaa voi olla ilmoittamatta pois etteikö alettaisi partion kanssa etsimään missä olet? Sairaalasta myös ilmoitetaan niille läheisille ja omaisille joiden kuuluukin tietää, siksi siellä on myös oma sossu töissä joka kyllä selvittää asioita sinun puolestasi jos koomaan vaivut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toisen vanhemmista tulee kuin omia", no ei todellakaan. Ehkä jos ollaan teinistä asti yhdessä niin ehkä? Edellinen suhde kesti yli 10v, tapasin puolison äidin ehkä 5 kertaa, isää en kertaakaan. Nykyisen puolison kanssa oltu pitempään mutta silti, ei hänen vanhempiensa asiat kuulu mulle, eikä kiinnosta mua. En ole heidän kanssaan naimisissa.
No huonot välit johtunee asenteestasi. Kaikki eivät ole noin negatiivisia. Meillä mies esimerkiksi voi viedä äitini sairaalaan, ja mennä mukaan vastaanotolle. On vanhemmilleni kuin oma poika ja auttaa tottakai kaikessa missä voi. Mutta meillä on myös pitkä parisuhde.
Onko ne huonot välit jos ei ole ns. "välejä ollenkaan"? Ei siis ole mitään huonoja välejä, eikä "asennetta" mutta ei nyt vaan olla tekemisissä. Ei harrasteta esim. sukujouluja vaan ollaan keskenämme puolison kanssa tai ystäväporukalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ihmettelen suuresti parisuhteenne laatua, jos ei tuollaisia tietoja voi puolisollesi paljastaa. Eri"
Okei. Mulle taas on ihan selvä että vastaavasti puolison vanhempien sairauskertomukset ei kuulu mulle.
Meidän "parisuhteen laatu" on sellainen että omat asiat hoidetaan itse ja yhteiset sitten yhdessä.
Ilmeisesti olet ollut suht lyhyissä suhteissa? Monessa pitkässä suhteesta niistä toisen vanhemmista tulee kuin omia. Siksi asiat kuuluu molemmille.
23 vuotta ei näemmä riitä. Kyllä, olemme läheisiä ja kuulumiset vaihdetaan, mutta eivät vanhempiemme kaikki asiat silti kuulu toisillemme yhtään suodattamatta ja ehkä jo ennen toista.
Meillä 40 ja tosiaan vanhempani voivat kertoa asioista itsekin miehelleni ennen minua, jos miehen tapaavat. Täysin normaalia.
Vaimoni tietää että puhelimeni saa auki joko sormenjäljellä tai tietysti koodilla jonka tietää. Eipä olisi mitään sellaista mitä ei saisi nähdä jos haluaisi mutta tuskin haluaa. Yhtään sellaista suvunkaan suurta salaisuutta ei löydy luurista mitä ei saisi nähdä. Viimeisin viesti koski lapsen harrastuksia. Vaimoni tietää kyllä vaikkapa vanhempieni asiat hyvinkin tarkkaan koska he juttelevat keskenäänkin. Jonkun sukulaisen asioita taas ei koska en itsekään missään yhteydessä välttämättä ja saatan tietää asiansa vain omien vanhempieni kertomana kun olemme kylässä. Siis vaikka että Esko-setä täyttää pian 60v jne. Vanhempani ovat soittajia eivät viestittelijöitä niinkään. Myöskin anoppi ja appi nähdään varmaan viikoittain ja kertovat myöskin asioistaan.
Omat ja vaimoni ystävät ovat hyvin pitkälti sama ryhmä joten kun toinen tietää niin toinenkin tietää.
Minua ärsyttää jos soitan jollekin ja puheluun vastaa hänen puolisonsa. Jos ei pysty vastaamaan itse, soittaa takaisin kun pystyy. Puhelin on henkilökohtainen.
Vierailija kirjoitti:
"No se viestin lähettäjähän näkyy siinä näytöllä avaamatta lukitustakin, joten puoliso voi ilman koodin tietämistä kertoa milloin se paketti tuli."
Ai näkeekö sulla milloin ja minne paketti tuli tai moneltako se on tulossa ovelle.
Mulla ei.
Tätä se sitten on kun siirretään kaikki vastuu kännykän käytöstä puolisolle eikä itse vaivauduta edes opettelemaan sen käyttöä. Kyllä, viestin saa näytölle näkymään avaamatta erikseen viestiä. Miksi teillä ylipäätään on erillinen kännykkä puolison kanssa jos kuitenkin molemmat toistensa puhelimia käyttää?
Palveleeko puhelin ihmistä vai ihminen puhelinta?
Alue: Aihe vapaa
No joitain voi kiinnostaa saapunut viesti heti, ja kun ei ole tarvetta piilotella niitä, voi pyytää toista katsomaan, mitä asia koskee.