Lasten saanti "pilasi" joulun
Provosoiva otsikko mutta näin se on.Ennen joulu oli sellainen mitä odotti innolla mutta kun sai lapsia niin kaikki muuttui. Ennen rentouduttiin kunnolla, saunottiin, syötiin hyvin, maisteltiin vähän viiniä ja tunnelma oli jotenkin taianomainen. Nyt kun on lapsia niin se rentous ja kaikki on kadonnut. Ymmärrän kyllä että se kuuluu asiaan ja pikkulapsiaika voi olla raskasta, varsinkin kun lapset on monta päivää kotona. Nyt pelkkä siivous on hankalaa, kaikki sotkeentuu heti uudestaan kuitenkin. Ruokia ja mitään ei voi laittaa ja tehdä rauhassa ja kun vihdoin saa lapset nukkumaan niin on aivan puhki. Se lasten ilo on kyllä ihanaa katsoa mutta itselle kaikesta on tullut vaan suorittamista ja perään katsomista. Noh, muutamia vuosia kun kuluu niin ehkä se siitä taas paranee.
Kommentit (277)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kirjoitus kertoo hyvin tämän päivän itsekeskeisyydestä. Tärkeintä olen minä.
Aloittaja itse kertoi että lapsi on silti tärkein. Voihan sitä silti olla väsynyt ja harmistunut kun on rankkaa. Meillä ainakin joulu oli kauheeta härdelliä sukulaisineen ja lapsineen. Ihana palata arkeen.
Hän sanoi että lapsi pilasi joulun. Että sellainen vuoden äiti.
Önkötisönköti. Kaikki otetaan ihan kirjaimellisesti. Olet varmasti hyvin raskas ihminen.
Oliko tämä äiti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua ap. Lapsen viihdyttämistä aamusta iltaan. Ei hetkeäkään aikaa tehdä mitään rauhassa, edes käydä saunassa kiireettömästi. Silti lapsi on rakas, mutta onhan lapsen kanssa touhua aamusta myöhään iltaan, varsinkin kun yksi lapsi eikä sisaruksia viihdyttämässä.
Eikö se toinen vanhempi voi hoitaa lasta sen aikaa, että pääsee edes rauhassa saunassa käymään? Tää on kyllä niin suomalainen ongelma, lasten kanssa oikein JOUTUU vähän leikkimään ja leipomaan...
Ei se silti ole sama asia kuin ennen, eniten minä ainakin tahtoisin saunoa rakkaani kanssa, rauhassa.
Saunotte illalla yhdessä kun lapsi on nukkumassa? Tai sitten vaan hyväksytte sen asian, että nyt on jonkin aikaa elätte sellaista elämää, että ette pysty tekemään samoja asioita kuin ennen. Ei pitäisi tulla yllätyksenä kun lapseja hankkii.
Vierailija kirjoitti:
Just tää on se syy miksi en koskaan hanki lapsia ne selkeesti vaan pilaa kaiken.
Noh, muutama vuosi(kymmen) eteenpäin, niin toivoisit, että joku edes olisi niitä lapsia hankkinut.
Minä olen isovanhempi ja olen kasvattanut kolme lasta yksin. Nyt ikää 73 vuotta. Lastenlapsia en enää jaksa hoitaa, kun on niin paljon terveysongelmia. Isäni asui ulkomailla ja äitini oli monisairas, joten he eivät olleet käytettävissä lasteni hoidossa. Näin jälkikäteen ajattelen, että olisipa ollut vastuuntuntoinen puoliso jakamassa arkea. Kyllä kait sitä nyt kaksi aikuista helposti perheensä pystyy hoitamaan, kun on vielä subjektiivinen päivähoito-oikeuskin. Luettuani tätä ketjua, niin en ole enää ollenkaan varma siitä. Varoitus: kun hankkii lapsia, niin oma-aika on mennyttä ja alkaa perheaika.
Kyllä voin hyvin myöntää että nää lomapäivät ja pyhät on ollu aika kamalia kun on ollut itse kipeenä ja lapsi riehuu kokoajan. On siinä iässä ettei ei juuri puhe auta ja kuuntele edes mitään ja uhmaa riittää. Ei siinä joulutunnelmaa ole ollut mutta tää vuosi meni nyt näin.
Kaikkea ei voi saada. Kun saadaan lapsia pitää hyväksyä se asia, että se kuuluisa oma aika on kortilla ja että asiat muuttuu. Luuletteko, että teidän vanhemmilla oli yhtään sen enempää sitä omaa aikaa kun te olitte pieniä?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen isovanhempi ja olen kasvattanut kolme lasta yksin. Nyt ikää 73 vuotta. Lastenlapsia en enää jaksa hoitaa, kun on niin paljon terveysongelmia. Isäni asui ulkomailla ja äitini oli monisairas, joten he eivät olleet käytettävissä lasteni hoidossa. Näin jälkikäteen ajattelen, että olisipa ollut vastuuntuntoinen puoliso jakamassa arkea. Kyllä kait sitä nyt kaksi aikuista helposti perheensä pystyy hoitamaan, kun on vielä subjektiivinen päivähoito-oikeuskin. Luettuani tätä ketjua, niin en ole enää ollenkaan varma siitä. Varoitus: kun hankkii lapsia, niin oma-aika on mennyttä ja alkaa perheaika.
Olisit sinäkin vaan pitänyt pöksysi jalassa.
Kai se on itselläni sitten sen verran ankeita ihmisiä ympärillä, että joulu aikuisten kesken on kuin mikä tahansa viikonloppu, eväät vain vähän erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Arvasin että tästä tulee vittuilua, mutta antaa tulla jos se helpottaa omaa pahaa oloa :) Jostain syystä joillekin ei sovi se että joku perheellinen sanoo että harmittaa kun elämä on muuttunut lasten takia vaan pitäisi vaan olla aina hiljaa ja tyytyväinen. Kyllähän lasten saanti muuttaa elämää eikä ne kaikki asiat ole aina pelkästään positiivisia vaan ne huonot puoletkin pitää voida sanoa ääneen. Kuten esim. se että loma ei ole enää lomaa. Ne kenellä pieniä lapsia niin ymmärtää kyllä. Ei se tarkoita silti että vaihtaisi sen pois, en kinä palaisi entiseen. Mutta pitää se voida sanoa ääneen että joskus haikailee sitä vapauttaankin :)
Ymmärrän, että haikailet omaa aikaa, se on selvä. Sen sijaan joulu on juuri ihaninta aikaa silloin, kun perheessä on pieniä lapsia. Tämä on minun ja monen muun mielipide. Siihenkin kai on oikeus ilman veetuiluksi nimittelyä?
Ihmettelen vähän onko aloittaja tehnyt lapset niin nuorena, että on siirtynyt suoraan omasta lapsuudesta vanhemmuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua ap. Lapsen viihdyttämistä aamusta iltaan. Ei hetkeäkään aikaa tehdä mitään rauhassa, edes käydä saunassa kiireettömästi. Silti lapsi on rakas, mutta onhan lapsen kanssa touhua aamusta myöhään iltaan, varsinkin kun yksi lapsi eikä sisaruksia viihdyttämässä.
Miksi teidän pitää viihdyttää niitä lapsia koko ajan? Ei sen elämän tartte olla mitään sirkusta. Kyllä aika pienellekin taaperolle voi sanoa, että odota ja äiti tekee nyt ensin tämän.
Mä en ole ikinä leikkinyt lasteni kanssa tai toiminut minään kokopäiväisenä sirkustirehtöörinä. Ollaan siis toki aina tehty yhdessä asioita kuten leivottu, askarteltu jne. mutta en ole ollut mikään viihdekeskus ja lapsille tehnyt sen selväksi. Jos on ollut tylsää niin sitten olen kehoittanut keksimään itse jonkun rauhallisen leikin.
Niin, oletko kuullut että kaikki lapset eivät ole samanlaisia. Ihan jo serkuksissa on valtava ero, toinen leikkii hiljaa ja tuijottaa vaikka puurokauhaa lattialla yksin vaikka kaksi tuntia ja toinen haluaa aikuisen huomion joka sekunti, eikä todellakaan tyydy mihinkään omien sormien tuijotteluun vaan vaatii keskustelua ja leikkiä toisen ihmisen kanssa. Ja leikkikaveriksi ei kelpaa tämmöinen hämäläinen puurokauhan tuijottelija.
Vierailija kirjoitti:
Ja ruoallakin voi vaikka lasten aikana juoda yhden juoman. Vai onko hiprakka/känni pääasia, minkä lapset estävät?
Ei alkoa lasten nähden!!!!! Lasu!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua ap. Lapsen viihdyttämistä aamusta iltaan. Ei hetkeäkään aikaa tehdä mitään rauhassa, edes käydä saunassa kiireettömästi. Silti lapsi on rakas, mutta onhan lapsen kanssa touhua aamusta myöhään iltaan, varsinkin kun yksi lapsi eikä sisaruksia viihdyttämässä.
Miksi teidän pitää viihdyttää niitä lapsia koko ajan? Ei sen elämän tartte olla mitään sirkusta. Kyllä aika pienellekin taaperolle voi sanoa, että odota ja äiti tekee nyt ensin tämän.
Mä en ole ikinä leikkinyt lasteni kanssa tai toiminut minään kokopäiväisenä sirkustirehtöörinä. Ollaan siis toki aina tehty yhdessä asioita kuten leivottu, askarteltu jne. mutta en ole ollut mikään viihdekeskus ja lapsille tehnyt sen selväksi. Jos on ollut tylsää niin sitten olen kehoittanut keksimään itse jonkun rauhallise
Olen kuullut. Mutta kyllä sitä huomion vaatijaakin voi opettaa siihen, että aina sitä huomiota ei ole saatavilla ja ohjata siihen omaan toimintaan. Vaati toki varmasti enemmän sinnikkyyttä vanhemmilta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse oot opettanut lapsesi siihen että pitää 24/7 heitä viihdyttää. Normaalit terveet lapset osaa leikkiä ja tehdä juttuja ilman äitiä ja isääkin koko ajan siinä kiinni tai keksimässä tekemistä.
Niin no... Mitenkä joku n. 2v. leikkii vahtimatta? Hetki saattaa katsella jotain legoja tai tv-ohjelmaa, kun tulee mieleen "kielletyn" laatikon salat. Käännät selkäsi, niin se on jo kiivennyt vaikka mihin.
Eikö enää käytetä leikkikehiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin että tästä tulee vittuilua, mutta antaa tulla jos se helpottaa omaa pahaa oloa :) Jostain syystä joillekin ei sovi se että joku perheellinen sanoo että harmittaa kun elämä on muuttunut lasten takia vaan pitäisi vaan olla aina hiljaa ja tyytyväinen. Kyllähän lasten saanti muuttaa elämää eikä ne kaikki asiat ole aina pelkästään positiivisia vaan ne huonot puoletkin pitää voida sanoa ääneen. Kuten esim. se että loma ei ole enää lomaa. Ne kenellä pieniä lapsia niin ymmärtää kyllä. Ei se tarkoita silti että vaihtaisi sen pois, en kinä palaisi entiseen. Mutta pitää se voida sanoa ääneen että joskus haikailee sitä vapauttaankin :)
Ymmärrän, että haikailet omaa aikaa, se on selvä. Sen sijaan joulu on juuri ihaninta aikaa silloin, kun perheessä on pieniä lapsia. Tämä on minun ja monen muun mielipide. Siihenkin kai on oikeus ilman veetuiluksi nimittelyä?
Ihmettelen vähän onko aloittaja tehnyt lapset niin nuorena, että on siirtynyt suoraan omasta lapsuudesta vanhemmuuteen.
Minä luulen, että AP on saanut lapset nimenomaan lähempänä neljääkymppiä. Ei nuoret höpise mistään tavanomaisesta joulusta, kuten AP. Hän on selvästi tottunut lapsettomaan aikuisten elämään, ja muutos on nyt suuri.
En ymmärrä kyllä koko käsitettä "joulun taika" ehkä siksi että sain lapseni nuorena, vain hieman yli 20 vuotiaana, joten ei minulla ole sellaisesta aikuisten kesken-aikuisuudesta edes kokemusta.
Siksi minun ja varmaan monen muunkin on nyt hieman vaikea ymmärtää AP.ta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin että tästä tulee vittuilua, mutta antaa tulla jos se helpottaa omaa pahaa oloa :) Jostain syystä joillekin ei sovi se että joku perheellinen sanoo että harmittaa kun elämä on muuttunut lasten takia vaan pitäisi vaan olla aina hiljaa ja tyytyväinen. Kyllähän lasten saanti muuttaa elämää eikä ne kaikki asiat ole aina pelkästään positiivisia vaan ne huonot puoletkin pitää voida sanoa ääneen. Kuten esim. se että loma ei ole enää lomaa. Ne kenellä pieniä lapsia niin ymmärtää kyllä. Ei se tarkoita silti että vaihtaisi sen pois, en kinä palaisi entiseen. Mutta pitää se voida sanoa ääneen että joskus haikailee sitä vapauttaankin :)
Ymmärrän, että haikailet omaa aikaa, se on selvä. Sen sijaan joulu on juuri ihaninta aikaa silloin, kun perheessä on pieniä lapsia. Tämä on minun ja monen muun mielipid
En nyt kyllä ihan tavoita aikuisena aikuisseurassa vietetyn joulun mystistä maagisuutta, joka jotenkin menisi pilalle lasten myötä. Lähinnä päinvastoin, lasten myötä jouluihin tulee taas iloa ja jännitystä 😁
Omiin jouluihin lapset toivat sen taian takaisin. Ei ihan pikkulapsiaikana mutta nyt 3-vuotiaan kanssa joulun odotus ja joulu ovat olleet ihania. On ihanaa pelata yhdessä lautapelejä, leipoa pipareita, koristella kuusta jne. Mutta onhan se samalla rankkaa. Etenkin, kun perheessä on myös vauva, joka konttaa joka hetki repimään kuusen koristeita yms.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei pakota suorittamaan. Lasin viiniä voi juoda kun lapset nukkuu. Omassa asenteessa nyt vikaa.
Aivan koska lapset TRAUMATISOITUU HETI jos edes nuuhkaisee viinilasia lasten nähden
Olen kyllä päinvastaista mieltä APn kanssa. Mä olen jouluttaja oli lapsia tai ei. Aivan erilaistahan sitä joulua oli tehdä, mutta kummassakin oli oma taikansa. Se lasten ihmettely, aito ihastelu ja heidän tarinat ja tekemiset toi oman värinsä jouluihin.
Hyvin pystyi siivoamaan lastenkin kanssa, tekemään leipomukset, askartelut, lahjaostokset, paketoinnit siis kaiken. Taikaa oli ehkä vielä enemmän, kun mielikuvitusta riitti monelta pikku tyypiltä.
Nyt nuo tyypit ovat nuoria aikuisia ja oli aivan yhtä ihanaa saada ne tänne hääräilemään ennen joulua tänäkin vuonna.
Aattoiltana sitä on toisinaan väsynyt. Väsynyt ja onnellinen. Nautin terästettyä glögiä tyttärien kanssa, kun ukkoporukka saunoo. Höpötettiin ja naurettiin paljon. Aivan ihana joulu tänäkin vuonna.
Ei se silti ole sama asia kuin ennen, eniten minä ainakin tahtoisin saunoa rakkaani kanssa, rauhassa.