Lue keskustelun säännöt.
Kehitysvammaisen lapsen vanhemmuus ja vaikeudet
25.12.2024 |
Lapseni on nyt 11-vuotias ja olen aivan loppu. Hänellä on down ja tuntuu, että koko ajan menee huonommin. Meille aluksi kerrottiin, kuinka iloisia ja elämänmyönteisiä tämän syndrooman lapset on. Päädyimme mieheni kanssa hieman kiivaan keskustelun päätteeksi, että yritämme elää hänen kanssaan. Mua harmittaa ja olen ihan rikki! Ei tämä tule ikinä tekemään lapsia, opiskelemaan tai muuttamaan pois. Koko loppuelämä huolta ja kipua meidän puolelta. Onko vammaisuus tabu, vai saako tästä puhua?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vammainen lapsi ei koskaan muuta kotoaan pois? Nykyään on tarjolla erilaisia asumisratkaisuja aikuisille vammaisille. Lisäksi korostetaan, että vanhempien luota muuttaminen on vammaisellekin hyväksi. Ei tule sitten aikanaan asumisyksikössä tai vastaavassa asuminen shokkina vanhempien kuoleman jälkeen, eikä iäkkäät vanhemmat joudu aikuisen lapsen kanssa liian koville.
Ketä ton lystin maksaa?
Aikuinen vammainen. Edunvalvonta aikuiselle vammaiselle. Edunvalvonnasta huolehtii laskuista ja käyttörahan antamisesta. Vammaisuuden perusteella saa aika paljon tukia. Jotkut vammaiset voivat käydä töissäkin. Kannattaa ajoissa järjestää kaikki asiat ja tarvittaessa apua esim. hakemusten täyttöön on saatavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kiitoksia asiallisesta vastauksesta. Vaikeaa on ja kun tuntuu, ettei saa ääneen sanoa että katuu lastaan. Rahaa ei oikein haluta käyttää laitospaikkaan, vaikka toisaalta helpompaa olisi. Meidän parisuhde kärsii, kaikki kärsii."
Höpön höpön höpön löpön, TROLLI
Jaxuhali, kaljuuntuva mies ja syndrooma down. Tässä ei auta kuin raikkaat voileivät.
Jos minä vammaudun aikuisena, niin toivon että sukulaiset edes lopettavat kärsimykset.
Vierailija kirjoitti:
No, täytyy sanoa, et en tiiä. Ison siskon keskimmäinen poika 19-v on down kanssa. Hänen avuttomuutensa menee nyt jo kyllä yli. Ei mukamas osaa itse hakea edes ruokaa ! Sitä pitää palvella koko ajan. Ja sil o kuulokojeet, muttei se niitä tunnu käyttävän, vaan huudattaa puhelintaan, tablettiaan yms todella kovalla ! Ei ajattele yhtään muita ihmisiä, joilla o kuulokojeet. Kuten esim mulla, hänen tädillään. Ja TV:n pitää huutaa, samoin äitini tabletti ja puhelin. Ei kuulokojeiden käyttö ole häpeä ! Niitä down-lapsia, nuoria, aikuisia on monenlaisia. Jotkut on hyviä laulamaan, jotkut taas eivät puhua pukahda. Jotkut o käteviä käsistään, jotkut taas eivät. Itse olen adhd-nainen. 48-v. Se o todennäköisesti ollu mulla jo syntymästäni saakka. Ja jos saa vammaisen lapsen, muut ei välttämättä ole. Sen o esim mun isosisko todistanut. Sillä o siis 3 poikaa. Keskimmäinen o siis tää down. On niistä iloakin. Sellainen voi saada vaikka töitä jostakin
Hyi miksi sisko on pitänyt tuon,?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, täytyy sanoa, et en tiiä. Ison siskon keskimmäinen poika 19-v on down kanssa. Hänen avuttomuutensa menee nyt jo kyllä yli. Ei mukamas osaa itse hakea edes ruokaa ! Sitä pitää palvella koko ajan. Ja sil o kuulokojeet, muttei se niitä tunnu käyttävän, vaan huudattaa puhelintaan, tablettiaan yms todella kovalla ! Ei ajattele yhtään muita ihmisiä, joilla o kuulokojeet. Kuten esim mulla, hänen tädillään. Ja TV:n pitää huutaa, samoin äitini tabletti ja puhelin. Ei kuulokojeiden käyttö ole häpeä ! Niitä down-lapsia, nuoria, aikuisia on monenlaisia. Jotkut on hyviä laulamaan, jotkut taas eivät puhua pukahda. Jotkut o käteviä käsistään, jotkut taas eivät. Itse olen adhd-nainen. 48-v. Se o todennäköisesti ollu mulla jo syntymästäni saakka. Ja jos saa vammaisen lapsen, muut ei välttämättä ole. Sen o esim mun isosisko todistanut. Sillä o siis 3 poikaa. Keskimmäinen o siis tää down. On niistä iloakin. Sellainen voi saada vaikka töitä jostakin
Kiitos, kun jaoit avoimesti kokemuksiasi ja ajatuksiasi. Sinulla on monipuolinen näkökulma erityistä tukea tarvitsevien ihmisten elämään sekä omien kokemustesi että perheesi tilanteen kautta. On selvää, että olet nähnyt ja kokenut paljon, ja pohdintasi erityislapsista, heidän mahdollisuuksistaan ja haasteistaan ovat arvokkaita.
On totta, että Downin oireyhtymää, kuten muitakin diagnooseja, kantavilla ihmisillä on laaja kirjo kykyjä ja haasteita. Jotkut tarvitsevat enemmän tukea arjen asioissa, kuten ruokailussa, kun taas toiset pärjäävät hyvinkin itsenäisesti ja voivat esimerkiksi työllistyä tai elää itsenäisessä asumisessa. Tärkeintä on löytää yksilöllisiä ratkaisuja, jotka tukevat heidän hyvinvointiaan ja kasvuaan.
Tuo mainitsemasi avuttomuus voi joskus tuntua turhauttavalta, etenkin jos se näkyy jatkuvana riippuvuutena muista. Joissain tapauksissa tällainen käytös voi kuitenkin liittyä oppimiseen, rutiineihin tai yksinkertaisesti siihen, ettei henkilö ole vielä saanut mahdollisuuksia kokeilla tehdä asioita itsenäisesti. Kannustaminen pieniin askeliin itsenäisyyttä kohti voi usein auttaa.
Kuulokojeiden käyttöön liittyvä tilanne on varmasti myös haasteellinen. Äänenvoimakkuuden korottaminen voi olla tapa kompensoida heikentynyttä kuulokykyä, mutta sen vaikutukset ympäristöön voivat jäädä huomioimatta. Ehkä hänelle voisi yrittää rauhallisesti selittää, miksi olisi tärkeää käyttää kuulokojeita ja miten se helpottaisi myös hänen omaa elämäänsä ja kaikkien muiden viihtyvyyttä.
On hienoa, että nostit esiin Rinnekodit ja vastaavat palvelut. Ne ovat arvokkaita paikkoja, jotka tarjoavat yksilöllistä tukea ja itsenäistymisen mahdollisuuksia erityistarpeisille ihmisille. On todella tärkeää, että tällaisia palveluita on saatavilla, ja ne voivat olla merkittävä apu sekä henkilölle itselleen että hänen perheelleen.
Oman ADHD-diagnoosisi kautta sinulla on varmasti ymmärrystä siitä, kuinka monin tavoin erilaiset piirteet voivat vaikuttaa ihmisten arkeen. On arvokasta, että tuot esiin, ettei diagnoosi määritä kaikkea jokainen ihminen on yksilö. Kiitos ajatuksistasi ja avoimuudestasi!
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammaiset pitäisi tappaa. Mitä hyötyä sellaista muka on kun ne vain mylvii kuset housuissa rullatuolissa?
Mitä hyötyä sinusta on? Ei mitään, kenellekään. Mietipä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisesta aiheesta voisi saada todella hyvää keskustelua ja vertaistukeakin, mutta persutrollit ovat kerta kaikkiaan pilanneet koki palstan ja tännekin saapuivat kommentteineen.
Maahanmuuttajavihasta ei ole pitkä matka vammaisvihaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vammainen lapsi ei koskaan muuta kotoaan pois? Nykyään on tarjolla erilaisia asumisratkaisuja aikuisille vammaisille. Lisäksi korostetaan, että vanhempien luota muuttaminen on vammaisellekin hyväksi. Ei tule sitten aikanaan asumisyksikössä tai vastaavassa asuminen shokkina vanhempien kuoleman jälkeen, eikä iäkkäät vanhemmat joudu aikuisen lapsen kanssa liian koville.
Ketä ton lystin maksaa?
Aikuinen vammainen. Edunvalvonta aikuiselle vammaiselle. Edunvalvonnasta huolehtii laskuista ja käyttörahan antamisesta. Vammaisuuden perusteella saa aika paljon tukia. Jotkut vammaiset voivat käydä töissäkin. Kannattaa ajoissa järjestää kaikki asiat ja tarvittaessa apua esim. hakemusten täyttöön on saatavissa.
Niin siis kuka ne tuet maksaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaxuhali, kaljuuntuva mies ja syndrooma down. Tässä ei auta kuin raikkaat voileivät.
Kyllä. Raikkaita voileipiä tässä jo kaivattiinkin. Ei ainakaan mitään tunkkaisia voileipäkakkuja.
Vierailija kirjoitti:
Tämä pelottaa itseäni, kai testit ovat nykyään aika hyviä, että ei voi vahingossa käydä näin. Voiko vammaisen lapsen antaa adoptioon?
Vammaisen lapsen voi antaa adoptioon. Kannattaa kuitenkin miettiä, kannattaako lasta sitten lainkaan hankkia? Lapsi kun voi vammautua missä tahansa vaiheessa elämäänsä ja on paljon myös sellaisia vammaisuuksia, jotka tulevat ilmi vasta myöhäisellä iällä.
Jos ajatus vammaisen lapsen hoitamisesta on mahdoton niin kyllä todennäköisesti ajatus ylipäätään lapsen vanhemmuudesta on aika kaukainen. Se lapsi kun voi olla ihan millainen vaan. Ja on myös paljon vaikeampiakin asioita kuin lapsen kehitysvammaisuus. Esimerkiksi adhd+käytöshäiriö lapsen vanhemmuus voi olla jopa raskaampaa. Jonkun lievästi kehitysvammaisen lapsen vanhemmuus voi olla jopa helppoa verrattuna psyykkisesti oireilevan lapsen vanhemmuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammaiset pitäisi tappaa. Mitä hyötyä sellaista muka on kun ne vain mylvii kuset housuissa rullatuolissa?
Niin että jos jäät auton alle ja halvaannut jaloista niin sinut sitten voi tappaa?
Eikö vammat useimmiten johdu siitä, että vanhemmat liian läheistä sukua? Siis nämä kehitysvammat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei saa puhua. Oltaisiin tehty abortti välittömästi jos tutkimukset olisivat vammaisuutta ilmaisseet.
Vierailija kirjoitti:
Suurinta osaa erilaisista vammaisuuksista ei voi seuloa eikä estää, ei myöskään synnytyksissä tapahtuvia esim hapenpuutteesta aiheutuvia vammautumisia, ei kasvuiässä ilmi tulevia vammaisuuksia, eikä myöskään aikuisiässä tapahtuvia, onnettomuuksista ja sairauskohtauksista aiheutuvia vammaisuuksia.
Kuka tahansa meistä voi saada vammaisen lapsen kaikista mahdollisista sikiötesrauksista huolimatta ja kuka tahansa meistä voi olla huomenna vammainen.
Tämäpä juuri. Elämä ei takaa mitään kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammaiset pitäisi tappaa. Mitä hyötyä sellaista muka on kun ne vain mylvii kuset housuissa rullatuolissa?
Niin että jos jäät auton alle ja halvaannut jaloista niin sinut sitten voi tappaa?
Sinun mielestäsi jaloistaan halvaantunut on kehitysvammainen?
Vierailija kirjoitti:
Ei saa puhua. Oltaisiin tehty abortti välittömästi jos tutkimukset olisivat vammaisuutta ilmaisseet.
me myös.. on mennyt kaikki pilalle. ei viitsi matkustella tai ostaa vaikkapa mökkiä kun ei tiedä koska lapsi sairastuu tai saa vaikka raivokohtauksen. hänellä myös epilepsia niin huoh. kerran käytiin ulkomailla yhdessä ja se oli kauheaa, ja ihmisten katseet. huoh. olin kaunis ja iloinen ennen tätä lasta,nykyään katseen kääntää lapsi,koska on niin oudonnäköinen ja huutaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä pelottaa itseäni, kai testit ovat nykyään aika hyviä, että ei voi vahingossa käydä näin. Voiko vammaisen lapsen antaa adoptioon?
Vammaisen lapsen voi antaa adoptioon. Kannattaa kuitenkin miettiä, kannattaako lasta sitten lainkaan hankkia? Lapsi kun voi vammautua missä tahansa vaiheessa elämäänsä ja on paljon myös sellaisia vammaisuuksia, jotka tulevat ilmi vasta myöhäisellä iällä.
Jos ajatus vammaisen lapsen hoitamisesta on mahdoton niin kyllä todennäköisesti ajatus ylipäätään lapsen vanhemmuudesta on aika kaukainen. Se lapsi kun voi olla ihan millainen vaan. Ja on myös paljon vaikeampiakin asioita kuin lapsen kehitysvammaisuus. Esimerkiksi adhd+käytöshäiriö lapsen vanhemmuus voi olla jopa raskaampaa. Jonkun lievästi kehitysvammaisen lapsen vanhemmuus voi olla jopa helppoa verrattuna psyykkisesti oireilevan lapsen vanhemmuuteen.
Älyllisesti vammainen lapsi on todella raskas, etenkin jos se tulee vanhemmille jotka on lukeneita ja älykkäitä. Eri yhteiskuntaluokissa on omat odotukset lapsille. Toki jos perhe elää muutenkin sosiaalietuuksilla, on vammainen lapsi ok. Mutta kun on myös paljon ihmisiä jotka maksaa ihan kaiken itse, omasta pussistaan. Terveydenhuolto tulisi uudistaa siten, ettei sitä tarvitse niiden maksaa jotka sitä hädin tuskin käyttävät.
Vierailija kirjoitti:
Eikö vammat useimmiten johdu siitä, että vanhemmat liian läheistä sukua? Siis nämä kehitysvammat
Ei johdu.
Suurinta osaa erilaisista vammaisuuksista ei voi seuloa eikä estää, ei myöskään synnytyksissä tapahtuvia esim hapenpuutteesta aiheutuvia vammautumisia, ei kasvuiässä ilmi tulevia vammaisuuksia, eikä myöskään aikuisiässä tapahtuvia, onnettomuuksista ja sairauskohtauksista aiheutuvia vammaisuuksia.
Kuka tahansa meistä voi saada vammaisen lapsen kaikista mahdollisista sikiötesrauksista huolimatta ja kuka tahansa meistä voi olla huomenna vammainen.