Onko muita, joille lapsen sukupuoli on ihan hirveän tärkeää? Itselleni on todella tärkeää saada se tyttö.

Vierailija:

koska ihan liian kärkkäästi korostaa vain ja ainoastaan lapsen terveyttä. Selvä tapaus

siis 4:lla on ihan selvästi lapsia vain samaa sukupuolta

Vaan hyvin tärkeä. Lapseni ovat terveitä ja iloisia ja äitiinsä oikein tyytyväisiä. Tässä sen taas näkee, että tällaiset tunteet ovat hyvin kiellettyjä.

ta.



T: 4, jolla muuten tyttö ja poik, että eipä maistu happamalta tämäkään aloitus.

Nuo terveyteen ja kärsimykseen/onnellisuuteen liittyvät asiat olen laittanut tärkeämmiksi siksi että ne seuraavat lasta mukana hänen ikänsä. Ovat merkityksellisiä hänelle ja hänen elämänsä onnellisuudelle.



Lapsi voi elää onnellista ja täysipainoista elämää oli sitten kumpaa sukupuolta hyvänsä (jos vanhempi ei lapselle tätä " väärää" sukupuolta sitten kosta), eli hänen itsensä kannalta sillä ei ole merkitystä. Itse haluan tuota tyttöä, koska minusta on kiva leikkiä tytön vaatteilla ja ajatella että minulla on sitten oman tytär jonka kanssa voin luoda lämpimän äiti-tytär-suhteen, elää läpi tulevaisuudessa hänen perheen perustamiset, raskauden lapset ym. Eli siis ei lapseen, vaan omiin haluihini liittyviä asioita enkä sellaisia voi nostaa tärkeyslistalla samaan luokkaan kuin niitä jotka ovat suoraan kytköksissä lapseen itseensä ja hänen elämäänsä.



Toivottavasti joku ymmärsi, vaikea selittää...

mutta kyllähän se nuorelle tytölle on kuitenkin pahempi homma jos tulee raskaaksi kuin pojalle, tyttö kun joutuu kuitenkin olemaan raskaana ja niin poispäin ja taitaa se vastuu vauvasta usein jäädä yksin sille tytölle kun erohan siinä usein nuorelle parille tulee. en nyt sano että poika voi niin vain luistaa kuin koira veräjästä mutta niinhän siinä useinkin taitaa käydä jos hyvin nuoria ollaan.

Lapset ovat lahjoja, ei heistä kuulu hyötyä.

Vierailija:

T: 4, jolla muuten tyttö ja poik, että eipä maistu happamalta tämäkään aloitus.

Eka kerralla toivoin tyttöä, tuli poika. Toka kerralla toivoin tyttöä, tuli poika ja olin vähän pettynyt. Kolmannella kerralla toivoin tyttöä, tuli poika. Tämä poika syntyi rv 18 kuolleena. Jos ikinä uskallan enää yrittää niin sukupuoli on viimeinen asia millä on mitään väliä, minulle kelpaa tällä kertaa elävä lapsi. Mutta niinhän se on ettei sitä osaa arvostaa ennen kuin sen menettää.

on sellaisia jolla on vain yhtö sukupuolta olevia lapsia ?? (en tarkoita lestoja) eli selvästi on nähtävissä että ollaan " yritetty" myös toista sukupuolta .... ihan selvästi, vaikka sitä ei saa myöntää missään nimessä..

jeesustelee omasta mielipiteestään ja tekee töysin selväksi että hänen mielipiteensä on se ainoa oikea. Tunnen tyypin ja huomaan heti kun sinä vastaat johonkin ketjuun ( esim kotiäiti-uraäiti, imetys-pulloruokinta ).

Höllennä vähän pantaa, sinä et ole ainoa ihminen maailmassa etkä missään nimessä se superäiti joka luulet olevasi

niin hänelle se on tärkeää. Tämä on hänen mielipiteensä ja se on yhtä oikea tai väärä kuin sen henkilön mielipide, joka on eri mieltä.



Mielestäni on " jeesustelua" sanoa, että " lapsen terveys on tärkeintä" ja " pitäisi olla onnellinen, että saa edes lapsia" jne. Tämä on arvottamista. Jos jollekin on tärkeää saada tyttö, niin se on tärkeää hänelle. Jollekin toiselle jokin muu asia on tärkeää. Kuka voi sanoa, mikä on oikeasti tärkeintä ilman, että se on tämän henkilön mielipide ja täten täysin subjektiivinen?



Ei voi sanoa, että " noin ei voi ajatella" kun joku on juuri niin ajatellut!

No enpä muuten varmasti ole kuvailemasi tyyppi :D Mutta elä sinä vaan kuplassasi. Taidat itse olla ap (tai joku muu saman kaltainen), jolle napsahti nämä kommentit omalletunnolle.



Edelleen koen, että jos lapsen sukupuoli on HIRVEÄN TÄRKEÄ asia, niin jokin ongelma on odottajalla. Toivomus sukupuolesta on ihan eri juttu.



Olette te kyllä hulvattomia.

Vierailija:

niin hänelle se on tärkeää. Tämä on hänen mielipiteensä ja se on yhtä oikea tai väärä kuin sen henkilön mielipide, joka on eri mieltä.

Mielestäni on " jeesustelua" sanoa, että " lapsen terveys on tärkeintä" ja " pitäisi olla onnellinen, että saa edes lapsia" jne. Tämä on arvottamista. Jos jollekin on tärkeää saada tyttö, niin se on tärkeää hänelle. Jollekin toiselle jokin muu asia on tärkeää. Kuka voi sanoa, mikä on oikeasti tärkeintä ilman, että se on tämän henkilön mielipide ja täten täysin subjektiivinen?

Ei voi sanoa, että " noin ei voi ajatella" kun joku on juuri niin ajatellut!

tuo 4:nen voisi ottaa sinusta pikkuisen oppia

Vierailija:

. Jos jollekin on tärkeää saada tyttö, niin se on tärkeää hänelle. Jollekin toiselle jokin muu asia on tärkeää.

Mutta kun tällainen ketju vetää puoleensa lapsen haudanneita (meitä on täällä useampia), niin kyllä sitä omalta kokemuspohjaltaan kieltämättä aika kärkkäästi ihmettelee, että voiko se sukupuoli olla niin hirveän tärkeää. Että tuskin kukaan kuitenkaan ajatteleen, kun vauva kuolee, että " no onneksi se sentään oli tyttö" .

Taisi viesti kolahtaa ja luet sitä nyt jollain sellaisilla silmillä, jotka näkevät siinä ihan muite merkityksia, kuin siinä todellisuudessa onkaan.



T: 4

Itsekin jo sanoin toivoneeni tyttöä, ihan näistä omista itsekkäistä lähtökohdistani. Esikoisemme kuitenkin syntyi poikana ja sattui vielä päälle olemaan kehitysvammainen. Maailman rakkain ja ihanin lapsi, jonka myötä nuo tyttöhaaveeni haihtuivat ilmaan. en osannut olla hetkeäkään pettynyt asiaan.



Seuraavaa odottaessani heräsi taas toiveeni tytöstä, mutta en pitänyt sitä enää läheskään niin tärkeänää kuin ensimmäisellä kertaa. Lähinnä kai syytä että esikoisen myötä sain huomata olevani onnellinen siitä että hänellä ei vammansa lisäksi ollut muita vakavia sairauksia ja hän saa elää suhteellisen normaalia arkea kehittyen omaa hitaampaa tahtiaan. Siinä sivussa kun sai nähdä lapsia jotka eivät ole yhtä onnekkaita olleet, en enää voinut sanoa sukupuolen olevan hirveän tärkeä (tai mitä termiä ap nyt käyttikään).



Toki iloitsin sitten siitä kun toinen lapsi syntyi terveenä tyttönä. Mutta kyllä ne ensimmäiset ajatukset olivat kuitenkin vahvasti sitä että lapsi on hengissä ja voi hyvin.



10

Vierailija:

. Että tuskin kukaan kuitenkaan ajatteleen, kun vauva kuolee, että " no onneksi se sentään oli tyttö" .

Tästähän ei todellakaan ole kyse...

voi hitto mitä porukkaa täällä on, menisitte töihin

sama tyyppi tekee aloituksia " en ymmärrä miksi lapsia tehdään jos ne viedään hoitoon" jne

toisaalta säälittävä toisaalta huvittava

En todellakaan tee kuvailemiasi aloituksia. En edes käy täällä usein ja nyt muistankin syyn. Teillä ei ole mitään käsitystä siitä, käynkö töissä, käytänkö kestoja ja imetinkö lapsiani päivääkään.



Kannattaa käydä jossain juttelemassa, jos on noin paljon patoutumia, että ne alkaa aiheuttaa juuri tuolla aiemmin ehdoitettuja paranoijan muotoja.



T: 4, joka ei näköjään ole kuitenkaan yksin ajatuksineen..

En edes jaksaisi valehdella muuta. Olin varmasti maailmankaikkeuden onnellisin ihminen, kun kuulin odottavani tyttöä. Mutta tietenkin rakastan poikiani yhtä paljon. Enkä suinkaan vienyt lapsia hoitoon, vaan olen edelleen kotona, vanhemmat lapset ovat jo koulussa. Kaikki jaksan hoitaa ja nautin lapsistani. Eikä ole koskaan tunne- tai muuksikaan vammaiseksi minua luokiteltu...



Ap