Onko muita, joille lapsen sukupuoli on ihan hirveän tärkeää? Itselleni on todella tärkeää saada se tyttö.

Lapsia ei hankita oman egon jatkeeksi, omia mielihaluja tyydyttämään. Lapsia ei hankita omaan rakkaudenkaipuuseen.



Tällaiset jutut aina järkyttävät. Kuinka keskenkasvuiset siirtyvät lastenhankintaan (ja kyse ei ole välttämättä iästä, vaan henkisestä kapasiteetista)?

ja kyllä: olisin ollut ehkä HIEMAN pettynyt, jos toinenkin olisi ollut poika. Mutta tämä on minun mielipiteeni.

Sen takia ei ole mitään järkeä tehdä asiasta pakkomiellettä. Olet vaan onnellinen, että sinulle ylipäätään suodaan lapsi tai useampi.

lähinnä siksi että tytön äitinä oleminen on vaikeaa, en halua huolehtia jonkun 12 veen kuukautisista, murehtia poikaystävistä tai siitä ettei vaan pamahda raskaaksi tms tms.

Mistäs tiedät? Jos siis sulla ei ennestään ole teini-ikäistä tytärtä.

Toiseksi sitten että hänellä on mahdollisuus hyvään ja onnelliseen elämään, eli ei sellaisia vakavia ja kivuliaita sairauksia jotka tätä estäisivät. Kolmannekseen sitten mielellään muutenkin terve, niin ettei sairaudet tai vammat elämää paljoa rajoittaisi. Ja neljännekseen kyllä olen tyttöä aina toivonut, mutta edellä mainittujen valossa se on aika epäolennainen juttu.

Ei kai lasta hankkiessa ajattele että haluaa päästä mahdollisimman helpolla.... ettei tarvitse mietti kuukautisia tms joskus vuosien päästä. Sitä ei voi etukäteen tietää mitä muita suurempia vaikeuksia voi tulla myös pojalle. Ei lasten kanssa oleminen ole tarkoitettukaan pelkästää ruusuilla tanssimiseksi. Ei ole ollut varmasti omilla vanhemmillakaan aina niin helppoa jos oikein muistelee itseään lapsena tai murrosikäisenä.

ja yksi lapsi meillä jo on (poika), ja huolestuneille tiedoksi: lisää ei ole tarkoitus tehdä jollei nyt sitten täyttä vahinkoa satu.

Onneksi on molempia :)

AP

Aivan minun ajatuksiani. En vain ole niitä ikinä yrittänyt sanoiksi muuttaa.

toisen lapsen odotusaikanakin toivoin tyttöä, mutta ultrassa vauva paljaltui pojaksi. tuskailin pari päivää ajatuksen kanssa (ja itkeskelinkin, koska pelkäsin etten osaisi poikaa rakastaa samalla lailla kuin tytärtäni) ja pikkuhiljaa ajatukseen sopeuduin. synnytykseen asti olin kuitenkin jollain lailla ' pettynyt' lapsen sukupuoleen, vaikken sitä tietysti kenellekään ääneen kertonut.



kun vauva sitten syntyi oli hän heti aivan maailman ihanin ja rakkain. samalla sekunnilla tiesin, että juuri tämä POIKA on meille tarkoitettu ja rakastuin häneen täysillä. nyt en voisi kuvitellakaan elämää ilman poikaani.



kumpaakin rakastan yhtä paljon, mitä en olisi koskaan etukäteen uskonut.

mutta olin tyytyväinen että minulla on tyttö ja poika. Fakta on se että kyllä jokainen haluaa molempia sukupuolia mutta ne jotka saavat vain toista niin ovat täälläkin tosi kärkkäänä korostamassa sitä että vain se on tärkeää että lapsi on terve



Happamia sanoi kettu...

ja myös sitä, ettei tyttöystävä tule raskaaksi...;)

Toinen laps oli ihan sama kumpi on. Tuli poika.

Kolmaskin oli ihan sama. Oli tyttö.

Nyt odotan neljättä ja ajattelin, että on sama kumpi tulee. Tyttö siellä taitaa polskutella.... fiilis oli hieman pettynyt, olisin ehkä halunnutkin poikaa, koska ajattelin, että aika urpoo kun on 3 tyttöö ja 1 poika... ja poika ei saa (ainakaan vielä) toivomaansa pikkuveljeä jonka kanssa leikkiä poikien leikkejä.. mutta kyllä mekkoja yms tyttöhömppää on tullut ostettua ja oikeestaan kivakin, että on tyttö :) Hieman ristiriitaista ajatusta siis.. :)



No ehkäpä se toinen poika joskus tulla tupsahtaa.. haaveissa kuitenkin ainakin ne 10 lasta :) Ja jossei tyttöset lepsoiksi ala, niin saapahan jonkun vävyn elämää piristämään ;)

Ainakin viestisi perusteellaa kuulostat henkisesti keskenkasvuiselta. Äitinä en koskaan päästäisi tuollaista moskaa suustani, mutta onneksi ei ole sitä vaaraa, koska päässäni ei liiku moisia mietteitä.

meitäkin on olemassa! hirvittää tämä nykyajan napapaita-pikkuritsa-meininkikin siinä määrin että onnellinen olen pojastani.

koska ihan liian kärkkäästi korostaa vain ja ainoastaan lapsen terveyttä. Selvä tapaus

Vierailija:

mutta olin tyytyväinen että minulla on tyttö ja poika. Fakta on se että kyllä jokainen haluaa molempia sukupuolia mutta ne jotka saavat vain toista niin ovat täälläkin tosi kärkkäänä korostamassa sitä että vain se on tärkeää että lapsi on terve

Minullakin on molempia, silti korostan sitä että tärkeintä on että ovat terveitä...

jos tulee vaan yhtä sukupuolta niin tulisi sitten poikia. Näin minulla. Suurin yli kaiken menevä toive on kuitenkin lasten terveys- tottakai. Miksi ei saisi toivoa toista sukupuolta enemmän kuin toista?