Mistä sitten tietää, että haluaa lapsia? lapsettomana vielä kysyn..:)

Vierailija kirjoitti:

Voin kuvitella kuinka keski-ikäinen uupuu yösyöttoihin ja intensiiviseen vauvan hoitamiseen.

Nuorena sitä jaksaa vaikka parin tunnin yöunilla mut keski-iässä ei saatika myöhäiskeski-iässä.

Olen nyt reilusti 30-vuotiaana fiksumpi, virkeämpi, terveempi ja hyväkuntoisempi kuin koskaan parikymppisenä. Elämä on pääosin stressivapaata ja vaikeatkin asiat osaa laittaa perspektiiviin monien aiempien vastoinkäymisten myötä. Kamalaa olisi kuvitella, että millaista olisi jos olisin saanut lapsen jo parikymppisenä. Moni tuntemani 25-vuotiaskin on vielä ihan lapsi. Näissä asioissa kannattaa huomioida että ihmiset ovat valmiita vanhemmiksi hyvin eri ikäisinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli vaan kauhea vauvakuume 😊 Mut jos jollekin ei tule, niin kandee asiaa miettiä perinpohjin jo heti 30:n alussa. Jos meinaan haluaa vaikka kaksi lasta, niin 35 vuotiaana voi yksikin olla jo suuri työvoitto. 

Itse onneksi sain ekani jo 24 v, niin on hyvin ehtiny vielä kolme muutakin saada. Lapset on mun pääasiallinen urani, vaikka olen kouluja pitkälle käynytkin ja sen mukaisissa töissäkin olen.

 

Voitko selittää miltä se vauvakuume tuntuu?

 

 

Se on vaan tunne, syvä kaipuu ja halu saada oma lapsi. Se on täysin biologiaa, muuten ihmiset olisivat kuolleet sukupuuttoon jo aikoja sitten.

Siis ei ole tullut tälläistä tunnetta, ainoastaan tunne että haluan harrataa sexiä kumppanini kanssa. Ja että haluan parisuhteen(miehen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli vaan kauhea vauvakuume 😊 Mut jos jollekin ei tule, niin kandee asiaa miettiä perinpohjin jo heti 30:n alussa. Jos meinaan haluaa vaikka kaksi lasta, niin 35 vuotiaana voi yksikin olla jo suuri työvoitto. 

Itse onneksi sain ekani jo 24 v, niin on hyvin ehtiny vielä kolme muutakin saada. Lapset on mun pääasiallinen urani, vaikka olen kouluja pitkälle käynytkin ja sen mukaisissa töissäkin olen.

 

Voitko selittää miltä se vauvakuume tuntuu?

 

 

Se on vaan tunne, syvä kaipuu ja halu saada oma lapsi. Se on täysin biologiaa, muuten ihmiset olisivat kuolleet sukupuuttoon jo aikoja sitten.

Olen töissä saattohoidossa. En ikinä voisi tuottaa sellaista tuskaa toiselle ja kaikki

--------

Sekobolla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset hankitaan tarpeeseen. Olen ollut onnettomin lapsettomana. Meillä lapset nyt 16v, 12v, 10v, 9v, 7v, 5v, 3v ja 6kk.

N30

Onko osa sun lapsipuolia? Muutenhan oisit synnyttänyt 14-vuotiaana.

Niin? Luin joskus suomalaisesta 28-vuotiaasta tytöstä joka oli jo isoemä. Tämä on kehitysmaa. Enää ei opita edes lukemaan.

En minä koskaan halunnut lapsia. Aloin yrittämään, koska en kuitenkaan ollut valmis jättämään niin isoa kokemusta pois elämästäni. Ja maailman rakkaimpia noista kahdesta sitten tuli enkä ole katunut yhtään mitään. Joten ei sitä palavaa halua tai vauvakuumetta välttämättä tarvita, jotta perhe-elämään olisi tyytyväinen. Mutta jokainen tekee omat päätöksensä ja elämä voi olla varsin hyvää, päädyit sitten mihin tahansa ratkaisuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kuvitella kuinka keski-ikäinen uupuu yösyöttoihin ja intensiiviseen vauvan hoitamiseen.

Nuorena sitä jaksaa vaikka parin tunnin yöunilla mut keski-iässä ei saatika myöhäiskeski-iässä.

Olen nyt reilusti 30-vuotiaana fiksumpi, virkeämpi, terveempi ja hyväkuntoisempi kuin koskaan parikymppisenä. Elämä on pääosin stressivapaata ja vaikeatkin asiat osaa laittaa perspektiiviin monien aiempien vastoinkäymisten myötä. Kamalaa olisi kuvitella, että millaista olisi jos olisin saanut lapsen jo parikymppisenä. Moni tuntemani 25-vuotiaskin on vielä ihan lapsi. Näissä asioissa kannattaa huomioida että ihmiset ovat valmiita vanhemmiksi hyvin eri ikäisinä.

Aina löytyy selityksiä. Keski-ikäinen on keski-ikäinen.

Vierailija kirjoitti:

En minä koskaan halunnut lapsia. Aloin yrittämään, koska en kuitenkaan ollut valmis jättämään niin isoa kokemusta pois elämästäni. Ja maailman rakkaimpia noista kahdesta sitten tuli enkä ole katunut yhtään mitään. Joten ei sitä palavaa halua tai vauvakuumetta välttämättä tarvita, jotta perhe-elämään olisi tyytyväinen. Mutta jokainen tekee omat päätöksensä ja elämä voi olla varsin hyvää, päädyit sitten mihin tahansa ratkaisuun.

Aika riskin otit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset hankitaan tarpeeseen. Olen ollut onnettomin lapsettomana. Meillä lapset nyt 16v, 12v, 10v, 9v, 7v, 5v, 3v ja 6kk.

N30

Onko osa sun lapsipuolia? Muutenhan oisit synnyttänyt 14-vuotiaana.

Niin? Luin joskus suomalaisesta 28-vuotiaasta tytöstä joka oli jo isoemä. Tämä on kehitysmaa. Enää ei opita edes lukemaan.

Tuo ei ole vastaus kysymykseen.

En tiennyt mistään, heitin lopulta kolikolla ja menin sen mukaan.

No eihän sitä kysytty kun astutettiin. Synnärillä kiinnitettiin lypsykoneeseen ja myöhemmin lapsi vietiin pois, jotta hänestä tehtäisiin ruokaa. Toivottavasti edes tuli käytettyä eikä vain heitetty päivämäärän ylittäneenä roskiin :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli vaan kauhea vauvakuume 😊 Mut jos jollekin ei tule, niin kandee asiaa miettiä perinpohjin jo heti 30:n alussa. Jos meinaan haluaa vaikka kaksi lasta, niin 35 vuotiaana voi yksikin olla jo suuri työvoitto. 

Itse onneksi sain ekani jo 24 v, niin on hyvin ehtiny vielä kolme muutakin saada. Lapset on mun pääasiallinen urani, vaikka olen kouluja pitkälle käynytkin ja sen mukaisissa töissäkin olen.

 

Voitko selittää miltä se vauvakuume tuntuu?

Sellainen tunne, että pakko oli olla toimintaa kun se aika kuusta ja sitten kauhea kyttäys alkaako menkat. Näin kaikkialla lastenvaunuja ja vauvoja. Kaupassa kuultuun vauvanitkuun tosissaan havahtui: vauva!!  Kaupoissa pakonomainen käynti vauvanvaateosastoilla. Kaiken mahdollisen tiedon ahmiminen raskaudesta. Elämän muokkaaminen raskaudelle mahdollisimman hyväksi: ruokavalio, vitamiinit, liikunta jne. 

Vierailija kirjoitti:

Lapset hankitaan tarpeeseen. Olen ollut onnettomin lapsettomana. Meillä lapset nyt 16v, 12v, 10v, 9v, 7v, 5v, 3v ja 6kk.

N30

No eipä niiden saaminen ole näyttänyt tuovan onnea kuin vain hetkellisesti, kun uusia on pitänyt noin tiuhaan tehdä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä koskaan halunnut lapsia. Aloin yrittämään, koska en kuitenkaan ollut valmis jättämään niin isoa kokemusta pois elämästäni. Ja maailman rakkaimpia noista kahdesta sitten tuli enkä ole katunut yhtään mitään. Joten ei sitä palavaa halua tai vauvakuumetta välttämättä tarvita, jotta perhe-elämään olisi tyytyväinen. Mutta jokainen tekee omat päätöksensä ja elämä voi olla varsin hyvää, päädyit sitten mihin tahansa ratkaisuun.

 

 

Aika riskin otit?

No jaa, eihän lapsen saaminen mikään riskitön ratkaisu ole niillekään, jotka sitä palavasti haluavat. Mitä tahansa kun voi milloin vain sattua. Mutta elämä ei vain luonteeltaan ole kovin turvallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kuvitella kuinka keski-ikäinen uupuu yösyöttoihin ja intensiiviseen vauvan hoitamiseen.

Nuorena sitä jaksaa vaikka parin tunnin yöunilla mut keski-iässä ei saatika myöhäiskeski-iässä.

Olen nyt reilusti 30-vuotiaana fiksumpi, virkeämpi, terveempi ja hyväkuntoisempi kuin koskaan parikymppisenä. Elämä on pääosin stressivapaata ja vaikeatkin asiat osaa laittaa perspektiiviin monien aiempien vastoinkäymisten myötä. Kamalaa olisi kuvitella, että millaista olisi jos olisin saanut lapsen jo parikymppisenä. Moni tuntemani 25-vuotiaskin on vielä ihan lapsi. Näissä asioissa kannattaa huomioida että ihmiset ovat valmiita vanhemmiksi hyvin eri ikäisinä.

Aina löytyy selityksiä. Keski-ikäinen on keski-ikäinen.

Keski-ikäisyys on vain käsite, joka muuttuu ajan saatossa. Aina löytyy tekosyitä olla pitämättä huolta itsestään.

No mistä tietää että haluaa mitään muutakaan? Eri asia on miten toimii. Kyllä minäkin halusin lapsia vaikka maapallon kantokyky on ylitetty ja kärsimyksen ja kuoleman voi mahdollistaa lapselle vain synnyttämällä hänet. Samoin halusin omakotitalon rantatontilla ja oman auton vaikkei sellaisiin ole varaa. Kyllä haluta voi ihan mitä vain, ei se tarkoita että ne silti toteuttaa.

Mä olen kuuskymppinen ja aina olen tiennyt etten halua lapsia. Kaikilta miehiltä kenen kanssa ollut vakava suhde olen sanonut ja kysynyt lapsista. Miksi tähän tälläiseen maailmaan pitäisi lapsia tehdä?  Eläiimiä on ollut lapsesta asti, sijaiskotina ollut ja koiria kouluttanut, päivätyökseni ollut tarhatätinä ja se riittää, ihana tulla hiljaiseen kotiin missä kukaan ei vaadi mitään, ei kiukuttele ym. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli vaan kauhea vauvakuume 😊 Mut jos jollekin ei tule, niin kandee asiaa miettiä perinpohjin jo heti 30:n alussa. Jos meinaan haluaa vaikka kaksi lasta, niin 35 vuotiaana voi yksikin olla jo suuri työvoitto. 

Itse onneksi sain ekani jo 24 v, niin on hyvin ehtiny vielä kolme muutakin saada. Lapset on mun pääasiallinen urani, vaikka olen kouluja pitkälle käynytkin ja sen mukaisissa töissäkin olen.

 

Voitko selittää miltä se vauvakuume tuntuu?

 

 

Se on vaan tunne, syvä kaipuu ja halu saada oma lapsi. Se on täysin biologiaa, muuten ihmiset olisivat kuolleet sukupuuttoon jo aikoja sitten.

Tämä. Naiset poikivat lisää ja lisää vaikka valmiiksi ylikansoitetulle saastuneelle pallolle kuolemaan, ja miehet tekevät tarpeensa emättimeen ilman kortsua vaikkeivat lapsia halua.

Pelkkiä vaistojemme orjuuttamia elukoita me olemme kaikki tyynni.

Lapsen saaminen on normaalia elämää, ihan kuin hammaslääkärillä käynti.

Jokaisen sukupolven heikoin aines lisääntyy ja väestön ÄO laskee koko ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Lapset hankitaan tarpeeseen. Olen ollut onnettomin lapsettomana. Meillä lapset nyt 16v, 12v, 10v, 9v, 7v, 5v, 3v ja 6kk.

N30

Lapset pitäisi hankkia ennen kaikkea lapsen etua ajatellen, eikä vain omaa itsekästä tarvetta tyydyttämään. Oletko koskaan miettinyt, mikä on se tarve/tyhjiö, jota olet jo 8 lapsen kautta yrittänyt täyttää? Rohkenen väittää, että ei se sinulla täytykään vaikka hankkisit vielä 20 lasta lisää.