Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Rakastaa ja arvostaa, tulla rakastetuksi ja arvostetuksi

Vierailija
22.12.2024 |

Olen parhaassa keski-iässä oleva puoliso ja kolmen lapsen isä. Teen merkityksellistä työtä vastuullisessa suomalaisessa kv-yrityksessä ja nautin työstäni suuresti. Työskentelen pääsääntöisesti kotitoimistolla, joten pystyn ilokseni olemaan lähellä lasteni arkea ja hoitamaan kotitöitä. Fyysisesti olen hyvinvoiva, ulkoisesti olen paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin. Ikä kohtelee minua erittäin hyvin.

Saan positiivista palautetta ja kerään poikkeuksetta huomiota kodin ulkopuolella. Nautin siitä suuresti ja pyrin itsekin jakamaan hyvää mieltä ollessani ihmisten kanssa tekemisissä. Tunnen, kuinka seurastani ja energiastani nautitaan ystävieni, työkavereitten ja uusien tuttavuuksien toimesta niin Suomessa kuin ulkomailla. 

Lapseni rakastavat minua estoitta. Puhumme toistemme kanssa paljon. En voisi olla onnellisempi heistä.

Henkisesti olen rikki. Minulle se tärkein ihminen, oma puolisoni, tuntuu oleva kaikista ihmisistä se, joka osoittaa minua kohtaan vähiten arvostusta. En saa henkistä enkä fyysistä huomiota. Nämä kaksi ovat elinehtoja minulle. Puhun tästä puolisolleni, ja yritän raskaasta jalastani huolimatta käyttäytyä ja toimia tässä tilanteessa rakentavimmalla mahdollisella tavalla.

Reflektoin itseäni ja elämää paljon. Teen sitä koko ajan. Mielessäni on kysymys, joka ei jätä minua rauhaan: onko minussa jotain pimeää, jota vain minua lähimpänä oleva ihminen näkee? Vai onko kyseessä klassinen tilanne, jossa parisuhde on ajautunut puolisollani hädin tuskin tyydyttävään tilaan, jossa minut pidetään vieressä siihen asti, kunnes joku uusi toivottu elämänpolku hänelle aukeaa?

Arvostan itseäni. Minulla on sisälläni vielä paljon elämää jäljellä. Ei elämäni todennäköisesti tähän lopu, mutta ihmettelen miksi rakkauteni puolisoani kohtaan ei herätä hänessä vastakaikua arvostuksen ja läheisyyden muodossa.

Suomalainen kärvistely ja sisu tule tätä vaihetta elämässäni ratkaisemaan, sen tiedän.

Vastaavia kokemuksia muilla miehillä? Mitä ajatuksia kokemukseni naisissa herättää?

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
22.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Okei. Olen lapseton, työtön sinkku, ja henkisesti kukkeimmillani. Joka päiväni on täyttymyksellinen. Tsemppiä sinulle

Vierailija
2/2 |
22.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Vastaavia kokemuksia muilla miehillä? Mitä ajatuksia kokemukseni naisissa herättää?"

Kuulostat itsekkäältä. Haluat siittää vaimoasi ja samalla äidillistä huomiota häneltä. Annatko hänelle isällistä huomiota: elätätkö, lahjotko? Annatko hänelle rakastajan huomiota, eli lhjotko, vietteletkö, huolehditko hänen mahdollisuudestaan sensuelliin ja itsekkääseen elämään? Vai odotatko vaan, että hän avaa reikänsä sinua varten, kuin seksiorja? 

Minä pidän miehistä, jotka eivät puhu. Koska kun alatte puhumaan, suollatte tuollaistam anipulatiivista paskaa, että rikkauksein ja lasten lisäksi teidän pitäisi saada pimppaa ja tissiä. Olet saanut tissiä vauvana ja pimppaa ennen lapsia. Kasva aikuiseksi ja lopeta tuollainen oksettava märinä

T nainen :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla