Lue keskustelun säännöt.
Hs: Suomalaiset jakautuvat jatkossa asuntovarallisiin ja -varattomiin
22.12.2024 |
Apua!
Suomessa on miltei miljoona asuntoa tai omakotitalos taantuvilla alueilla. Väestönkehitys johtaa siihen, että kasvukeskusten ulkopuoliset asunnot muuttuvat arvottomiksi eikä niitä osta kukaan. Osa taloista voidaan joutua purkamaan. Jopa romutuspalkkiota väläytetty.
Suomalaisten varallisuus on kiinni asunnoissa. Nyt on meneillään todellinen varallisuuden uusjako.
Kommentit (160)
Yksi vaihtoehto on tosiaan muuttaa rakennusten käyttötarkoitusta, jos niitä ei haluta purkaa. Toisaalta määräykset eivät välttämättä salli kiinteistöjen muuttamista esimerkiksi teollisuuden tai yritysten tarpeisiin. Kustannukset vain laukkaa. Purkaminen varmaan kuitenkin halvin vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
108. Varakkailla on varaa olla myymättä silloin kun on ostajan markkinat.
Velkaraha on edelleen alle pitkän ajan korkotason ja moni asuntokeinottelija saa isoa eläkettä. Ei ehkä niin varakkaita mutta velkauunoja ja verojen nettosaajia isoine eläkkeineen.
Moni yrittäjä menettää asumistuen tammikuussa omistusasuntoon.
"Asunto tulkitaan omistusasunnoksi, vaikka asunnosta olisi tehty vuokrasopimus, jos asunto, jossa yrittäjä asuu, on kiinteistöosakeyhtiön tai yrityksen nimissä ja yrittäjä omistaa yrityksestä vähintään 50 prosenttia."
https://www.salkunrakentaja.fi/2024/08/asumismenot-asumistuki
Vierailija kirjoitti:
Ehkä omakotitalo jossain syrjäseudulla on tarkoitettu lähinnä kodiksi eikä varallisuudeksi. En tiedä hintatasoista mutta tuskin ne on jotain puolen miljoonan koteja vai onko? Itsekin miellän oman kodin enemmän kodiksi vaikka asutaan kasvukeskuksessa Uudellamaalla uudehkossa omakotitalossa.
Juuri näin. Ostimme talon 60 000 Eurolla asumista varten. Se ei ole sijoitus, vaan koti. Tämä toki voi jäädä riesaksi lapsille joskus, mutta jättäkööt kylmilleen, jos eivät saa myytyä.
Vierailija kirjoitti:
Asunto arvon ja varallisuuden säilyttäjänä on ollut jonkinmoinen kolleektiivinen valhe, mistä ollaan nyt heräämässä. Asunnot ovat kuluvaa käyttötavaraa.
Tämä. Jos on väärässä paikassa ja huonosti rakennettu niin se hyöty oli se käyttöhyöty, ei tarvinnut maksaa vuokraa tuolta ajalta. Käytön jälkeen arvoa ei ole eteenpäin perintönä antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M23 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumistuki mahdollistaa köyhän asumisen Helsingissä.Poistetaan asumistuki niin maaseudun halvat asunnot alkaa kiinnostaa.
Onko maaseudulla myös töitä tai palveluita työttömälle?
Jos asuu Helsingissä ja käy töissä niin asumistuki on tarpeeton.
Näinhän se on ollut aina. Osa omistaa asunnot ja osa ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
M23 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumistuki mahdollistaa köyhän asumisen Helsingissä.Poistetaan asumistuki niin maaseudun halvat asunnot alkaa kiinnostaa.
Onko maaseudulla myös töitä tai palveluita työttömälle?
Työpaikkoja tulee, kun ihmisiä tulee. Lapset tarvitsevat päivähoitoa, koulutusta ja kaikki terveydenhoitoa. Ihmiset ryhtyvät yrittäjiksi, tekevät etätöitä jne.
Niin ja lopulta sitten näidenkin paikkojen vuokrat nousevat, joten koko hommassa ei ollut mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
M23 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumistuki mahdollistaa köyhän asumisen Helsingissä.Poistetaan asumistuki niin maaseudun halvat asunnot alkaa kiinnostaa.
Onko maaseudulla myös töitä tai palveluita työttömälle?
Ei. Asumistukien yms varassa sielläkin asutaan, en tajua kuka daiju luulee sen tuen olevan vain helsinkiläisille :D
Jos asumistuki lakkautetaan niin moni helsinkiläinen muuttaa halpaan asuntoon maaseudulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni on ihan oikeasti k#sessa tällaisen takia. Sai perinnöksi Satakunnassa sijaitsevan 1960-luvulla rakennetun omakotitalon, joka on tyydyttävässä/huonossa kunnossa. Talon reaaliarvo tontteineen on välittäjien mukaan noin 40 000 euroa. Se olisi siis lähinnä tontin arvo. Jotta talon saisi asumiskelvolliseksi, sinne pitäisi tehdä remontteja vähintään 40 000 eurolla, eikä sekään varmasti riittäisi.
Niinpä talo tontteineen on pantu myyntiin, mutta paikalla ei ole toistaiseksi ollut kuin muutama renkaan potkija näytöillä. Hinta on pantu suoraan alhaiseksi, mutta eipä ihmisillä ole nyt varaa ja halua kuluttaa. Paikasta juoksee kuluja koko ajan, joten tilanne on hankala.
Talon hävittäminenkin maksaa maltaita. Arvioiden mukaan lähes 20 000 euroa. Ennen purkamista pitäisi tehdä mm asbestitestejä, jotka nekin nostaa hintaa.
Tämä on todellisuutta joillekin ihmisille tämän päivän Suomessa. Jonkunlainen talojen pur
Talo on siis rakennettu 60-luvulla ja joku on asunut siinä siis noin 60 vuotta. Se oli sen talon hyöty, nyt se on loppuun käytetty.
Ei veronmaksajan pidä maksaa teidän projekteista. Purkukulut nyt vaan kuuluu siihen saamaanne perintöön, purkakaa ja kasvattakaa vaikka metsää siinä.
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni on ihan oikeasti k#sessa tällaisen takia. Sai perinnöksi Satakunnassa sijaitsevan 1960-luvulla rakennetun omakotitalon, joka on tyydyttävässä/huonossa kunnossa. Talon reaaliarvo tontteineen on välittäjien mukaan noin 40 000 euroa. Se olisi siis lähinnä tontin arvo. Jotta talon saisi asumiskelvolliseksi, sinne pitäisi tehdä remontteja vähintään 40 000 eurolla, eikä sekään varmasti riittäisi.
Laittaa hinnaksi vaikka 20te niin ihan varmasti menee kaupaksi. Jos tontin arvo liittymineen on 40te, niin ei siitä kukaan niin paljoa maksa, jos sillä oleva rakennus on oikeasti mallia purettava, kun se purkaminen maksaa helposti 30te nykyään.
Monesti voivotellaan että " ei tätä kukaan ota edes ilmaiseksi" mutta kuitenkin jos ottajia löytyy niin heti alkaa se vedätys "kun tämä tonttikin on jo sen ja sen arvoinen"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä juttu.
En ole koskaan ymmärtänyt tätä, että kämppä vanhenee ja kuluu, silti siitä pyydetään enemmän kuin mitä sen tekeminen on maksanut.
Hyvä että asuntomarkkinat ovat niinkuin autot, hinnasta putoaa puolet pois kun uuden otat käyttöön.
Niin, tämä mainitsemasi koskeekin tätä kasvukolmion ulkopuolista aluetta, josta nyt on nimenomaan puhe.
Eivät Lauttasaaren, Herttoniemen tai Meilahden asunnot ole sen kummempia kuin muualla Suomessa, mutta jostain syystä ihmiset ovat vuosi toisensa jälkeen halukkaita maksamaan näistä alueista enemmän ja enemmän. Tonttimaa kun ei lisäänny, ja kysyntää riittää. Näin sen kuuluukin olla. Peräseinäjoella tilanne näyttää toisenlaiselta, ja se on markkinataloudessa aivan oikein.
Näin on. Toinen mikä maksaa aina, on oma ranta. Ran
Tämä ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin Suomessa on rantaviivaa ja rakentamattomia (sekä jo aiemmin rakennettuja) rantatontteja mielinmäärin tarjolla. Hyvä esimerkki on Pohjanmaan rannikkoseutu, joka on pitkä kuin nälkävuosi, mutta jonka potentiaalinen ostajakunta on hyvin rajallinen. Suomi asuu kasvukolmiossa ja haluaa mökkeillä korkeintaan 1-2 tunnin ajomatkan päässä kotoaan. Lisäksi mökkikanta on läpi Suomen hyvin ikääntyneissä käsissä, ja tulevaisuudessa markkinoille tulee entistä enemmän mökkejä. Merenkurkussa ongelmana on lisäksi maankohoaminen, joka on jo nyt tehnyt merkittävän osan rantatonteista "kuivanmaantonteiksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä juttu.
En ole koskaan ymmärtänyt tätä, että kämppä vanhenee ja kuluu, silti siitä pyydetään enemmän kuin mitä sen tekeminen on maksanut.
Hyvä että asuntomarkkinat ovat niinkuin autot, hinnasta putoaa puolet pois kun uuden otat käyttöön.
Niin, tämä mainitsemasi koskeekin tätä kasvukolmion ulkopuolista aluetta, josta nyt on nimenomaan puhe.
Eivät Lauttasaaren, Herttoniemen tai Meilahden asunnot ole sen kummempia kuin muualla Suomessa, mutta jostain syystä ihmiset ovat vuosi toisensa jälkeen halukkaita maksamaan näistä alueista enemmän ja enemmän. Tonttimaa kun ei lisäänny, ja kysyntää riittää. Näin sen kuuluukin olla. Peräseinäjoella tilanne näyttää toisenlaiselta, ja se on markkinataloudessa aivan oikein.
Totta hemmetissä Meilahden asunto on erilainen kuin
Ei pidä paikkaansa. Ei 50-luvulla rakentamisen laatu ole ollut Meilahdessa sen parempaa kuin Juupajoella. Sijainti on noussut keskiöön vasta sen jälkeen, ja Meilahden taloja on varmasti keskimäärin pidetty paremmassa kunnossa kuin Juupajoen vastaavia. Puhutkin nyt asunnon sijainnista, johon jo tuossa aiemmassa viittasin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä kauheasta leuhkisi millään Helsingin 1000 lapsen kouluista/päiväkodeilla. Voin kuvitella millaista on olla lapsena noin valtavassa laitoksessa.
Ihan samanlaisia jättikouluja on maaseudulla, missä kyläkoulut on lakkautettu ja koko kylässä on yksi iso koulu. Meidän lapsi oli maalla isommassa koulussa, kuin nyt isossa kaupungissa asuessa.
Sittenhän siellä on pakko olla valtavasti niitä lapsiperheitäkin. Joten aika elinvoimaiselta kuulostaa kyllä tuo maaseutu
Oleellista on etteivät kaikki rahat ole kiinni asunnossa . pitää olla muutakin omaisuutta . jos vaikka tulee sota mitenkään asunnon arvon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä kauheasta leuhkisi millään Helsingin 1000 lapsen kouluista/päiväkodeilla. Voin kuvitella millaista on olla lapsena noin valtavassa laitoksessa.
Ihan samanlaisia jättikouluja on maaseudulla, missä kyläkoulut on lakkautettu ja koko kylässä on yksi iso koulu. Meidän lapsi oli maalla isommassa koulussa, kuin nyt isossa kaupungissa asuessa.
Vai niin, oma lapsemme on kyllä alle 200 oppilaan koulussa, päiväkoti samassa ja siellä ehkä pari,-kolmekymmentä lasta. Kyläkoulut tosiaan täältä jo lakkautettu.
No onneksi ne 60-80- luvuilla rakennetut omakotitalot olivat halvalla tehtyjä, velat on maksettu ajat sitten ja vuokraa ei ole tietenkään tarttenut maksaa koko ajalta kun on siinä itse ajalta. Omistajat ovat siis plussalla. Kun aika jättää niin perintö käytetään talon purkuun ja palstan metsitykseen. Ja sillä sipuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän talot ole ikuisia. Helsingissäkin puretaan ysärillä rakennettua
Muualla maailmassa kyllä on satoja vuosia vanhoja taloja ihan kunnossa. Jotenkin outoa, että meillä koulut ja kirjastot ja yleensä julkiset rakennukset puretaan homeen takia 30 vuoden kuluttua.
ILmasto, rakennustaito vai mikä lie ongelma.
Kivitalot kestää pidempään, mutta harva talo Suomessa on kivestä tehty.
Ennen vanhaan oman talon rakentaminen ei ollut mitenkään erityisen kallis projekti. Kymmenessä vuodessa maksettu. Menee purkuun, kun ei enää tarvita. Ei ihmisen varallisuuden kuulu olla seinissä kiinni.
"Suomessa on jopa 200 000 asumatonta kiinteistöä. Autiotalon omistaja voi joutua korjaamaan luvattomien kulkijoiden jälkiä ja vastaa heidän turvallisuudestaan."
https://yle.fi/a/74-20042062