Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huolimaton ehkä jopa piittaamaton mies
20.12.2024 |
Olen niin kyllästynyt puolisoni joka on äärimmäisen huolimaton ja kykenemätön ymmärtämään arjen pyörityksestä mitään. Meillä on 2 alle 3v lasta mutta joka aamu ja ilta pitää sanoa, että laita lapsille ruoka jos esim itse imetän. Auto saa olla pesemättä vaikka 3 vuotta. Kotia hön ei siivoa ellen joka päivä kerro mitä hän voi tänään siivota. Hän ei ota mistään vastuuta ei kodista ei lapsista ei autosta ei mistään. Kaikki saisi mädäntyä sille sijoilleen. Hän myös hukkaa ja rikkoo jatkuvasti jotain ja sitten ostellaan uutta. Minun maksamalla autolla kaahailee ja viis veisaa stop merkeistä. Selailee puhelinta jne. Tästä ja kaikista näistä asioista on puhuttu monta kertaa, mutta mikään ei auta. Alan olla niin kyllästynyt, että haluaisin erota! Mutta yksin olo pienten lasten kanssa pelottaa. Meillä ei ole tukiverkkojakaan. Enkä haluaisi lasten takia erota. Mutta olen niin ahdistunut ja kokoajan riidellään.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on naisen korvien välissä vialla, että jatkaa tuollaisen kanssa parisuhdetta? Ja vielä tekee lapsia tuollaisen tollon kanssa??
Mä en tuollaista miestä jaksaisi kauaa katsella vaan suhde loppuisi hyvin lyhyeen.
Kai ihminen uskoo kaikkien olevan samanlaisia ja saman älyisiä kuin itse on. Ei käsitä, että toinen on ihan oikeasti tollo, eikä ainoastaan hassu.
No onkohan mussa jotakin vialla vai miksi en jaksaisi katsella tuollaista miestä kovin pitkään. Kyllä tuollainen käytös tulee esille aika nopeasti. Mielummin olen yksin kuin katselen jotakin perseilijää.
Jos ei ole aietta muuttaa saman katon alle, niin ei sillä arjenhallinnalla ole niin paljon väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on naisen korvien välissä vialla, että jatkaa tuollaisen kanssa parisuhdetta? Ja vielä tekee lapsia tuollaisen tollon kanssa??
Mä en tuollaista miestä jaksaisi kauaa katsella vaan suhde loppuisi hyvin lyhyeen.
Kai ihminen uskoo kaikkien olevan samanlaisia ja saman älyisiä kuin itse on. Ei käsitä, että toinen on ihan oikeasti tollo, eikä ainoastaan hassu.
No onkohan mussa jotakin vialla vai miksi en jaksaisi katsella tuollaista miestä kovin pitkään. Kyllä tuollainen käytös tulee esille aika nopeasti. Mielummin olen yksin kuin katselen jotakin perseilijää.
Jos ei ole aietta muuttaa saman katon alle, niin ei sillä arjenhallinnalla ole niin paljon väliä.
No kyllä mulle on silti väliä vaikka ei asuttaisi yhdessä. Kyllä se vaikuttaa silti parisuhteeseen.
Muistan, kun kaverilla oli tollanen mies, mutta ilman laspia siinä vaiheesssa. Siihen päälle xboxilla pelaaminen ja makas työttömänä sohvalla. Hän ei tehnyt oikeasti mitään. Sitten kaveri tuli sille raskaaksi ja oltiin parin muun kanssa, että hohhoijjjaa, koska oltiin varmoja, että se touhu jatkuu ja nyt kaverilla on sitten kaksi lasta hoidettavana.
Kun se lapsi syntyi, niin se mies myi xboxinsa ja meni töihin. Se jätkä muuttu 100%. Se heräs yöllä syöttää, teki pitkiä lenkkejä ja siivoili himassa yhtäkkiä ja hoiteli neuvolat ja muut. Kävi parturissa ja laitto ittensä kuntoon. Se heräs siihen, että se on oikeasti mies ja isä. Nyt kun se lapsi on 5v, niin kesällä kävin kahvilla niillä, niin siellä ne korjas sen pojan pyörää yhdessä. Se opettaa sille lapselle koko aika jotain uuttta ja kertoo miks öljytään ketjut jne.
Toiset muuttuu paskasta hyväksi.
Ei miehesi vaikuta paskalta ihmiseltä tai perseilijältä vaan ihan klassisesti erilaiselta. Eli melko todennäköisesti add tai adhd.
Itsehän olen diagnosoimaton adhd - siis asiaan omaehtoisen perehtymiseni perusteella selvästi - taikka vähintään pitkälti sinne päin oleva neurologisesti.
(Nykyään ei jaotella enää adhd tai add. Myös ei-ylivilkkaat ovat adhd.)
Minun oli itsellisenä äitinä pikkulapsivaiheessa ostettava kotisiivousta. Kävin töissä ja maksoin itseni kipeäksi siitä että joku muukin tekee myös jotakin kotona.
Lopulta hän kävi joka viikko ja luovuin ihan kaikesta siivoukseen ja tavaroiden järjestelyyn liittyvästä. Se oli minulle kaiken sen rahan arvoista.
Uskon että sinun ja miehesi kannattaisi ensiksi etsiä tietoa adhd:stä. Sitten jos valo syttyy, miehen kannattaa hakeutua tutkimuksiin.
Itse olen jo niin vanha ja pikkulapsiaika kaukana takana, että pärjään tälläkin lailla. Autoilu on kyllä kieltämättä riski, siihen on pakko vaan yrittää jotenkin keskittyä.
Se vain kun se kaikki muu oheistekeminen ja liike onkin juuri se mikä auttaa adhd:ta keskittymään...
Adhd ei ole valinta vaan hyvin, hyvin perinnöllinen neurologinen ominaisuus. Adhd tuo mukanaan myös paljon hyvää: lämpöä, empatiaa, herkkyyttä, luovuutta, rohkeutta ym.
Ihmisen kannattaa pyrkiä ymmärtämään itseään ja läheisiään. Harva aikuinen täällä aivan tahallaan arjessaan perseilee.
Vaikkapa käytännön rutiiniasioihin tarttuminen on ihan hirveän hankalaa ja myös mistä on itse kiinnostunut, niin yhtä vaikeaa on irrottautuminenkin.
Itse kuolen sisältä kokouksissa, lyhyissäkin, ellen sitten rakasta aihepiiriä jolloin olen ihan kikseissä. Vain nämä ääripäät, asia kuin asia. Blaaaaaaah täysin kuolettavaa paskaaaaaa... tai rakastan.
En pysty opettelemaan asioita joita en opi nopeasti koska en vain kestä. En ole kärsivällinen. En pysty olemaan jonossa tai muutenkaan en kestä jos mitään ei tapahdu vaikka pitäisi.
Olen nainen mutta en siivoa kunnolla puoleen vuoteen, sitten nysväänkin päiväkausia neuroottisesti kiillotellen pintoja umpiväsyneenä ihan kaiken vapaa-ajan.
Tai hurahdan johonkin, teen sitten vain sitä jonkin aikaa. Työ on ainoa säännöllisenä toistuva asia, jossa saan olla myös luova.
Parisuhteet katkeavat, koska mulla menee lopulta vuosien päästä hermot. En ole uskoton tms. kurjaa. En vain kestä sitä ihmistä enää yhtään sekuntia.
ps Minäkin olen maisteri. Ei ole älykkyydellä merkitystä. Toisaalta kun on näin levoton sielu niin pitää olla erittäinkin fiksu, hyvämuistinen ja lahjakas että on aina silti saanut kymppirivit toikkariin ja tehnyt sen laudaturin gradun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset kärsii teidän riitelystä, ajattele edes heitä.
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun kaverilla oli tollanen mies, mutta ilman laspia siinä vaiheesssa. Siihen päälle xboxilla pelaaminen ja makas työttömänä sohvalla. Hän ei tehnyt oikeasti mitään. Sitten kaveri tuli sille raskaaksi ja oltiin parin muun kanssa, että hohhoijjjaa, koska oltiin varmoja, että se touhu jatkuu ja nyt kaverilla on sitten kaksi lasta hoidettavana.
Kun se lapsi syntyi, niin se mies myi xboxinsa ja meni töihin. Se jätkä muuttu 100%. Se heräs yöllä syöttää, teki pitkiä lenkkejä ja siivoili himassa yhtäkkiä ja hoiteli neuvolat ja muut. Kävi parturissa ja laitto ittensä kuntoon. Se heräs siihen, että se on oikeasti mies ja isä. Nyt kun se lapsi on 5v, niin kesällä kävin kahvilla niillä, niin siellä ne korjas sen pojan pyörää yhdessä. Se opettaa sille lapselle koko aika jotain uuttta ja kertoo miks öljytään ketjut jne.
Toiset muuttuu paskasta hyväksi.
Kaipa se mies oli vain kaivannut merkityksellisyyttä elämäänsä. Olla tarkoituksellinen ja tärkeä. Ja se lapsi antoi hänelle siihen tilaisuuden. Ihana viesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No puhun nyt kodin pikkusiivouksista mitä joka päivä jotain tehdään. Esim vessat, imurointi, pölyt jne. Joka päivä joku siivousjuttu.
Ap
Ei näitä nyt joka päivä tarvitse tehdä, kamoon. En ainakaan itse ole pienen vauvan äitinä joka päivä jotain pölyjä pyyhkimässä. Ei ole mieskään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No puhun nyt kodin pikkusiivouksista mitä joka päivä jotain tehdään. Esim vessat, imurointi, pölyt jne. Joka päivä joku siivousjuttu.
Ap
Ei näitä nyt joka päivä tarvitse tehdä, kamoon. En ainakaan itse ole pienen vauvan äitinä joka päivä jotain pölyjä pyyhkimässä. Ei ole mieskään.
Minä käsitin, että joka päivä siivotaan jotakin pientä. Yhtenä päivänä pölyjen pyyhintä, toisena vessan pesu, jne. Jos käsitin väärin ja nämä kaikki asiat tehdään joka päivä, niin silloin on kyllä liiallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin mutta äärimmäisen raskasta on tällaisen ihmisen kanssa asustaa, hän on ikäänkuin kolmas lapsi. Lapsen sotkuja on ymmärrettävämpi siivota ja korjailla, mutta aikuisen ihmisen jälkien siivoaminen on rasittavaa pidemmän päälle.
Elän itse samanlaisen mieslapsen kanssa ja se on uuvuttavaa, todella uuvuttavaa. Meillä ei ole edes lapsia eikä lemmikkejä. Silti tuntuu, että kädet on täynnä työtä. Toisinaan laittaa itse itselleen jotain ruokaa, mutta voi luoja minkä näköinen on keittiö sen jälkeen. Kuka ne siivoaa, no minä. Ja miljoonat kerrat on aiheesta tästäkin puhuttu, vaan kun ei mene jakeluun, niin en jaksa enää "nalkuttaa", sillä sitähän se on, eikö vain? Mutta eikö ole aiheellista nalkuttaakin, sillä kun MINÄ sotken, MINÄ myöskin siivoan omat jälkeni, ei kenenkään muun sitä tarvitse tehdä.
Ja kyllä, hänkin on korkeasti koulutettu ja erittäin älykäs, mutta maalaisjärkeä ei omaa ei sitten tippaakaan, puhumattakaan että osaisi edes hetkeksi asettua toisen asemaan taikka ottaa esimerkiksi juurikin edes näistä omista sotkuistaan vastuun. Aivan järkyttävää...
En tiedä minkälaisia neuvoja sinulle ap antaisin, koska en halua kehottaa eroamaankaan, jos häntä muuten kerran rakastat. Voin vain elää myötätunnossa. Koita kaikesta huolimatta saada vietettyä mukava joulu ja jospa vaikka ehtisit vähän jossain välissä rentoutumaankin.
Miehet ovat äitien kasvattamia. Eli naisten. Haukotus huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat äitien kasvattamia. Eli naisten. Haukotus huoh.
Huonojen, poissaolevien ja etäisten isien lapset ovat vain äitien kasvattamia. Voit itse olla parempi roolimalli ja katkaista kierteen.
Vierailija kirjoitti:
Niin in, sanopa se. Hän on kuitenkin ollut maailman kiltein ja ymmärtäväisiä minua kohtaan. Ei hän ole tarkoituksella paha. Hän vain ei ymmärrä mitään mistään.
Ap
Ei ole tarkoituksella paha, eikä ymmärrä mistään mitään. Nyt on rima alhaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun kaverilla oli tollanen mies, mutta ilman laspia siinä vaiheesssa. Siihen päälle xboxilla pelaaminen ja makas työttömänä sohvalla. Hän ei tehnyt oikeasti mitään. Sitten kaveri tuli sille raskaaksi ja oltiin parin muun kanssa, että hohhoijjjaa, koska oltiin varmoja, että se touhu jatkuu ja nyt kaverilla on sitten kaksi lasta hoidettavana.
Kun se lapsi syntyi, niin se mies myi xboxinsa ja meni töihin. Se jätkä muuttu 100%. Se heräs yöllä syöttää, teki pitkiä lenkkejä ja siivoili himassa yhtäkkiä ja hoiteli neuvolat ja muut. Kävi parturissa ja laitto ittensä kuntoon. Se heräs siihen, että se on oikeasti mies ja isä. Nyt kun se lapsi on 5v, niin kesällä kävin kahvilla niillä, niin siellä ne korjas sen pojan pyörää yhdessä. Se opettaa sille lapselle koko aika jotain uuttta ja kertoo miks öljytään ketjut jne.
Toiset muuttuu paskasta hyväksi.
Ai että, ihana. Kuulostaa siltä, että mies ikäänkuin sai vihdoinkin elämälleen tarkoituksen. Uuden suunnan ja näin ollen pääsi elämään sellaista elämää, jossa hän on tärkeä jollekin, ehkäpä tällä uudella nykyisellä meiningillä saa korvattua ja "anteeksi" sen aiemman elämän ja lorvimisen. Ja tuo lapsen kanssa touhuuminen, yhdessäolo, elämässä mukana oleminen, kenties jopa roolimallina, on paljon suurempi ja arvokkaampi panos, kuin työnteko. Toki aivan mahtavaa, että hänestä tuli myös veronmaksaja.
Vierailija kirjoitti:
Niin mutta äärimmäisen raskasta on tällaisen ihmisen kanssa asustaa, hän on ikäänkuin kolmas lapsi. Lapsen sotkuja on ymmärrettävämpi siivota ja korjailla, mutta aikuisen ihmisen jälkien siivoaminen on rasittavaa pidemmän päälle.
Elän itse samanlaisen mieslapsen kanssa ja se on uuvuttavaa, todella uuvuttavaa. Meillä ei ole edes lapsia eikä lemmikkejä. Silti tuntuu, että kädet on täynnä työtä. Toisinaan laittaa itse itselleen jotain ruokaa, mutta voi luoja minkä näköinen on keittiö sen jälkeen. Kuka ne siivoaa, no minä. Ja miljoonat kerrat on aiheesta tästäkin puhuttu, vaan kun ei mene jakeluun, niin en jaksa enää "nalkuttaa", sillä sitähän se on, eikö vain? Mutta eikö ole aiheellista nalkuttaakin, sillä kun MINÄ sotken, MINÄ myöskin siivoan omat jälkeni, ei kenenkään muun sitä tarvitse tehdä.
Ja kyllä, hänkin on korkeasti koulutettu ja erittäin älykäs, mutta maalaisjärkeä ei omaa ei sitten tippaakaan, puhumat
Väitätkö siis, että jos miehesi asuisi yksin, hän ei siivoaisi omia sotkujaan koskaan? Vaikea uskoa. Hän ei siivoa, koska tietää, että sinä siivoat.
Vierailija kirjoitti: Väitätkö siis, että jos miehesi asuisi yksin, hän ei siivoaisi omia sotkujaan koskaan? Vaikea uskoa. Hän ei siivoa, koska tietää, että sinä siivoat.
Siivoamattomuutta voi yrittää, joka uskaltaa. Huonolla onnella roskaa on pian pöydillä ja lattioilla, ja tiskaamisen sijaan mies alkaa tovin ihmeteltyään ostaa kertakäyttöruokailuvälineitä, joita sojottaa sitten likaisina sohvan välistä.
Neuroepätyypillisyys tulee mieleen mullekin, koska omalla puolisolla samanlaista oireilua, ja vasta parisuhteen kriisiydyttyä mun oireisiinsa turhautumisen takia hakeutui lääkäriin - jonottaa nepsytesteihin. Huolimattomuutta ollut lapsesta saakka, kirjoittanut kuitenkin aikoinaan keskinkertaisin paperein ja yrittäjänä toimii. Ei varmaan pärjäisi vieraan palveluksessa, nyt saa sähläillä itsekseen kaiket päivät. Työkalut rikkoutuvat tai häviävät ja sovitut aikataulut unohtuvat. Lasten takia juuri tuo epävarma liikennekäyttäytyminen ja muu tarkkaamattomuus vievät minun energiaani varmistajan/ toimijan roolissa suhteettoman paljon. Kiltti, fiksu ja avulias on minunkin mieheni, ja toivon että saisimme tilanteeseemme tukea ja neuvoja.
ADHD tai vastaava tekee hajamieliseksi kyllä.
Kyllähän se susta kertoo jotain että meni vuosikymmen herätä tähänkin asiaan 😂
Alue: Aihe vapaa
Kun tapasin kultapojan äidin ensimmäistä kertaa, sain häneltä kitkerää sihinää siitä, että kun ei morsian osaa siivota vaan äiti joutuu vieläkin siistimään aina kun käy poikansa luona. Ei asuttu yhdessä eikä mulla todellakaan ollut käynyt mielessäkään, että se on äiti joka kolmekymppisen miehen asunnon siivoaa eikä mies itse. T. Eri