Lue keskustelun säännöt.
No nyt pomppasi: Amikset haluavat tittelikseen "maisteri"
19.12.2024 |
Miten sitten oikein nimitetään oikean akateemisen tutkinnon suorittaneita, jos amislaiset ovat maistereita tai jopa tohtoreita?
***
Ammattikorkeakoulut haluavat nimetä tutkintojaan uudelleen, koska nykyisiä nimikkeitä ei arvosteta tarpeeksi
Ammattikorkeakoulut haluavat päivittää ylemmät ammattinimikkeensä eurooppalaiseen tapaan maistereiksi. Myös tohtorintutkintojen antaminen kiinnostaa ammattikorkeakouluja.
Kommentit (320)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin ja tein tänne aloituksenkin. Jos haluaa maisterin tutkinnon niin miksei hae yliopistoon?
Samaa mieltä. Ei se amk-tutkinto niin huono titteli ole ja jos siitä haluaa maisteriksi, niin sitten pitää yrittää yliopistoon. Mut niinhän ne monet nuoret haluaa heti johtajan palkkaa, kun etsivät ekaa työpaikkaa....
Taitaa alkaa painamaan kun kyvykkäämmät vievät yliopistobyrokraattien työt, AMK-pohjaiset kun osaavat myäs soveltaa käytäntöön.. 😂
Kyllä sitä käytäntöön soveltamista opetetaan yliopistossakin.
Riippuu alasta, mutta aika moni maisteri on aika kädetön kun pitäisi jotain tehdä.
Näinhän se on. Lääkärit ovat kaikki täysin kädettömiä kirurgeista puhumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amis= ammattikoulu (huom. Amis EI ole korkeakoulu)
AMK= "Amkki", eli ammattiKORKEAkoulu
Yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on maisteri (tekee gradun, joka voi alasta riippuen olla jopa 40op laajuinen tutkimus)
Ammattikorkeakoulussa ylemmän tutkinnon suorittanut on YAMK eli esim DI
Suurin käytännön ero näissä on, että ammattikorkeasta eli AMKISTA valmistuu ensin esim insinööriksi, joka on laajuudeltaan noin 240op ja kesto usein 3,5-4 vuotta. Tämän jälkeen muutaman vuoden töissä oltuaan moni jatkaa DI,ksi YAMKISSA.
Yliopistossa suoritetaan ensin kandidaatin tutkinto, joka on laajuudeltaan yleensä 180op ja sen jälkeen jatkaa suoraan maisterivaiheen opintoihin, joka tekee 120op lisää.
Ammattikorkeastakin voi mennä yliopistoon, samalle soveltuvalle alalle- jolloin opintopisteitä kertyy enemmän kuin suoraan yliopistoon menneellä.
Riippuu alasta mikä on kenenkin kohdalla paras r
Muuten fiksu kirjoitus, mutta sisältää dramaattisen virheen (tai sitten tahallisen provon).
Nimittäin ammattikorkeakoulussa ylemmän tutkinnon suorittanut on YAMK ei missään nimessä ole sama asia kuin DI. Tutkinto on insinööri (YAMK).
DI (diplomi-insinööri) on tiedekorkeakoulun, ei ammattikorkeakoulun, antama koulutus ja tutkinto.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla DI:t tulevat Aallosta ja insinöörit (AMK, YAMK) Metropoliasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Master of Science in (Economics and business administarion) at Polytecnic something kertoo, että on kysymys AMK:sta ja sen taloushallinnon YAMK:sta. Tuo Science-määrite kertoo jo kaiken, vaikka laittaa viisi maisterinimikettä nimensä yhteyteen. Sama koskee vaikka sosionomeja: Sosionomi tai Sosionomi (YAMK).
Polytecnic viittaa amk:hon. Vaan jos tuo tutkinto on ulkomailta niin tadaa, yhtäkkiä se vastaakin suomen maisteria yliopistosta.
Nåh, nåh, M.Sc. viittaa kvantitatiivisiin menetelmiin. Artseja valmistuu myös Suomessa yliopistoista. Humanisteja.
Koulutuksella ei ole väliä, miten arvostukseni saa. Yliopistossa on hirveästi ihmisiä, jotka eivät mielestäni sinne kuulu (olen opettanut yliopistossa opiskelijoita), eikä yliopistossa edes vaadita hirveästi opiskelijoilta. Gradua ei ole mitenkään vaativaa tehdä (jotkut täällä pitävät sitä jonakin erona amkeihin). On hirvesäti epä-älykkäitä maistereita. Heitä kenties kiinnostaa vain korkeampi status tai palkka tai kiinnostavammat työt.
Voi olla amkista tai amiksesta valmistunut, mutta silti fiksu ihminen. Jokainen opiskelee sitä, mikä itseä kiinnostaa eniten.
Tyhmiä olette,minä en,se että sulla on joku titteli ei tee sinusta siivoojaa parempaa ja viisaampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin ja tein tänne aloituksenkin. Jos haluaa maisterin tutkinnon niin miksei hae yliopistoon?
Samaa mieltä. Ei se amk-tutkinto niin huono titteli ole ja jos siitä haluaa maisteriksi, niin sitten pitää yrittää yliopistoon. Mut niinhän ne monet nuoret haluaa heti johtajan palkkaa, kun etsivät ekaa työpaikkaa....
Taitaa alkaa painamaan kun kyvykkäämmät vievät yliopistobyrokraattien työt, AMK-pohjaiset kun osaavat myäs soveltaa käytäntöön.. 😂
Kyllä sitä käytäntöön soveltamista opetetaan yliopistossakin.
Riippuu alasta, mutta aika moni maisteri on aika kädetön kun pitäisi jot
Niin. Riippuu alasta. Sinua on varmaan kannettu säkissä metsässä eikä ole joka kannon kohdalla nostettu kun et näytä ymmärtävän lukemaasi.
Pohjois-Korean johtaja on "Loistava toveri".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomelle valtava säästöpotentiaali:
- Ammattitutkinto 2-3vuotta (jos keskiarvo 4 tai yli, suora pääsy ammattikorkeakouluun vastaavalle linjalle)tai lukio 3-4 vuotta
- ammattikorkeakoulututkinto max 3 vuotta nimikkeenä kandidaatti sekä ammatti (insinööri, sairaanhoitaja, tradenomi, sosionomi, jne)
- yliopistoon vain ammattikorkeakoulun kautta 2-3 vuotta nimikkeenä maisteri (diplomi-insinööri, lääkäri, kauppatieteiden maisteri, sosiaalityön maisteri) (jos keskiarvo 4 tai yli, mahdollisuus tohtoritutikintoon (lisenssiaatit roskikseen).
-Tohtoriopinnot vain 3-4 vuotta ja suoritettava työn ohessa.
Unohdetaan kaikki turhat tutkinnot kuten tekniikan kandidaatti, sosiaalityön kandidaatti jne ja korvataan ne oikeilla ammateilla eli esimerkiksi insinöörillä ja sosionomilla. Maisteritutkinto painottumaan tieteelliseen opetukseen.
Saa ja pitää käyttää!
Vierailija kirjoitti:
Amis= ammattikoulu (huom. Amis EI ole korkeakoulu)
AMK= "Amkki", eli ammattiKORKEAkoulu
Yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on maisteri (tekee gradun, joka voi alasta riippuen olla jopa 40op laajuinen tutkimus)
Ammattikorkeakoulussa ylemmän tutkinnon suorittanut on YAMK eli esim DI
Suurin käytännön ero näissä on, että ammattikorkeasta eli AMKISTA valmistuu ensin esim insinööriksi, joka on laajuudeltaan noin 240op ja kesto usein 3,5-4 vuotta. Tämän jälkeen muutaman vuoden töissä oltuaan moni jatkaa DI,ksi YAMKISSA.
Yliopistossa suoritetaan ensin kandidaatin tutkinto, joka on laajuudeltaan yleensä 180op ja sen jälkeen jatkaa suoraan maisterivaiheen opintoihin, joka tekee 120op lisää.
Ammattikorkeastakin voi mennä yliopistoon, samalle soveltuvalle alalle- jolloin opintopisteitä kertyy enemmän kuin suoraan yliopistoon menneellä.
Riippuu alasta mikä on kenenkin kohdalla paras r
No pikkasen väärin meni tämä esitys. Osoittaa sellaisetn maisterien teitämyksen tason jotka luulevat olevansa maailman napa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksella ei ole väliä, miten arvostukseni saa. Yliopistossa on hirveästi ihmisiä, jotka eivät mielestäni sinne kuulu (olen opettanut yliopistossa opiskelijoita), eikä yliopistossa edes vaadita hirveästi opiskelijoilta. Gradua ei ole mitenkään vaativaa tehdä (jotkut täällä pitävät sitä jonakin erona amkeihin). On hirvesäti epä-älykkäitä maistereita. Heitä kenties kiinnostaa vain korkeampi status tai palkka tai kiinnostavammat työt.
Voi olla amkista tai amiksesta valmistunut, mutta silti fiksu ihminen. Jokainen opiskelee sitä, mikä itseä kiinnostaa eniten.
Yliopistoissa on isoja eroja ja saman yliopiston eri tiedekunnat on ihan eri planeetalta. Luonnontieteiden puolella on vaativia kursseja. Mutta jotkin humanistiset tieteet... siellä varmaan pärjää jos osaa hengittää nenän kautta.
Sen tiedän ainakin, että maisteritasolla ollaan opeteltu jo kirjoittamista ja argumentointia sen verran, että ei tarvitse vedota vastapuolen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin keskustelua käydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyhmiä olette,minä en,se että sulla on joku titteli ei tee sinusta siivoojaa parempaa ja viisaampaa.
Miten tämä liittyi aiheeseen? Väittikö joku tällaista?
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoululainen ei ole edes finni maisterin selässä.
Naurettavia aina nää 'kumpi meistä on arvokkaampi/tarpeellisempi' vertailut😄 kaikki on aina hyviä jossain mielestäni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksella ei ole väliä, miten arvostukseni saa. Yliopistossa on hirveästi ihmisiä, jotka eivät mielestäni sinne kuulu (olen opettanut yliopistossa opiskelijoita), eikä yliopistossa edes vaadita hirveästi opiskelijoilta. Gradua ei ole mitenkään vaativaa tehdä (jotkut täällä pitävät sitä jonakin erona amkeihin). On hirvesäti epä-älykkäitä maistereita. Heitä kenties kiinnostaa vain korkeampi status tai palkka tai kiinnostavammat työt.
Voi olla amkista tai amiksesta valmistunut, mutta silti fiksu ihminen. Jokainen opiskelee sitä, mikä itseä kiinnostaa eniten.
Yliopistoissa on isoja eroja ja saman yliopiston eri tiedekunnat on ihan eri planeetalta. Luonnontieteiden puolella on vaativia kursseja. Mutta jotkin humanistiset tieteet... siellä varmaan pärjää jos osaa hengittää nenän kautta.
Entäs Aallon kauppatieteet. Niinpä, ei siellä juuri mitään tarvitse osata, paitsi muutamalla alalla.
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Korean johtaja on "Loistava toveri".
Jos kansalta kysyttäisiin ilman tulevaa rangaistusta,niin 99,99999 prosenttia.olisi sitä mieltä että täysi kusipää hän on ja narunjatkeeksi vedettävä heti.
LVI-kuningas olisi kyllä kova titteli. Arvostaisin.
Katsotaan isoa kuvaa, huomaamme koulutusjärjestelmämme romahtaneen. Mahalaskun siemen on varmasti kylvetty jo 80-luvun lopulla kun amk-kokeilua hahmoteltiin, mahdollisesti jopa aikaisemmin. Kun osaamistasoa ei voida nostaa, annetaan hienompaa titteliä. Miten titteli vaikuttaa yrityksen tulokseen? Luulisi osaamisen vaikuttavan enemmän. Onneksi sain käydä kouluni aikaan, jolloin yläasteelta mentiin keskiasteelle (ammattikoulu tai lukio) ja edelleen opistoasteelle. Tähän omat kouluni jäivätkin tuohon, mutta nykyinen viidakko... good luck with that!
Vierailija kirjoitti:
Jännä että amikset haluavat olla maistereita ja tohtoreita mutta kukaan maisteri ei haluaisi olla mieluummin YAMK. Kertoo aika paljon.
lettutieteen vihtori
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan Yhdysvaltojen johtajan titteliä päätettäessä karsastettiin liian hienolta kuulostavia nimikkeitä ja sen vuoksi he päätyivät siihen että johtajan nimike on "presidentti", joka siis ennen sitä oli vaatimaton titteli. Nykyään sillä on tietysti paljon arvostusta, koska arvostus tulee jostain muusta kuin siitä mitkä sanat on valittu titteliin. Amiksen käynyt on yhä amiksen käynyt vaikka nimike olisi LVI-kuningas.
Perus-Jamppa
No olisihan tuo LVI-kuningas ihan hauska.
Ylisummaan se kaikki "oikeastikin akateeminen" brassailu ja elvistely on falskia ja kaikki "tutkijapätevyys" on turhaa.
Ketä kiinnostaa osaako akateeminen "tutkia" jotain mielivaltaisesti valittua yhdentekevää asiaa, mitä lisäarvoa se kenellekään antaa, ja mistä koko hehkutuksessa (varsinkin tällä palstalla) on kysymys?
Kun jostain ala- tai keskiluokkaisesta perheestä ja lapsuuden olosuhteista lähtenyt tavis lukee itsensä "maisteriksi", niin ei se siitä rahvaasta kreiviksi muutu, vaan kyllä se edelleen on rahvasta sen maisteris-ahkerointinsa jälkeenkin; ja ylisummaan omilla ansioillaan "ylenneet" (tosin tässä tapauksessa vain omasta mielestään) hyväkkäät ovat juuri kaikkein sietämättömimpiä itsensä ihailijoita ynnä turhimuksia: rikkaiksi tai muuten hienoiksi ihmisiksi syntyneet - ilmaiseksi paljon saaneet - ovat jotenkin perustavanlaatuisesti hienostuneempia kuin nämä itse ylenneet "maisterit" ja hamsterit. Ei näistä paljon ahkeroineista sekä akateemisesti meritoituneista ikinä kuitenkaan lähde rahvaan haju pois: vaikka psskapökäleenkin voi kääriä kauniiseen koristepaperiin, ei se sisältö kuitenkaan muuksi muutu, se pysyy psskapökäleenä koristeltunakin.
Tuoksuvatko muuten teidän "oikeiden maistereiden" ja "tutkijoiden" pierut laventelille ja onko teidän psskanne kaviaaria?
On se hyvä että tämän ylikoulutuksen sekä sen myötäisen koulutusinflaation seurauksena nämä "maisteritkin" ovat nykymaailmassa ruvenneet joutumaan töihin tai jopa työttömiksi.
Oikein paljon lisää akateemista työttömyyttä kiitos!
Aikoinaan Yhdysvaltojen johtajan titteliä päätettäessä karsastettiin liian hienolta kuulostavia nimikkeitä ja sen vuoksi he päätyivät siihen että johtajan nimike on "presidentti", joka siis ennen sitä oli vaatimaton titteli. Nykyään sillä on tietysti paljon arvostusta, koska arvostus tulee jostain muusta kuin siitä mitkä sanat on valittu titteliin. Amiksen käynyt on yhä amiksen käynyt vaikka nimike olisi LVI-kuningas.