Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

No nyt pomppasi: Amikset haluavat tittelikseen "maisteri"

Vierailija
19.12.2024 |

Miten sitten oikein nimitetään oikean akateemisen tutkinnon suorittaneita, jos amislaiset ovat maistereita tai jopa tohtoreita?



***



Ammattikorkeakoulut haluavat nimetä tutkintojaan uudelleen, koska nykyisiä nimikkeitä ei arvosteta tarpeeksi

Ammattikorkeakoulut haluavat päivittää ylemmät ammattinimikkeensä eurooppalaiseen tapaan maistereiksi. Myös tohtorintutkintojen antaminen kiinnostaa ammattikorkeakouluja.

https://yle.fi/a/74-20131708

Kommentit (320)

Vierailija
121/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Amiksia olette saatana kaikki!

Vierailija
122/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tapelkaa niin saatte tupakkia!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Master of Science in (Economics and business administarion) at Polytecnic something kertoo, että on kysymys AMK:sta ja sen taloushallinnon YAMK:sta. Tuo Science-määrite  kertoo jo kaiken, vaikka laittaa viisi maisterinimikettä nimensä yhteyteen. Sama koskee vaikka sosionomeja: Sosionomi tai Sosionomi (YAMK). 

Polytecnic viittaa amk:hon. Vaan jos tuo tutkinto on ulkomailta niin tadaa, yhtäkkiä se vastaakin suomen maisteria yliopistosta.

Vierailija
124/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aivan sama. Olkoot vaikka akateemikkoja. Esimerkiksi siivous-akateemikko.

Yliopistosta valmistuneiden titteiksi voisi vaihtaa duunarin. Esimerkiksi: psykologian duunari.

Silloinhan kyseessä olisi psykologian tunari. Ei kukaan sellaisen vastaanotolle halua.

 

 

Vierailija
125/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Luin artikkelin ja tein tänne aloituksenkin. Jos haluaa maisterin tutkinnon niin miksei hae yliopistoon?

Samaa mieltä. Ei se amk-tutkinto niin huono titteli ole ja jos siitä haluaa maisteriksi, niin sitten pitää yrittää yliopistoon. Mut niinhän ne monet nuoret haluaa heti johtajan palkkaa, kun etsivät ekaa työpaikkaa....

 

Vierailija
126/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei nykyinen nimi ole syypää jos arvostus on alhaista eikä se siten vaihtamalla muuksi muutu. Korkeintaan naurattaa amiksen maisterit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paljon pahempi on se että jotkin tahot oikeasti laittaa painoarvoa enennän tittelille kuin osaamisella ja henkilön muille ominaisuuksille.  Ehkä tämä o n se syy miksi asiasta edes täytyy keskustella.

Vierailija
128/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin artikkelin ja tein tänne aloituksenkin. Jos haluaa maisterin tutkinnon niin miksei hae yliopistoon?

Samaa mieltä. Ei se amk-tutkinto niin huono titteli ole ja jos siitä haluaa maisteriksi, niin sitten pitää yrittää yliopistoon. Mut niinhän ne monet nuoret haluaa heti johtajan palkkaa, kun etsivät ekaa työpaikkaa....

 

Taitaa alkaa painamaan kun kyvykkäämmät vievät yliopistobyrokraattien työt, AMK-pohjaiset kun osaavat myäs soveltaa käytäntöön.. 😂

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Amis= ammattikoulu (huom. Amis EI ole korkeakoulu)

AMK= "Amkki", eli ammattiKORKEAkoulu

Yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on maisteri (tekee gradun, joka voi alasta riippuen olla jopa 40op laajuinen tutkimus)

Ammattikorkeakoulussa ylemmän tutkinnon suorittanut on YAMK eli esim DI

Suurin käytännön ero näissä on, että ammattikorkeasta eli AMKISTA valmistuu ensin esim insinööriksi, joka on laajuudeltaan noin 240op ja kesto usein 3,5-4 vuotta. Tämän jälkeen muutaman vuoden töissä oltuaan moni jatkaa DI,ksi YAMKISSA.

Yliopistossa suoritetaan ensin kandidaatin tutkinto, joka on laajuudeltaan yleensä 180op ja sen jälkeen jatkaa suoraan maisterivaiheen opintoihin, joka tekee 120op lisää.

Ammattikorkeastakin voi mennä yliopistoon, samalle soveltuvalle alalle- jolloin opintopisteitä kertyy enemmän kuin suoraan yliopistoon menneellä.

Riippuu alasta mikä on kenenkin kohdalla paras ratkaisu, mutta amkista ei tule maistereita eikä varsinkaan amiksesta!

Vierailija
130/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulu on amis. Ammattikorkeakoulu on ihan korkeakoulu siinä

missä yliopistonkin. USAssa on yliopistotutkinnot AMK tasoisia

Ammattikorkea ei ole lähelläkään yliopistoa. Älkää viitsikö väittää että jos opisto ottaa tuosta vain korkeakoulu-nimityksen käyttöön taso nousisi yhtään mihinkään. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Paljon pahempi on se että jotkin tahot oikeasti laittaa painoarvoa enennän tittelille kuin osaamisella ja henkilön muille ominaisuuksille.  Ehkä tämä o n se syy miksi asiasta edes täytyy keskustella.

Suomessa sille tittelillä nimenomaan annetaan enemmän arvoa entä sille osaamiselle.

Vierailija
132/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Amis tai "korkkari-Amis" ei oo akateeminen tutkinto, vaan ammatillinen tutkinto. Amiksessa opetellaan joku käytännön duuni, eli esim. vetämään vesitiivisteet kylppäriin. Teknillisessä tiedekunnassa sitten ideoidaan uutta ja kokeillaan käytäntöön, muodostetaan teorioita koko toimialan hyödyksi. 

Amis-Maukka ei ole tutkija, eikä tutkija ole putkimies. Erittäin selvät erot. 

Jokainen sitten arvottaa noita osaamisia tavallaan. Mutta fakta on edelleen se, että perusamis/AMK ei tee tutkimusta vaan opettaa kädentaitoja. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos halutaan, että on erikseen käytännöllistä korkeakouluopetusta ja tieteellistä, niin mielestäni jotenkin tutkinnon nimestä pitäisi tulla esille kumpaa koulutusta on saanut. Voihan olla vaikka hoitotieteen kandidaatti/maisteri (amk) tai vastaavaa, mutta jokin tekisi eron, millaisesta korkeakoulusta on valmistunut.

Muutoin tuntuu hieman resurssien tuhlaamiselta, että meillä on kahdenlaisia korkeakouluja. Ehkä ei tarvitsisi erikseen kauppatieteiden kandidaatteja ja tradenomeja. Kenties kauppatietelijöitä valmistuisi yhdestä paikkaa, mutta opinnot voisi jättää kandidaattiin (niin kuin tosin nytkin) ja tällöin sitä tekisi alemman tason tehtäviä kuin maisterit.

 

Vierailija
134/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin artikkelin ja tein tänne aloituksenkin. Jos haluaa maisterin tutkinnon niin miksei hae yliopistoon?

Samaa mieltä. Ei se amk-tutkinto niin huono titteli ole ja jos siitä haluaa maisteriksi, niin sitten pitää yrittää yliopistoon. Mut niinhän ne monet nuoret haluaa heti johtajan palkkaa, kun etsivät ekaa työpaikkaa....

 

No silloin kun olin itse nuori niin minulle väitettiin, että amk on ihan yhtä hyvä ja tulevaisuudessa ei ole mitään eroa onko käynyt amk:n vai yliopiston. Menin sitten amk:hon kun oli kiinnostavampi kv-linja. 

Nyt kun opintotuet on käytetty ja asuntolaina päällä, niin ei voi vaan "mennä" yliopistoon, vaikka sinne helposti pääsisinkin sisään, kun hoksottimet pelaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

AMK ei ole korkeakoulu, se on ammattikorkeakoulu.

Vierailija
136/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin artikkelin ja tein tänne aloituksenkin. Jos haluaa maisterin tutkinnon niin miksei hae yliopistoon?

Samaa mieltä. Ei se amk-tutkinto niin huono titteli ole ja jos siitä haluaa maisteriksi, niin sitten pitää yrittää yliopistoon. Mut niinhän ne monet nuoret haluaa heti johtajan palkkaa, kun etsivät ekaa työpaikkaa....

 

Taitaa alkaa painamaan kun kyvykkäämmät vievät yliopistobyrokraattien työt, AMK-pohjaiset kun osaavat myäs soveltaa käytäntöön.. 😂

Kyllä sitä käytäntöön soveltamista opetetaan yliopistossakin.

Vierailija
137/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ammattikoululainen ei ole edes finni maisterin selässä.

Vierailija
138/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin artikkelin ja tein tänne aloituksenkin. Jos haluaa maisterin tutkinnon niin miksei hae yliopistoon?

Samaa mieltä. Ei se amk-tutkinto niin huono titteli ole ja jos siitä haluaa maisteriksi, niin sitten pitää yrittää yliopistoon. Mut niinhän ne monet nuoret haluaa heti johtajan palkkaa, kun etsivät ekaa työpaikkaa....

 

Taitaa alkaa painamaan kun kyvykkäämmät vievät yliopistobyrokraattien työt, AMK-pohjaiset kun osaavat myäs soveltaa käytäntöön.. 😂

Kyllä sitä käytäntöön soveltamista opetetaan yliopistossakin.

Riippuu alasta, mutta aika moni maisteri on aika kädetön kun pitäisi jotain tehdä.

Vierailija
139/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No mutta tietenkin. Ajatelkaa vaikka Orpoa joka matkustaa Ruotsiin ja pääsee kehaisemaan että meillä ei muita olekaan kuin maistereita 😁 Ainoa huono puoli on että virkaveli Ruotsissa saattaa vastata että meillä tuo ymmärrettiin jo kymmenen vuotta sitten 🤣 Jotkut jotka tuntevat ruotsalaisen järjestelmän saattavat ymmärtää mitä tarkoitan.

Tarkoitatko korkeakoulu-uudistusta? Siitä taitaa olla jo enemmän kuin kymmenen vuotta, kun minäkin jo 80-luvulla opiskelin högskolassa akateemisen tittelin. Joka kelpasi sitten Suomessakin bachelorina, ja siitä sitten maisteriksi!

Vierailija
140/320 |
19.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan syssyyn voidaan sitten alkaa nimetä sairaanhoitajia sairaanhoidon lisensiaateiksi.😁 Haloo, siihen on syynsä miksi yliopistotutkintoa arvostetaan enemmän, Se Vaatii Enemmän Työtä. Koettakaa nyt hyväksyä tosiasiat. 

Potilaskertomuksessa allekirjoituksena "Lähihoidon lisensiaatti (AMK)"

Ammattikorkeassa ei kouluteta lähihoitaja.

Eikö samalla pelleilyn vaivalla voisi maisterit ulottaa amiksen korkeatasolta sinne rasvatasolle? Olisihan se hienoa, kun lähihoitajan apulaisena olisi hoiva-avustajuuden maisteri.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi neljä kolme