Miten suhtautuisitte, että teitä on 4:n äitikaverin porukka, ja Instasta näet että muut ovat tapaamisella ravintolassa, ja vain sinua ei ole

No voi hyvää päivää. Kukaan ei omista kavereitaan. Ne saa käydä syömässä ihan millaisella porukalla halua.  En edes ymmärrä termiä "äitikaveri". Omat lapset ovat harrastaneet muutamaa lajia tavoitteellisesti ja vanhemmat joutuu pakostakin kuskaamaan ja osallistumaan homman rahoittamiseen ja mahdollistamiseen. Nakki napsuu koko  vuoden.  Sieltä olen saanut tuttavia, mutta emme me kyseisen harrastuksen ulkopuolella kaveraa- ystävät ovat ihan muualta.

Se olisi kerrasta poikki

Ehkä he suunnittelevat poissaolevalle yllätyssynttäreitä?

Olen sanonut näin aiemminkin ja sanon uudestaan; kaveriporukoissa on tyypillistä, että tavataan myös pienemmällä joukolla kuin sillä koko porukalla. Itselläni on n. 8 hlön kaveriporukka ja olemme liikenteessä milloin milläkin ryhmittymällä. Meissä on osajoukkoja; toiset kiinnostuneet liikunnasta, toiset käsitöistä, toiset lautapeleistä jne. Ei ole muilta pois, jos joku näistä osajoukoista tapaa toisiaan ilman niitä muita. Voihan olla, että tuo ap:n tapauksen kolmen ryhmä on kiinnostunut vaikka kestovaippailuista ja ap:n puheista on käynyt ilmi selkeästi, että hän ei ole. Sitten on järkätty lounas kestovaippailun tiimoilta. Asia selviää, jos ap ottaa asian esiin.

Ei kannata ruveta draamakuningattareksi turhan päiten, siinä vaan menettää kaverit. 

Minulle kävi tänä jouluna täsmälleen näin. 4:n äidin porukka, josta kaikilla muilla pojat ja meillä tytär. Ensin lopettavat meidän perheen jutuista tykkäämisen somessa, mutta samaan aikaan tykkäilevät toistensa jutuista. Näen tämän ja arvaan että minä olen se jota ollaan hylkäämässä. En välitä, ja kutsun heitä yhteiseen tekemiseen, yhteisessä WA-ryhmässä. Kaikki vastaavat lyhyesti että ei pääse, mutta eivät ehdota mitään. Ihmettelin vain tätä, kun joka joulu on kuitenkin ollut tapana tavata. Ajattelen heistä hyvää että ovat niin kiireisiä varmaan! Sitten huomaan tosiaankin sieltä somesta, että Ai, tavattu on, mutta kolmestaan. Sitten ihmetellään, kun lapset kiusaavat koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut näin aiemminkin ja sanon uudestaan; kaveriporukoissa on tyypillistä, että tavataan myös pienemmällä joukolla kuin sillä koko porukalla. Itselläni on n. 8 hlön kaveriporukka ja olemme liikenteessä milloin milläkin ryhmittymällä. Meissä on osajoukkoja; toiset kiinnostuneet liikunnasta, toiset käsitöistä, toiset lautapeleistä jne. Ei ole muilta pois, jos joku näistä osajoukoista tapaa toisiaan ilman niitä muita. Voihan olla, että tuo ap:n tapauksen kolmen ryhmä on kiinnostunut vaikka kestovaippailuista ja ap:n puheista on käynyt ilmi selkeästi, että hän ei ole. Sitten on järkätty lounas kestovaippailun tiimoilta. Asia selviää, jos ap ottaa asian esiin.

Ei kannata ruveta draamakuningattareksi turhan päiten, siinä vaan menettää kaverit. 

Ei tollaiset ole mitään kavereita. Siinähän se pointti vielä sullekin, kun et selvästi tajua. Sinun porukkasi voi jatkossa kokoontua 7:llä ja jättää yhden, sinut pois. 

Ehkä heitä vtuttaa se, että kirjoitat "4:n", vaikka se kirjoitetaan "neljän." Jos et tuon vertaa kykene kirjoittamaan oikein, niin mikähän mahtaa olla älykkyysosamääräsi. Kukaan ei jaksa typeryksiä.

Kuuluin kolmen hengen WA-ryhmään ja kaksi muuta tapasi kahdestaan myös, kun tulivat tosi hyvin juttuun. Minusta se oli täysin normaalia. Välillä minäkin tapasin jomman kumman kahdestaan. Ei tullut mieleenkään, että nyt kaikki kolme tavataan aina yhdessä vaan. Nyt asun eri paikkakunnalla kuin he, joten ryhmä hajosi  ja satunnaisesti nähdään vaan. He pitävät kyllä tiiviisti yhteyttä keskenään. 

Vierailija kirjoitti:

10 on sitä mieltä, että Ap:n ystävien kiva jouluinen kokoontuminen on hieno homma, ja kukin taplaa tyylillään. 

150 on sitä mieltä, että ei ole OK jättää vain yhtä kutsumatta. 



Eiköhän tämä kerro jo jotain näistä ns. kavereista.

Kyllä tämä kertoo enemmän apstä kuin kavereista.  Juttu epämääräisyydessään vaikuttaa taas täysin keksityltä. Kyllähän täällä on joku, joka aina kehittelee tarinoita, miten heitä ei kutsuta kylään ja heillä käydään syömässä tai miten heidän kanssa ihmiset ei halua lähteä lomalla tai miten kaverit ei halua tulla heille kyläilemään tai miten hiekkiksellä muut on kavereita, mitta hänet jätetään kutsumatta.  Mitä kirjoittaja saa tästä ?

Vaikuttaa vähän siltä, että ap on siinä WA-ryhmässä, koska kaikkien neljän äidin lapset ovat kavereita, vaikka muut äidit ovatkin sitten ystävystyneet vähän paremmin keskenään.

Ja siis tämän sanon itse sillä olettamuksella, että olen itse sellainen ihminen, joka jää (/ jätetään) vähän sivuun kaveriporukoissa. On mullekin tullut eteen tilanteita, joissa tietyn ryhmän kaikki muut ovat nähneet keskenään jossain ja minua ei ole edes pyydetty.

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut näin aiemminkin ja sanon uudestaan; kaveriporukoissa on tyypillistä, että tavataan myös pienemmällä joukolla kuin sillä koko porukalla. Itselläni on n. 8 hlön kaveriporukka ja olemme liikenteessä milloin milläkin ryhmittymällä. Meissä on osajoukkoja; toiset kiinnostuneet liikunnasta, toiset käsitöistä, toiset lautapeleistä jne. Ei ole muilta pois, jos joku näistä osajoukoista tapaa toisiaan ilman niitä muita. Voihan olla, että tuo ap:n tapauksen kolmen ryhmä on kiinnostunut vaikka kestovaippailuista ja ap:n puheista on käynyt ilmi selkeästi, että hän ei ole. Sitten on järkätty lounas kestovaippailun tiimoilta. Asia selviää, jos ap ottaa asian esiin.

Ei kannata ruveta draamakuningattareksi turhan päiten, siinä vaan menettää kaverit. 

On eri asia, jos on 8 hengen porukka kuin neljän. Pointti tässä oli se, että on hyvin pieni porukka ja YKSI jätettiin ulos. Se on ihan eri asia kuin että 8 hengen porukasta vaikka kaksi käy jossain lenkkeilemässä keskenään. Niin kuin varmaan hyvin itsekin ymmärsit, mutta halusit vain tulla jotenkin pätemään tähän ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi tänä jouluna täsmälleen näin. 4:n äidin porukka, josta kaikilla muilla pojat ja meillä tytär. Ensin lopettavat meidän perheen jutuista tykkäämisen somessa, mutta samaan aikaan tykkäilevät toistensa jutuista. Näen tämän ja arvaan että minä olen se jota ollaan hylkäämässä. En välitä, ja kutsun heitä yhteiseen tekemiseen, yhteisessä WA-ryhmässä. Kaikki vastaavat lyhyesti että ei pääse, mutta eivät ehdota mitään. Ihmettelin vain tätä, kun joka joulu on kuitenkin ollut tapana tavata. Ajattelen heistä hyvää että ovat niin kiireisiä varmaan! Sitten huomaan tosiaankin sieltä somesta, että Ai, tavattu on, mutta kolmestaan. Sitten ihmetellään, kun lapset kiusaavat koulussa.

Se, ettei kaverisuhteet pysy ikuisesti samana ei ole kiusaamista.  Jokaisen saa hakeutua siihen itselleen mieluisimpaan seuraan. 

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi tänä jouluna täsmälleen näin. 4:n äidin porukka, josta kaikilla muilla pojat ja meillä tytär. Ensin lopettavat meidän perheen jutuista tykkäämisen somessa, mutta samaan aikaan tykkäilevät toistensa jutuista. Näen tämän ja arvaan että minä olen se jota ollaan hylkäämässä. En välitä, ja kutsun heitä yhteiseen tekemiseen, yhteisessä WA-ryhmässä. Kaikki vastaavat lyhyesti että ei pääse, mutta eivät ehdota mitään. Ihmettelin vain tätä, kun joka joulu on kuitenkin ollut tapana tavata. Ajattelen heistä hyvää että ovat niin kiireisiä varmaan! Sitten huomaan tosiaankin sieltä somesta, että Ai, tavattu on, mutta kolmestaan. Sitten ihmetellään, kun lapset kiusaavat koulussa.

Ai kauheaa! 🥲🙄 Kunnon kiusaajat siellä. Älä välitä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi tänä jouluna täsmälleen näin. 4:n äidin porukka, josta kaikilla muilla pojat ja meillä tytär. Ensin lopettavat meidän perheen jutuista tykkäämisen somessa, mutta samaan aikaan tykkäilevät toistensa jutuista. Näen tämän ja arvaan että minä olen se jota ollaan hylkäämässä. En välitä, ja kutsun heitä yhteiseen tekemiseen, yhteisessä WA-ryhmässä. Kaikki vastaavat lyhyesti että ei pääse, mutta eivät ehdota mitään. Ihmettelin vain tätä, kun joka joulu on kuitenkin ollut tapana tavata. Ajattelen heistä hyvää että ovat niin kiireisiä varmaan! Sitten huomaan tosiaankin sieltä somesta, että Ai, tavattu on, mutta kolmestaan. Sitten ihmetellään, kun lapset kiusaavat koulussa.

Se, ettei kaverisuhteet pysy ikuisesti samana ei ole kiusaamista.  Jokaisen saa hakeutua siihen itselleen mieluisimpaan seuraan. 

Huh huh. Eihän tämä yhteiskunta pyörisi, jos kaikki ajattelisivat näin itsekkäästi! Jokainen saa, jokaisella on oikeus. Katsotaan miten sinun suu pannaan, kun sinun taapero jätetään kolmen kiusaajan toimesta ulkopuoliseksi, ja muut vanhemmat ilmoittavat sinulle että jokaisella on katsos oikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut näin aiemminkin ja sanon uudestaan; kaveriporukoissa on tyypillistä, että tavataan myös pienemmällä joukolla kuin sillä koko porukalla. Itselläni on n. 8 hlön kaveriporukka ja olemme liikenteessä milloin milläkin ryhmittymällä. Meissä on osajoukkoja; toiset kiinnostuneet liikunnasta, toiset käsitöistä, toiset lautapeleistä jne. Ei ole muilta pois, jos joku näistä osajoukoista tapaa toisiaan ilman niitä muita. Voihan olla, että tuo ap:n tapauksen kolmen ryhmä on kiinnostunut vaikka kestovaippailuista ja ap:n puheista on käynyt ilmi selkeästi, että hän ei ole. Sitten on järkätty lounas kestovaippailun tiimoilta. Asia selviää, jos ap ottaa asian esiin.

Ei kannata ruveta draamakuningattareksi turhan päiten, siinä vaan menettää kaverit. 

Ei tollaiset ole mitään kavereita. Siinähän se pointti vielä sullekin, kun et selvästi tajua. Sinun porukkas

Se, että kuuluu johonkin " porukkaan" ei tarkoita sitä, että siihen pitää automaattisesti ikuisesti kuulua.  Onko ihmiset täällä jotain 7 vuotiaita vai mitä ?  Ystävyyssuhteita syntyy ja laimenee elämäntilanteiden ja kiinnostuksen kohteiden  muuttuessa ja se on ihan ok. Harva jossain mammaporukassa hengaa lopunikäänsä. 

Tämä👏👏👏 Bravo 111

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tollaiset ole mitään kavereita. Siinähän se pointti vielä sullekin, kun et selvästi tajua. Sinun porukkasi voi jatkossa kokoontua 7:llä ja jättää yhden, sinut pois. 

Niin? Ovat usein kokoontuneetkin 7:lla, harrastavat tiettyä liikuntaa, jossa en itse ole mukana. Miksi sen pitäisi hajottaa porukkamme?

Voi kamala mikä maailmanloppu, jos kolme onkin jostain syystä käynyt ulkona ilman ap:tä. Et edes tiedä miten he ulos päättivät lähteä. Toisekseen kyseessä on vaan joku Wa-ryhmä eli ei mitään sydänystäviä varmaan. 

Minä suuttuisin ja alkaisin etsiä muita kavereita. Pitäköön turkkinsa, prkle! 

Meitä oli tuommoinen porukka. Tavattiin viikottain lasten kanssa 2-3 kertaan ja kerran kuussa sitten ilman lapsia.

Alkuun meni hyvin, mutta sitten alettiin tuntemaan toisemme ja ystävyys kurkisteli. Toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Yks alkoi olemaan todella rasittava. Jatkuvaa päälle puhumista, raikuvaa naurua, ivaamista, kiusantekoa ja vielä niinkin, ettei sillä ollut koskaan rahaa kuin sentilleen se mitä oli suunniteltu (?).

Kattoivat kuulemma raflojen menut etukäteen, että valitsee sieltä mitä rouva syö ja saa mieheltä rahaa sen mukaan. + 2 siideriin. Se mies oli meillä aina kuskina, kun me muut oltais voitu kulkea julkisilla tai taksilla.

Tilanteet meni välillä naurettaviksi, kun esim ajateltiin ruuan jälkeen piipahtaa terassilla ottamassa aikuisten pirtelöt jälkkäriksi. Odotettiin lähes tunti, että se mies saapuu, kuskaa meidät.. julkisilla oltais oltu perillä ajat sitte. Sitten todistetaan perhedraamaa, kun mies kiukkuaa rahanmenosta, "ei tästä sovittu!" Jos me maksetaan kolmistaan rouvan juoma, kun saatiin se kyytikin! Kyllä hän haluaa rahat siitä kuskauksestakin. Niinpä tietty. Mies oli pihi, ei vähävaraisia.

Mentiin terdelle ja nautittiin ajasta, kunnes tään yhen puhelin alkoi soida. Mies haluaa tietää milloin tullaan, kun hänen pitäs lähteä niitä lapsia hoitamaan! Tyyppi oli jäänyt pörräämään siihen nurkille.

Jatkuvasti tuommosta joka keleen kerta. Ei ollut hauskaa, joten sanoin, että jään pois. 2 muuta sitten tuumas, eiköhän ole selvä, että kuka jää pois. En sitten suostunut, että ketään ulkopuolelle jätetään, niin he kävivät  kaksin tai kolmisteen ulkona.

Mä olin asian kanssa sujut. Oma valinta. Sitten toi yksi alkoi hieromaan asioita mun naamaan, lällättämään. Jonkin aikaa sitä kuuntelin, sitten sanoin, että pitää tunkkinsa.. harveni ne päivätapaamisetkin.

Toisten kanssa pidettiin löyhästi yhteyttä. Kerran sattu kivasti, että törmättiin leikkipuistossa tämän yhden kivan kanssa. Venähti olo ja kaikilla oli nälkä, piipahdettiin hampurilaisella.

Myöhemmin sitten paskamyrsky nousi, kun joku oli nähnyt. Tuo miehensä talutushihnassa oleva soitti ja haukku mut. Sai se toinen äitikin osansa, kun petti.

Siihen loppu mun ymmärrys.

Mä kutsuin niitä kahta meille ja otettiin somekuvia, kun hauskaa oli. Käydään teatterissa, muissa esityksissä ja nyt on päästy kaupunkilomillekin!

Yksi kuulemma katkerana mesoaa. Ei voi olla mun (meidän) kontolla yksi mielensä pahottava idari, jotka ei hallitse sosiaalisia tilanteita.