Sain perinnön, nyt siskopuoleni kärttää osaa.
Sain hiljattain edesmeenneeltä tädiltäni perinnön. Noin 250 000e käteistä ja kolmion etutöölöstä. Tädilläni ei ollut lähisukulaisia, ei lapsia ja hänen sisaruksensa (äitini) on kuollut. Hän eli viimeiset 10 vuotta yksinään.
Itse en tiennyt, että tätini on testamentannut minulle omaisuutensa, en edes tiennyt, että hänellä on noin paljon säästöjä. Olen ollut aina aika läheinen tätini kanssa, äitini kuoltua ja isäni mentyä uudelleen naimisiin, muutin asumaan tätini luo ollessani 9v jossa asuin 19v asti. Muutin tätini luota omilleni noin 10 vuotta sitten, mutta kävin aina ainakin kerran viikossa hänen luonaan. Hän oli myös minun lapsilleni mummo ja itselleni hän oli "kakkosäiti".
Nyt isäni uudesta avioliitosta syntynyt siskopuoleni, puhuu, että hänelle kuuluisi puolet perinnöstä. Väittää, että olihan hän hänenkin täti, vaikka todellisuudessa ei ollut. Siskopuoleni näkikin tätiäni tosi harvoin.
En oikein tiedä mitä tekisin, annanko puolet perinnöstä siskopuolelleni ja vältän hirvittävän riidan vai pidänkö itse omaisuuden? Toisaalta en rahoja tarvitse, tulen hyvin toimeen omillanikin, mutta tätini kuitenkin testamentin mukaan halusi antaa omaisuutensa minulle. Siskopuoleni on taas opiskelija, jolle raha varmasti tulisi tarpeen. Miten tässä pitäisi toimia?
Kommentit (118)
Kyllähän sitä voi olla vaikka mitä mieltä, mutta ei se muuta miksikään sitä tosiasiaa, että sun siskopuolelle ei kuulu mitään. Jos jotakin haluat antaa, niin se on sinun hyväntahtoisuuttasi, eikä mitään mukamas tapahtuneen vääryyden korjaamista. Itse en antaisi mokomalle vaatijalle mitään. Jos annat sen asunnon siskosi asuttavaksi vastikkeen hinnalla, niin kohta sinne pitäisi saada remonttia, ja uusia huonekaluja, ja vaikka mitä.
Minun äitipuoleni oli sitä mieltä, että minun ei kuulu saada hedelmiä, kun ovat niin kalliita. Antoi kaapista vaan sisaruspuolilleni. Että niitä mielipiteitä siitä mitä kenellekin kuuluu voi olla kovin monenlaisia.
Ovatko isäsi, äitipuolesi, siskopuolesi kuinka usein tekemisissä kanssasi? Auttavatko he tarvittaessa sinua (lasten hoitaminen, remontointiapu, muuttoapu, mahdollisiin talkoisiin osallistuminen jne.)? Kuinka läheiset välit sinulla on heihin? Ovatko he yhteydessä sinuun vain silloin kun itse haluavat sinulta jotakin, vai muutenkin? Oma isäni on uskomattoman itsekäs, hän ei tehnyt MITÄÄN, kun rakensimme taloa, sen sijaan onnistui työmaalla patsastellessaan suututtamaan suunsoitollaan apuna olleet sukulaiset. Maalaamaan isäni olisi tullut, jos olisin maksanut palkkaa. En suostunut, ja itse sitten maalaushommat teimme... Että niitä isiä ja äitipuolia on todella moneen lähtöön. Sisaruspuoliani isäni jeesailee mennen tullen ilman korvauksia.
Siskopuolellani ei tosiaan ole laillista oikeutta perintöön, mutta hän vaati sitä silti. :( Siskopuolellani on elossa äiti sekä isä, siis meidän yhteinen isä. Koetin kysyä isältäni asiata, mutta hän ei halua ottaa asiaan kantaa. Siskopuoleni äiti, isäni vaimo, on sitä meiltä, että siskolle kuuluisi edes jotain.
Jos antaisin osan perinnöstä siskopuolelle, välttäisin kamalan riidan suvussa, mutta toisaalta taas rahat kuuluu minulle. Voisin tosiaan jakaa rahat kahden lapseni tileille, odottomaan opiskeluvuosia. :) Asunnon suhteen en vielä tiedä mitä teen, siskopuoleni ehdotti myös, että antaisin hänen asua asunnossa yhtiövastikkeen hinnalla. Toisaalta voisin myydä asunnon tai ottaa oikean vuokralaisen siihen. En kyllä tiedä mitään sijoitusasunnoista, niin en tiedä olisiko minusta siihen...
ap
sinä edes pysty jakamaan perintöä.
Voit toki lahjoittaa osan siitä siskopuolellesi jos itse haluat, mutta siitä täytyy maksaa sitten lahjavero.
Siskopuolellani ei tosiaan ole laillista oikeutta perintöön, mutta hän vaati sitä silti. :( Siskopuolellani on elossa äiti sekä isä, siis meidän yhteinen isä. Koetin kysyä isältäni asiata, mutta hän ei halua ottaa asiaan kantaa. Siskopuoleni äiti, isäni vaimo, on sitä meiltä, että siskolle kuuluisi edes jotain.
Jos antaisin osan perinnöstä siskopuolelle, välttäisin kamalan riidan suvussa, mutta toisaalta taas rahat kuuluu minulle. Voisin tosiaan jakaa rahat kahden lapseni tileille, odottomaan opiskeluvuosia. :) Asunnon suhteen en vielä tiedä mitä teen, siskopuoleni ehdotti myös, että antaisin hänen asua asunnossa yhtiövastikkeen hinnalla. Toisaalta voisin myydä asunnon tai ottaa oikean vuokralaisen siihen. En kyllä tiedä mitään sijoitusasunnoista, niin en tiedä olisiko minusta siihen...
ap
onko asunnon arvo arvioitu jo? Voithan ehdottaa siskopuolelle että lahjoitat hänelle asunnun jos hän maksaa siitä asiaankuuluvat lahjaverot :-) Tuskin suostuu...
Siskopuolellani ei tosiaan ole laillista oikeutta perintöön, mutta hän vaati sitä silti. :( Siskopuolellani on elossa äiti sekä isä, siis meidän yhteinen isä. Koetin kysyä isältäni asiata, mutta hän ei halua ottaa asiaan kantaa. Siskopuoleni äiti, isäni vaimo, on sitä meiltä, että siskolle kuuluisi edes jotain.
Jos antaisin osan perinnöstä siskopuolelle, välttäisin kamalan riidan suvussa, mutta toisaalta taas rahat kuuluu minulle. Voisin tosiaan jakaa rahat kahden lapseni tileille, odottomaan opiskeluvuosia. :) Asunnon suhteen en vielä tiedä mitä teen, siskopuoleni ehdotti myös, että antaisin hänen asua asunnossa yhtiövastikkeen hinnalla. Toisaalta voisin myydä asunnon tai ottaa oikean vuokralaisen siihen. En kyllä tiedä mitään sijoitusasunnoista, niin en tiedä olisiko minusta siihen...
ap
Kaikkihan on nyt kiinni siitä, mitä sinä haluat tehdä. Siskollasi on kyllä aika lailla pokkaa, että kehtaa vaatia osaa perintöäsi itselleen. Kyse on kuitenkin tädistäsi, joka ei ollut siskollesi mitään sukua, ja hänen omaisuudestaan. Tuollaiseen en suostuisi, mutta jos sisko on sulle tärkeä ja haluat häntä auttaa, niin lahjoita hänelle vaikka jokin pienempi summa silloin tällöin tai osta jotain mitä hän tarvitsee (ehkä tietokone, pesukone tms.) - jos se nyt on ehdottoman välttämätöntä.
Mutta muuten tietysti sijoitat rahat esim. korkotilille, jos et muualle. 250 000 on jo sen verran kiva summa, että siitä saa jo pikkuisen korkoakin. Älä nyt ainakaan rahaa käyttötilillä makuuta.
Sitten pistät asunnon vuokralle. Kolmiosta Etu-Töölössä maksetaan vuokraa reilusti yli tonni kuukaudessa, jopa 1500, joten vuodessa se tekee jo mukavan summan. Edelleen: lahjoita sitten vaikka jokin osa vuokratuotoista siskollesi, jos haluat. Tai osta toinen, pienempi sijoitusasunto ja pistä sisko siihen asumaan yhtiövastikkeen hinnalla, kuten joku edellä ehdottikin.
Ja ajattele nyt hyvänen aika vähän lapsiasikin. Kun laitat vähän jäitä hattuun ja teet viisaita sijoituksia, he saavat aikanaan mukavan perinnön.
Anna puolet ja selvität helpoimmalla. Jäähän siitä silti.
älyttömiä perintöverojen jälkeen jää.
Perintövero täytyy maksaa siitä asunnostakin.
Tunnen ihmisiä jotka ovat joutuneet ottamaan pankista lainaa voidakseen pitää perinnöksi saamansa kiinteistön.
Vaihtoehto olisi ollut myydä perintö, ja maksaa perintövero myyntituloilla.
Ja sille ei mitään voi. Ap unohda ajatus siitä että annat siskopuolelle jotain, sillä tätisi tahto oli jättää kaikki sinulle. JOS hän olisi halunnut hän olisi voinut jättää perintöä myös siskopuolellesi.
Älä annan hänen hyötyä, sillä tuollaiset ahneet ihmiset ovat niitä joilta ei koskaan mitään takaisin päin saa. En edes ymmärrä MITEN hän on keksinyt että hänelle kuuluu muka jotain?!
Kuvaavaa on ettei isänne halua ottaa asiaan kantaa --> tietää ettei siskopuolellesi kuulu yhtään mitään, on vaan puun ja kuoren välissä ettei saa vaimonsa ja siskopuolesi vihoja päälleen jos sanoisi ääneen miten asia on.
Ja siskopuolesi tulee myös saamaan aikanaan perintöä, esim. isänne&tämän vaimon omaisuudesta hän aikanaan saanee 3/4 (jos molemmilla omaisuutta esim. 100´000€ niin hän perii kokonaan äitinsä 100´000€ sekä isänne osuudesta 50´000€ =sinulle jää ainoastaan se 50´000€. Ja taatusti tuolloin ei ole siskopuoli jakamassa yhtään enempää sinulle---)
Ja haluan selventää sen verran, että isänin ei lempannut minua ulos kodista äitini kuoltua. Äitini tiesi kuolevansa (rintasyöpä) ja pyysi elossa ollessaan, että josko tätini haluaisi ottaa minut luokseen asumaan. Äitini tiesi, että isäni on työnarkomaani ja jos olisin asunut isäni kanssa, olisin joutunut olemaan paljon yksin. :(
Isäni oli toki virallisesti huoltajani, mutta asuin tätini kanssa, ihan omasta halustanikin. Isäni maksoi tädilleni, jotain summaa, että tätini elätti minut.
Ja varmasti tätini piti minua tyttärenään, koska hänelle ei koskaan omia lapsia suotu ja asuin pitkän ajan lapsuudestani hänen kanssaan. :) Ja en olisi kyllä voinut ikänä toivoakaan itselleni parempaa varaäitiä, kuin tätini. Olen sanattoman kiitollinen hänelle siitä kaikesta, mitä hän vuokseni teki, hän kasvatti minut, huolehti minusta, rakasti minua ja tuki opiskelunkin ajan. Hän oli oikeastaan äitini kuoltua ainut aikuinen ihminen elämässäni johon pystyin luottamaan 100%.
Toivoisin, että täti olisi ennen kuolemaa kertonut, mitä hän haluaa, että teen rahoilla. jos tietäisin sen olisi tämä varmasti paljon helpompaa.
ap
Aika tökerö tätisi kun testamenttasi kaiken vain sinulle.
Hänellä on siis sukulaisia, joita sinä et peri ollenkaan. Samalla tavoin sinulla on sukulaisia, joita hän ei peri. Ihan selvä asia.
Jätä puheet perinnöstä omaan arvoonsa.
Ehdotan, että avustat häntä hänen valmistumiseensa saakka vuosittain sellaisella summalla, jonka voi antaa ilman lahjaveroa. Muistaakseni se on pari tuhatta euroa kahden vuoden sisällä, korjatkaa muut jos tiedätte.
Hänelle voi myös kertoa, että hän voi menettää opintotukensa, jos ottaa vastaan isompia lahjaeriä.
Hän testamenttasi rahat SINULLE, joten hän haluaa, että SINÄ pidät ne. Asiassa ei ole mitään epäselvää! Jos hän olisi rahoja jakaa jollekin muulle, olisi hän maininnut tämän ihmisen testamentissaan.
Vaikutat hiukan liian ylikäveltävältä luonteelta viestiesi perusteella, sen tähden siskopuolesikin on varmaan keksinyt yrittää lypsää sinulta rahaa.
ÄLÄ anna hänelle periksi, opettele pitämään puolesi.
Aika tökerö tätisi kun testamenttasi kaiken vain sinulle.
Tuskin se siskopuoli mitään olisi ap:lle antanut jos hän olisi ollut se perinnönsaaja :)
Jos naapurin Erkki hoksaa vaatia osaansa niin annatko sillekin ettei tulee riitaa?
Sanot vaan topakasti, että et halua toimia tätisi tahtoa vastaan. Kuolleiden toivetta pitää kunnioittaa.
Aika tökerö tätisi kun testamenttasi kaiken vain sinulle.
Etkö lukenut aloitusviestiä? Kyseinen täti ei siis ollut mitään sukua aloittajan siskopuolelle!
"Jotain" voi toki antaa jos _ITSE_ haluaa. Kannattaa kuitenkin miettiä, että 250 000 euroa käteistä + kolmio Etu-Töölöstä = ainakin jotain 600 000 euron arvosta omaisuutta. Jos tuosta lahjoittaa siskolle puolet, hän joutuu maksamaan aivan huikeat lahjaverot, noin 90 000 euroa. Tosin perinnönsaajakin joutuu ensin maksamaan perintöverot, mutta ehkä ymmärsitte pointin.
Hänellä on siis sukulaisia, joita sinä et peri ollenkaan. Samalla tavoin sinulla on sukulaisia, joita hän ei peri. Ihan selvä asia. Jätä puheet perinnöstä omaan arvoonsa. Ehdotan, että avustat häntä hänen valmistumiseensa saakka vuosittain sellaisella summalla, jonka voi antaa ilman lahjaveroa. Muistaakseni se on pari tuhatta euroa kahden vuoden sisällä, korjatkaa muut jos tiedätte. Hänelle voi myös kertoa, että hän voi menettää opintotukensa, jos ottaa vastaan isompia lahjaeriä.
Miksi ihmeessä sille siskopuolelle pitäisi jotain antaa? Eihän hän ollut tädille mitään sukua! Pitäisikö perintö jakaa myös naapureiden kanssa? Miksei myös isän ja äitipuolen?
Tai kuuluuko siskon mielestään saada myös osa naapurin perinnöstä? Eli jos joku saa rahaa, niin mulle kans!?
ja isäsikin, koska ei ota selkeää kantaa vaan pakottaa sinut naurettavien vaatimusten kohteiksi. Teepä äitipuolellesi selväksi, että hän ja isäsi ovat 10 vuoden verran olleet elättämättä sinua - siskosi on saanut sen edun - ja että jos jotain perintöä joskus jaetaan, sinä oletat, että sinä saat tuon 10 vuoden elatuksen heiltä testamentattuna niin, että siskopuolesi saa vähemmän. Johan ehkä alkaa ääni muuttua kellossa...
Perintöriitahan tuosta tulee. Teet niin tai näin, jopa verot ovat sinun vikaasi. Kyllä on ahneita korppikotkia, kun eivät ole edes sinua koskaan elättäneet.
Nyt vain panostat omaan perheeseesi, et ole missään erityisessä yhteydessä siskopuoleesi tai äitipuoleesi ja isääsi kohtelet niin kuin ennenkin. Älä ala törkeiden ihmisten maalitauluksi.
käske sen ahneen siskopuolesi suksia v..uun. Nauti itse rahoistasi ja säästä vähän omille lapsillesi!
Toisaalta uskon koko tarinan olevan vain provoilua, sillä eihän kukaan voi olla noin tyhmä, että edes ajattelisi antavansa perinnöstään puolet siskopuolelleen, jos on omiakin lapsia elätettävänään!
että sisarukset saavat samanverran perintöä. Eli jos täti on testamentannut noin 600 000 euroa perintöä yhdelle siskolle, niin tämä perintöä ilman jäänyt sisko saa sitten periä myöhemmin yksin isänsä.
Lahjoita vaikka mieluummin sitä rahaa mutta asuntoon ei kannata päästää asumaan. Tavallisesta vuokralaisesta pääsee tarvittaessa eroon mutta lähisukulaisen "häätäminen" on monin verroin vaikeampaa... Olen melko varma, että hän suhtautuisi kämpään kuin omaansa sillä erotuksella, että sinä saat maksaa tulevat rempat ym. kustannukset. Raha on aina vain rahaa; vetoa siihen lahjaveroon - ethän halua tädin perintöä sellaiseen haaskata - ja lahjoita "sallittu" summa. Kyllähän tuollainen perintö väleihin voi vaikuttaa mutta koska siskollasi ei ole mitään oikeutta perintöön, en ymmärrä miksi hänellä on sellainen käsitys että hänelle kuuluisi jotain? Vain siksi, että sisko saa? Siskopuolesi vaikuttaa epäkypsältä ja itsekkäältä; samoin hänen äitinsä jos kerran hänkin on samaa mieltä...
Jos siskosi kuitenkin asuntoon muuttaa, niin tehkää kirjallinen vuokrasopimus - ihan kuten kenen tahansa kanssa. Tämä siitä syystä, että sanallisia sopimuksia on vaikea todistaa. Vuokrasopimukseen ehdottomasti kohta, että vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus eli saat tarvittaessa siskosi pois asunnosta (jos vaikka omat lapsesi tarvitsevat asuntoa). Ja vuokraksi sovitte vastikkeen + pienen kuukausittaisen korvauksen tulevia korjauksia, remontteja tms. varten.
Olen itse perinyt sukulaiselta kuta kuinkin vastaavan summan rahaa ja vanhan sukutilan. Minulla on useita (täys)sisaruksia; he eivät kyllä rahaa pyydelleet mutta halusin itse jakaa summasta myös heille. Ja omille lapsilleni halusin säästää pesämunan aikuisuutta varten. Tähän kaikkeen summasta on hyvin riittänyt; pyrin sijoittamaan loput rahat tuottoisasti eli eivät ne millään säästötilillä makaa. Olemme välillä (ennen perintöä) olleet taloudellisesti todella tiukoilla, joten osittain siksi sisarukseni eivät ole meille olleet kateellisia. Tilasta puolestaan on tullut koko perheen (oman perheeni, vanhempieni, sisarusteni perheineen) kesänviettopaikka, jota pidetään kunnossa yhteisvoimin.
että sisarukset saavat samanverran perintöä. Eli jos täti on testamentannut noin 600 000 euroa perintöä yhdelle siskolle, niin tämä perintöä ilman jäänyt sisko saa sitten periä myöhemmin yksin isänsä.
Ovat vain puolisisaruksia. Mistä me tiedämme, miten paljon tämä siskopuoli tulee saamaan perintöä omilta sukulaisiltaan.
Tiedän tapauksen jossa välit menivät yli 20vuotta sitten poikki sen takia, että aikuisista yli 50-vuotiaista sisaruksista yksi sai perinnön (joka oli jotain tyyliin 12 000 markkaa) ja loput kaksi eivät mitään. Välit poikki, että pamahti.