Lue keskustelun säännöt.
Mies ei vaan pääse opiskelemaan. Pitäiskö vaan yhä kannustaa yrittämään, vai kehottaa keksimään jotain ihan muuta?
15.12.2024 |
Mies haluais päästä ylenemään urallaan, mutta vakituiseen paikkaan vaaditaan tietty tutkinto. Esimiehet on myös kannustaneet sen tutkinnon hankkimaan, koska heidän mielestä mies olisi siinä tehtävässä aivan tosi hyvä. Samaa sanoo miehen alaiset.
Mies haluaa tosissaan kouluun, ja on hakenut sinne nyt 5 kertaa. Panostaa pääsykokeisiin tosi paljon, kuluttaa 1 kk loman täysin pääsykokeeseen lukemiseen. On tehostanut opiskelutekniikkaa. Aina pärjää muissa asioissa hyvin, mm.haastattelusta saa oikein hyvät pisteet ja arviot, mutta teoriakokeesta liian alhaiset eli ei ole kouluun päässyt. Joka kerta ollut hänelle valtava pettymys kun aina ajattelee, että nyt menee paremmin.
Mä olen alkanut ajatella että ehkä tuo koulu ja teorian opiskelu ei vaan ole hänen juttu. Että ehkä nyt pitäis vaan luovuttaa ja keksiä jotain muuta. Että jos ei pääse ylenemään, niin jotain muuta työn muutosta että olisi mielekkäämpää? Tai jotain.
Mutta en ole vaan uskaltanut tätä vielä sanoa, koska se on hänelle ollut jo niin kauan niin iso haave. Ja siis tottakai mä haluaisin että hän onnistuisi ja sinne pääsisi, mutta 5 kertaa jo hylsy pääsykokeesta, niin...
Pitäiskö mun silti vaan olla hiljaa ja tsempata jatkamaan?
Kommentit (93)
61/93
|
15.12.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Ilmeisestu joku AMKKI-tutkinto kun on haastatelu? Jossei ole 5 kerralla päässyt niin eihän tosta mitään tule. Puolisolle raskasta kun miehen kesälomat menee lukemiseen eikä tulosta tule. Mies on ilmeisen tyhmä tai oppimishäiriöinen. Älä ainakaan kannusta enää pitempään hakkaamaan päätä seinään. Joku muu tavoite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä ainakaan kannusta enää pitempään hakkaamaan päätä seinään. Joku muu tavoite.
Kiitos.
Juuri tähän toivoin saavani vastauksia. Sanoako miehelle suoraan että enää ei kannattaisi hakea koulutukseen, vaan miettiä onko tämä sittenkään Se Juttu, jos ja kun siihen ei pääse? Vai antaa vaan hakea ja kannustaa edelleen... Ap
Anna aikuisen miehen ratkaista itse asiansa.
Älä ota kantaa ollenkaan. Mies tietää itse milloin on valmis antamaan periksi. Ja jos kuitenkin päätät sanoa jotain, niin sano vain yhden kerran äläkä jankuta asiasta enempää. Tuskin itsekään haluat, että joku tyrkyttäisi mielipiteitään asiaan, joka on sinulle tärkeä. Sellainen on pelkästään ärsyttävää ja siitä tulee tunne, että toinen ei ymmärrä.
Toisten ongelmat toisten ongelmina ja omat omina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Antaisin miehen päättää.
Sama juttu. Jos sinä päätät, niin mies syyttää asiasta vielä sinua.
Vierailija kirjoitti:
Älä ota kantaa ollenkaan. Mies tietää itse milloin on valmis antamaan periksi. Ja jos kuitenkin päätät sanoa jotain, niin sano vain yhden kerran äläkä jankuta asiasta enempää. Tuskin itsekään haluat, että joku tyrkyttäisi mielipiteitään asiaan, joka on sinulle tärkeä. Sellainen on pelkästään ärsyttävää ja siitä tulee tunne, että toinen ei ymmärrä.
No tämähän juuri on syynä tähän aloitukseen, että mietin onko minun asiani sanoa mielipidettäni lainkaan. Tottakai jos kysyy, mutta muuten. Juuri siksi että kyseessä on hänen suuri haaveensa. Jankuttajatyyppiä en ole. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AMK:ssa pääsykokeet ovat vaikeimmat ja on tuurista kiinni, pääseekö sisään. Kun pääsee sisään, niin kaikista vaikeimpia ja vaativimpia ovat työharjoittelut. Teoriat ovat pakkopullaa ja monet käyttävät tekoälyä, mitä ei kokeissa saisi tehdä. Ryhmätöissä monet luistelevat ja pistävät yhden tekemään työt ja itse vetoavat perhe- ym. syihin, työkiireisiin, sairastumisiin ja koiran kuolemiin. Joten kannattaa panostaa pääsykokeisiin pari kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ainakaan kannusta enää pitempään hakkaamaan päätä seinään. Joku muu tavoite.
Kiitos.
Juuri tähän toivoin saavani vastauksia. Sanoako miehelle suoraan että enää ei kannattaisi hakea koulutukseen, vaan miettiä onko tämä sittenkään Se Juttu, jos ja kun siihen ei pääse? Vai antaa vaan hakea ja kannustaa edelleen... Ap
Mä sanoisin mielipiteeni, mutta hänenhän se päätös on. Ja jos taas pyrkii, niin sitten tsemppaisin siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, tiedän että tämä on ap:n ketju, mutta mulla on samanlainen ongelma! Voiko joku auttaa?
Meilläkin tuohon on haettu monta kertaa ja korkeakoulututkinto auttaisi etenemään uralla. Ongelma on kuitenkin siinä, että kumppani ei ole ensikertalainen, vaan on nuorena aloittanut AMK-koulutuksen (ihan eri alalta eli ei liity tähän), mutta jätti sen kesken kun työt vei mukanaan. Taustalla ammattikoulupohja.
Viimeisissä pääsykokeissa hän on jo pärjännyt niin hyvin, että ensikertalaisena pääsisi sisään... mutta ei kumminkaan nyt pääse, kun ei sellainen ole. On jo kolmas kerta kun haki. Täälläkin mietin, pitäisikö ehdottaa luovuttamista vai jatkaa kannustusta.
Vierailija kirjoitti:
Hei, tiedän että tämä on ap:n ketju, mutta mulla on samanlainen ongelma! Voiko joku auttaa?
Meilläkin tuohon on haettu monta kertaa ja korkeakoulututkinto auttaisi etenemään uralla. Ongelma on kuitenkin siinä, että kumppani ei ole ensikertalainen, vaan on nuorena aloittanut AMK-koulutuksen (ihan eri alalta eli ei liity tähän), mutta jätti sen kesken kun työt vei mukanaan. Taustalla ammattikoulupohja.
Viimeisissä pääsykokeissa hän on jo pärjännyt niin hyvin, että ensikertalaisena pääsisi sisään... mutta ei kumminkaan nyt pääse, kun ei sellainen ole. On jo kolmas kerta kun haki. Täälläkin mietin, pitäisikö ehdottaa luovuttamista vai jatkaa kannustusta.
Eikös se mene niin että kun ei ole tutkintoa valmiina niin on edelleen ensikertalaisena hakijana uuteen kouluun hakiessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, tiedän että tämä on ap:n ketju, mutta mulla on samanlainen ongelma! Voiko joku auttaa?
Meilläkin tuohon on haettu monta kertaa ja korkeakoulututkinto auttaisi etenemään uralla. Ongelma on kuitenkin siinä, että kumppani ei ole ensikertalainen, vaan on nuorena aloittanut AMK-koulutuksen (ihan eri alalta eli ei liity tähän), mutta jätti sen kesken kun työt vei mukanaan. Taustalla ammattikoulupohja.
Viimeisissä pääsykokeissa hän on jo pärjännyt niin hyvin, että ensikertalaisena pääsisi sisään... mutta ei kumminkaan nyt pääse, kun ei sellainen ole. On jo kolmas kerta kun haki. Täälläkin mietin, pitäisikö ehdottaa luovuttamista vai jatkaa kannustusta.
Eikös se mene niin että kun ei ole tutkintoa valmiina niin on edelleen ensikertalaisena hakijana uuteen kouluun hakiessa.
Ei mene. Ensikertalaisuus on alun perin kehitetty juuri estämään keskeytyksiä.
Ei kannata sekaantua asiaan. Korkeintaan voisit ehdottaa hänelle, että hakisi johonkin muuallekin tmv.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä koulu?
5 kertaa on todella paljon. Ajanhukkaa. Olisin neuvonut jättämään jo kolmannen kerran jälkeen. Osoittaa ettei pärjäisi sielä opinnoissa sitten ollenkaan. Sorry vaan.
En nyt laittaisi hanskoja heti naulaan. Minä pääsin aikoinaan yliopistolle vasta kolmannella yrittämällä. Nykyään olen oman alani tohtori.
Vierailija kirjoitti:
Toisten ongelmat toisten ongelmina ja omat omina.
Sinun ongelmasi, ap, on se, että sinulla ei ole omaa elämää, johon keskittyä, niin keskityt miehesi elämään. Monen naisen ongelma.
Mikä on AMK:ssa sellainen linja johon ei ole avoimen väylää? Musiikki?
Vierailija kirjoitti:
Mitään kiertotietä koulutukseen ei valitettavasti ole. Sen tiedämme jo ja siihen ei vinkkejä tarvita. Mutta aloitus koskee nyt vain sitä, pitäisikö mun nyt vaan sanoa hänelle suoraan että mun mielestäni pitäisi luovuttaa, eikä tuo juttu nyt selvästi ole hänelle tarkoitettu? Ja että keksisi nyt jotain ihan muuta, jonka helpommin tavoittaisi. Ap
Jos mies on vielä suht nuori niin mitään kiirettähän ei oikeasti ole. Monille tulee yllätyksenä kuinka helppoa on päästä jatko-opintoihin 40+ vuotiaana, pelkkä pänttääminen kun ei auta vaan pitää osata aidosti yhdistää ja ymmärtää niitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, tiedän että tämä on ap:n ketju, mutta mulla on samanlainen ongelma! Voiko joku auttaa?
Meilläkin tuohon on haettu monta kertaa ja korkeakoulututkinto auttaisi etenemään uralla. Ongelma on kuitenkin siinä, että kumppani ei ole ensikertalainen, vaan on nuorena aloittanut AMK-koulutuksen (ihan eri alalta eli ei liity tähän), mutta jätti sen kesken kun työt vei mukanaan. Taustalla ammattikoulupohja.
Viimeisissä pääsykokeissa hän on jo pärjännyt niin hyvin, että ensikertalaisena pääsisi sisään... mutta ei kumminkaan nyt pääse, kun ei sellainen ole. On jo kolmas kerta kun haki. Täälläkin mietin, pitäisikö ehdottaa luovuttamista vai jatkaa kannustusta.
Eikös se mene niin että kun ei ole tutkintoa valmiina niin on edelleen ensikertalaisena hakijana uuteen kouluun hakiessa.
Ei mene.
Riippuu kauan siitä kesken jääneestä opiskelusta on aikaa. Ennen syksyä 2014 alkaneita ja kesken jääneitä opiskeluita ei lasketa. Syksystä 2014 alkaen vastaanotettu opiskelupaikka vie ensikertalaisuuden, vaikka jäiskin kesken.
Jos tilanne vaikuttaa huomattavasti sinun ja perheen elämään, kävisin ehkä keskustelua siitä, kuinka monta kertaa vielä yritetään ja mikä olisi vaihtoehtoinen suunnitelma.
Toki kun tätä palstaa lukee niin aikakin ap:n mies yrittää tehdä jotakin elämällään, toisin kuin monet muut. Eli tuo ko tavoite voi aktivoida ap:n miestä elämässä ja estää passivoitumiselta, vaikka tavoite ei täyttyisikään.