Tipaton tammikuu 2025

Tuo ylempi siis tähän Tammenterhon kommenttiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkakaa samaan malliin. Mun tipaton alkoi 2 vuotta sitten ja jatkuu yhä. Viikonloppuryyppämisestä pääsee eroon. 👍😁

Wau, hyvä sinä! Miten on vaikuttanut kaikkiin juhliin, ystäväpörukoiden yhteisiin rientoihin, reissuihin...?  Mä toivoisin, että pääsisin siihen, että normi arki ja normiviikonloput pystyis olla aina holittomalla ja sitten lomilla yms. vois nauttia etenkin viiniä ruuan kanssa. Se tuntuu vaikealta edes ajatuksena jättää kokonaan. Nyt tosin aika harvassa on ne normi viikonloputkin, jolloin ei ole tullut viinipulloa korkattua...

Ope

En juuri käy viihteellä, mutta kyllä minä jäin toisena vuotena työpaikan pikkujouluista vapaaehtoisesti pois. Ensimmäisenä vuotena olin siellä selvin päin, oli ihan ok, mutta siinä äkkiä huomasi sen meiningin. Ajattelin, että muut olivat enemmän vaivautuneita kun yksi ei juonut..  Kesälomalla kävin muutaman kerran terassilla kaverin kanssa. Otin tuolloin alkoholittoman drinkin, eikä se mitenkään tuntunut oudolta. Suomalaisessa kulttuurissa on se ongelma, että kun alkoholi on meillä laillinen huume ja se yhdistetään kaikenmaailman kissanristijäisiin ja sitä on joka paikassa tarjolla. Onneksi nykyään on paljon alkoholittomia vaihtoehtoja. Itsellä oli tilanne, että tulin juoneeksi työviikon päätteeksi viikonloppuisin ja sitten kokeilin vähentää juomista. Välillä onnistuin vähentämään parin viikon ajaksi, mutta kolmannella viikolla sitten menikin pari litraa punkkua, että heilahti. Loppujen lopuksi tulin siihen tulokseen, että parempi kokoeilla vaan täysraittiutta. 

Jee, niin vaan meni taas viikonloppu raittiina. Erityisesti näin sunnuntaiaamuna on tyytyväinen olo, kun herää aikaisin energisenä, koko päivä edessä. Joskus meni pitkälle iltapäivään, että sai itsensä toimintakykyiseksi. Perjantain ja lauantain alkuillat ovat ne vaikeimmat. Tekisi mieli luisua vanhaan, tuttuun lipittelyyn. Muutaman tunnin kun odottelee ja menee vaikka ulos kävelemään, tunne menee ohi. En ole laihdutuskuurilla, mutta onhan se kiva katsoa peilikuvaa, jolla ei ole punaiset silmät ja turvonnut viininaama. Usein kuulee, että alkoholistit valehtelevat itselleen, että voisivat olla ilman, mutta eivät halua. Minä olen jo pitkään tiennyt, että en vain pysty. Ulkopuoliset eivät uskoisi, millaisessa suossa olen tarponut tämän asian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ollut tarkoitusta tänäkään vuonna pitää mitään tipattomia. Näin on kuitenkin päässyt käymään. Koska on jo 18. päivä, voisin ihan kokeilumielessä jatkaa kuun loppuun.

Olen esivaihdevuosi-ikäinen ja huomannut, että alkoholia ei todellakaan voi ottaa kuin vähäisiä määriä. Muutenkin tämä ikä aiheuttaa inhottavaa hormonaalista päänsärkyä, niin olen uskaltanut juoda maksimissaan kaksi olutta kerralla. Näköjään se vain menee niin, että iän mittaan ei kiinnosta juoda humalaan asti. 

N77

Olen 45 ja huomannut ihan saman, päänsärkyä tulee pienestäkin määrästä. Olen lukenut alkoholin vaikutuksesta estrogeenitasoon ja ehkä se olis parempi tässä iässä opetella olemaan kokonaan ilman mm. syöpäriskin vuoksi.

Try Dry

Su-aamujen sietämätön keveys ehkä parasta Tipattomuudessa. Niin monet päivät menneet ohi tokkuraisen olon takia--alkuvk myöskin samoissa merkeissä.

Riskihän tietty on että tipaton jää päälle toistaiseksi. Zemppiä kaikille!

Leevi

Moi kaikki ja kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta!

Sain pohdittavaa itselleni eli olenko alkoholista riippuvainen, onko se vain tapa, olenko suurkuluttaja ja/tai alkoholisti jne. Tällä hetkellä sanoisin noihin kohtiin kyllä, mutta mikä on se viimeinen totuus?  Tätä täytyy tuumailla.  

Alkoholin suhteen on edelleenkin mennyt hyvin eli ei suuria mielitekoja, eikä lainkaan lankeamisia tai "lähelle piti" -tilanteita.  Tämä minua suuresti ihmetyttää kun viime tammikuu oli ihan toista luokkaa tuon asian suhteen, ja meillä valitettavasti alkoholia on ja sitä puoliso joka päivä varsin runsaasti käyttää.  En ole myöskään niin hermona kuin vuosi sitten, vaikka eilen kyllä meinasin pillastua kun puoliso avasi joululahjapullon joka piti korkata vasta tipattomani jälkeen kun sattuu olemaan juuri minun suosikkiani, eikä juurikaan hänen.  Mutta ilmeisesti kalja ei riittänyt vaan piti saada lisää prosentteja vereen.  Juo sitten, mutta harmittaa hänen puolestaan kun ei pysty edes yhtä päivää juomatta olemaan.  

Yöt ovat edelleen haasteellisia kun uni ei meinaa tulla millään ja saan valvoa aamuyön tunneille saakka.  Mitään uusia muutoksia olossani en ole viime päivinä huomannut, mutta näinkin on hyvä, vaikka iho voisi kyllä paremmaksikin muuttua ja silmäpussit jonnekin kadota.  Mutta, minulle on käynyt kuin Tammenterholle mitä tulee ulosteen väriin ja koostumukseen.  Nyt viimeistään sitä tajuaa, että minunkin elimistöni on ollut kovilla alkoholin takia.  Tämäkin oli tarpeellinen herätys itselleni.  Mutta onhan jotain muutakin kuitenkin muuttunut eli verenpaineeni on normaali vaikka kokeilumielessä laitoin viikko sitten verenpainelääkeet tauolle. Toki seuraan verenpainetta säännöllisesti eli mittaus 2xvrk.

Kun aloitin tipattoman ja laihiksen yhtä aikaa tuumin joutuvani pohjattomaan suohon, mutta ilmeisesti tipattoman suhteen se olikin hyvä ratkaisu, sillä ajattelen vain syömistä enkä juurikaan olutta tai viiniä!  Enää kotiin tullessa ei tee mieli rapsauttaa oluttölkkiä auki tai ottaa lasillista viiniä, eikä illallakaan saunaoluttakaan kaipaa vaan jotain muuta hyvää suuhunpantavaa.  Aivoni siis taas pelleilevät eli mieliteosta toiseen.  Tipattomuuden kannalta erinomaista, mutta laihtumisen suhteen sitten vähemmän.  Joka tapauksessa jo pelkkä päivittäisen alkon juomatta jättäminen on yhä edelleen painoani hieman tiputtanut eli tämän päivän vaakalukema oli 65,3.  Hiljaa hyvä tulee, mutta onhan minulla tarvetta ottaa itseäni niskasta myös dieettiasian suhteen.  Pääasia kuitenkin, että alkoholi pysyy poissa ainakin tämän kuun loppuun, ja sen jälkeen vähennän huomattavasti sen käyttöä.  Haluaisin lopettaa kokonaan, mutta se on jo utopiaa se.

Siirryn katsomaan hiihtoja.  Mukavaa sunnuntaita kaikille  t. Koivu

Jälleen yksi viikonloppu selvinpäin, ja vaikka eilen illalla etenkin saunan jälleen teki hetken aikaa mieli hapanta, niin mieliteko meni ohi korkkaamalla alkoholittoman oluen. Tavat on lujassa, mutta selkäranka on lujempi 😄 En silti vieläkään tiedä jatkanko kuukauden loppuun vai en, mutta sen tiedän että tämäkin aika ilman alkoholia on varmasti tehnyt hyvää elimistölle. Ärsyttää vain muutamat kommentoijat, jotka saarnaa alkoholin vaaroista ja syyttää alkoholistiksi ihan jokaista joka alkoholia käyttää. Itse sorruin samaan lopetettuani tupakoinnin, mutta tajusin nopeasti että sekin on jokaisen oma asia. Vaarat on tiedossa, joten ei ole minun asiani nillittää tupakoiville ystävilleni, että kyllä sinunkin kannattaisi lopettaa.

Tammenterho

Joka pv tekee mieli viinaa mutta ei ole alkoholisti. Hah hah. Eipä tietenkään. 

19. tipaton päivä nyt menossa, ja ei ole kyllä elämä parantunut.

Yhtä huonosti nukun kuin aina ennenkin eik painokaan ole pudonnut yhtään.

Katsellaan vielä kuun loppuun asti, tapahtuuko mitään. Sitten varmaan jatkuu juominen.

Siinäpä se sujahti hyvin ja tipattomasti koko viikonloppu. Kovasti pistää miettimään miten se voi muina kuukausina olla niin vaikeaa.

Päivä 19

-Tomsku

Huh, eksyin johonkin väärään tipaton tammikuu ketjuun jossa oli vähintäänkin outo meininki ja kinasteltiin ei tipattoman vaan ketjun aloituspäivästä :D

Taas on yksi viikonloppu mennyt ja ajatus jatkaa vielä toinen kuukausi tai ehkä jopa se 100 päivää tuntuu entistä kiinnostavammalta. Mulle hyvät yöunet on antanut niin paljon energiaa päiviin ja tiedän että jo pari lasillista viiniä vaikuttaa unenlaatuun dramaattisesti. On myös mahtavaa kun aamuyön heräilyt on poissa! 

 

Kellään muulla ajatuksia jatkaa tipattomuutta tammikuun jälkeen?

Try Dry

Tammikuuta jäljellä enää 10 päivää eli noin 1,5 viikkoa. Nopeasti kuluu aika. Haasteen päättyminen tuntuu jopa jotenkin haikealta, osa minusta haluaisi jatkaa edelleen. Jaa-a, enpä tiedä. Katsotaan mitä tuleman pitää.

Päivä 21

-Tomsku

Kaljalla kävin just. Hyvää oli! 🍻

Vierailija kirjoitti:

Tammikuuta jäljellä enää 10 päivää eli noin 1,5 viikkoa. Nopeasti kuluu aika. Haasteen päättyminen tuntuu jopa jotenkin haikealta, osa minusta haluaisi jatkaa edelleen. Jaa-a, enpä tiedä. Katsotaan mitä tuleman pitää.

Päivä 21

-Tomsku

Kannattaa jatkaa. Ei tipattomasta ole muuten kamalasti hyötyä, jos seuraavat 11 kk ryypiskelee.

Kyllä se holiton 100 päivää kiinnostelee edelleen. Tammikuu nyt menee, eihän tässä ole kuin yksi viikonloppu enää edessä. Juominen keskittynyt viikonloppuihin, arkena osaan olla ilman.

Voisin harkita kokonaan lopettamista. Kyllä se silti mietityttää. Ei ehkä muiden suhtautuminen niinkään vaan että osaako sitä enää juhliakaan ilman? Joskus harvoin jotain juhlia on, tänä vuonna itsellä olisi pyöreät tulossa. Olisi se aika iso juttu jos voisi olla hauskaa ilman viinaa. En siis juo viinaa, mutta sanonta menee noin. 

Toki krapuloita ei tulisi ikävä. Välillä vajoan sellaiseen itsetutkiskeluun, että oksat pois. Henkinen krapula on pahin. Tunnistan myös tuon, että vaikea tässä on yrittää laihduttaa samalla kun on juomatta.

Aika kivuttomasti meni kolmas viikko. Vointi hyvä ja pirteenä herää. Päätöksenä on jatkossa vähentää päiviä, jolloin otan. Aika turhaa arkena se pari kaljaa ottaa. 100 päivää pohdin aiemmin, mutta niin harvinainen tilanne on 31.1.-2.2., että muu perhe lähtee reissuun ja sehän tarkoittaa kyllä lauantaille padelia, äijien saunailtaa ja sillon hyvällä omalla tunnolla myös olutta. 

Tsemppiä loppusuoralle!

mikael

Liian hyvin tässä on mennytkin!

Eilen päivällä se sitten tapahtui eli tuli järjetön halu lähteä välittömästi kauppaan ostamaan pari pitkää Karjalaa ja kulauttamaan ne välittömästi alas kurkusta.  Onhan tässä jo tipattomana oltukin melkein yhtä kauan kuin viime tammikuussa (24pv) eli nyt helkkari soikoon haluan kaljaa.  Huh, tuo tosi voimakas mielihalu haihtui lopulta pois, mutta vain uusiakseen illemmalla.  Onneksi kotona oli harvinaislaatuinen tilanne eli ei tipan tippaa %-juomia, ja onneksi sain lopulta itsestäni henkisen niskalenkin enkä lähtenyt kauppaan vaan kiskoin "Novellea" napaan lasikaupalla.  Hitto kuinka inhoaisin itseäni jos olisin langennut, ja voi hitto mistä tuollainen mieliteko yhtäkin iski.

Tipaton lähenee loppuaan ja vaikka haluaisin jättää alkoholin ihan kokonaan, niin se ei tule onnistumaan.  Pyrinkin siihen, että viikolla en joisi lainkaan, en edes yhtä saunaolutta koska yksi voi johtaa toiseen, toinen kolmanteen jne. enkä luota omaan itsekuriini.  Alkoholijuomat pitäisi jättää viikonlopulle, eikä silloinkaan saisi kitata kuin kameli joka Saharassa keitaalta vettä löytää.  Pystynkö tähän?  Hullua kyllä eli en juo humaltuakseni vaan koska olut, viini ja muutamat muut juomat ovat hyvänmakuisia.  En kaipaa humalaa, pikku pöhnää tms. kun iloisen humalan sijaan väsähdän ja alan tapailemaan Nukku-Mattia.  Sitten herätys aamuyöstä kun on jäätävä morkkis ja hetikohta karmea krapula.  Tuo viimeksi mainittu on iän tuoma riesa, sillä nuorempana se oli minulle täysin tuntematon käsite.  

Aivoni toinen lohko sanoo että älä korkkaa 1.2 ja toinen, että älä korkkaa ollenkaan.  Ehkä korkkaan, ehkä en, mutta tärkeintä olisi että vähentäisin alkoholinkäyttöäni reippaasti ihan jo terveydellisistä syistä, enkä haluaisi enää lisää kaljamahaa kasvattaa vaan sitä kuihduttaa.  Toki hankalaa tulee olemaan kun kotona itseni lisäksi asuu toinenkin alkoholin suurkuluttaja joka ei halua lopettaa tai vähentää.  Itse kuitenkin haluan elää terveemmin ja pidempään jos vain mahdollista.  Kurinpitoa siis edessä eli opittava kuuntelemaan pääni järkevämpää osaa ja kasvatettava itsekuria niin alkon kuin syömistenkin suhteen.  

Jotain hyvääkin eli olen alkanut pikku hiljaa lisäämään liikuntaa.  Takana 3x35min, 45min ja tunnin kävelylenkit. Joku kotijumppa tai käsipainot voisi olla hyvä lisä.  Jostain pitää ohjeita kaivaa jotta ei jäisi vain ajatuksen tasolle.

Tälläistä tänään.  t. Koivu

Heippa Koivu (ja kaikki muutkin), niin tutulta sanasi kuulostavat.

Nämä tammikuut ovat osoittaneet kuinka hyvin arki ja elo sujuvat ilman viiniä. Ei mitään tarvetta arki-iltojen tissutteluun. Miksi sen sitten aina kesäiltojen myötä ehtii unohtaa? Siinäpä pohdittavaa taas tällekin vuodelle. 

Päivä 22

-Tomsku

Raskasta on ollut, koronaa meinaa iskeä eikä voi ottaa yhtään näkäräistä siihen, onneksi ei ole kurkku ainakaan vielä kipeä, pientä köhää vaan ja rintaan välillä pistelee varsinkin kun tekee jotain raskaanpaa. Ostan pirusti jouluoluita aina tammikuussa, koska silloin niitä saa tarjouksesta, helmikuussa niitä on mukava sitten juoda, nytkin on varasto ja kaapit täynnä kaljaa ja viinaa. Tuskaa on mutta eiköhän se tästä kohta helpota.

Vierailija kirjoitti:

Heippa Koivu (ja kaikki muutkin), niin tutulta sanasi kuulostavat.

Nämä tammikuut ovat osoittaneet kuinka hyvin arki ja elo sujuvat ilman viiniä. Ei mitään tarvetta arki-iltojen tissutteluun. Miksi sen sitten aina kesäiltojen myötä ehtii unohtaa? Siinäpä pohdittavaa taas tällekin vuodelle. 

Päivä 22

-Tomsku

Sama juttu, arki-illan tissuttelu ei ole nyt käynyt mielessäkään mutta mikä siinä tosiaan on että just kesäiltoina viini maistuu? Ja lomalla? Onko se vaan opittu tapa että muka rentoudutaan?

Try Dry