Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle
Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle
https://www.kela.fi/ajankohtaista/mielenterveysongelmat-veivat-jo-yli-1…
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikalla voi tehdä juosten kusten hommia ja källejä. Siis källejä joista tulee lisäkustannuksia. Kiireessä voi jäädä vesihana päälle jne.
Sanoisin, että niin kiireellä hommia tehdään, että källit syntyy ihan itsestään. Ei tarvitse edes suunnitella sellaisia.
Hutiloiden tulee puolivalmista, tai ehkä valmistakin, mutta jälkikäteen joutuu korjailemaan. Ei ehkä paras ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on myös siinä, ettei saa toimivia lääkkeitä. Esimerkiksi pojallani masennusta ja unettomuutta. Ne masennuslääkkeet mitä hän sai, teki hänestä niin tsombin, ettei hän enää jaksa käydä töissä kun nukuttaa 15h vuorokaudessa.
Miksi masentuneelle annetaan lääkkeitä, jotka väsyttää ja vie vähätkin voimat? Pojalla on mieliala jo parempi, mutta edelleen nukkuu enimmäkseen, eli kyllä tämä työkyvyttömyys on lääkkeillä aiheutettu. Eikä lääkäri suostu vaihtamaan lääkettä esimerkiksi nukahtamislääkkeeseen, joten näillä mennään.
Onhan psyykenlääkkeitäkin vaikka kuinka paljon erilaisia. Itsekin kokeillut ja on jätetty pois, jos ei sovi. Zombiksi en suostuisi. Yksi lääke lähti siihen suuntaan, joten se vaan otettiin pois.
Masennusta on depressiivistä (johon auttaa, jos auttaa, usein SSRI tai SNRI). Sitten on uupumustyyppistä, mihin nuo eivät välttämättä auta yhtään ja saattavat jopa pahentaa, mutta Voxra saattaa auttaa, sitä kuitenkaan ei aina edes kokeilla. Pyytäisin lääkäriltä Voxraa, jos poika saataisiin hereille. Se on lievä stimulantti, joka ainakin omaan päähäni sytytti valot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on myös siinä, ettei saa toimivia lääkkeitä. Esimerkiksi pojallani masennusta ja unettomuutta. Ne masennuslääkkeet mitä hän sai, teki hänestä niin tsombin, ettei hän enää jaksa käydä töissä kun nukuttaa 15h vuorokaudessa.
Miksi masentuneelle annetaan lääkkeitä, jotka väsyttää ja vie vähätkin voimat? Pojalla on mieliala jo parempi, mutta edelleen nukkuu enimmäkseen, eli kyllä tämä työkyvyttömyys on lääkkeillä aiheutettu. Eikä lääkäri suostu vaihtamaan lääkettä esimerkiksi nukahtamislääkkeeseen, joten näillä mennään.
Ei herranjestas, lääkärin vaihto tietenkin tuollaisessa tilanteessa! Itsellä satunnainen rauhoittava käytössä ja en olisi ikinä kuntoutunut työelämään ilman sitä ja lopettamatta mielialamömmöjä. Luojan kiitos ihan kaikki lääkärit eivät pelkää hysteerisesti Valviraa, kokeneista lääkäreistä taitaa löytyä n
Milläs työpaikkalääkärin vaihdat? Joo, ihmettelen miksei pojalleni anneta edes kokeeksi nukahtamislääkkeitä tai rauhoittavia. Itselläni oli myös masennus ja univaikeuksia nuorena ja sain niitä, niin jaksoin edes töissä käydä. Mutta nykyään niitä ei millään määrätä. Psykoosilääkkeitä unettomuuteen🙄.
Ja kun poika kuitenkin sanoo, että on jo muuten hyvä olo, ei vaan millään pysy hereillä näillä lääkkeillä päivälläkään. Eli minusta voisi tuon iltalääkkeen jo ajaa alas ja saahan esimerkiksi vahvaa melatoniiniakin reseptillä, mutta sitäkään hänellä ei olla edes kokeiltu.
Ihme touhua nykyään.
Mikäs sen masennuksen aiheuttaa? Ympäristöolosuhteet vai muut ihmiset?
Alkaa kallistumaan siihen, että juuri niiden ihmisten paskatoiminta aiheuttaa masennusta, kuin mikään muu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on myös siinä, ettei saa toimivia lääkkeitä. Esimerkiksi pojallani masennusta ja unettomuutta. Ne masennuslääkkeet mitä hän sai, teki hänestä niin tsombin, ettei hän enää jaksa käydä töissä kun nukuttaa 15h vuorokaudessa.
Miksi masentuneelle annetaan lääkkeitä, jotka väsyttää ja vie vähätkin voimat? Pojalla on mieliala jo parempi, mutta edelleen nukkuu enimmäkseen, eli kyllä tämä työkyvyttömyys on lääkkeillä aiheutettu. Eikä lääkäri suostu vaihtamaan lääkettä esimerkiksi nukahtamislääkkeeseen, joten näillä mennään.
Ei herranjestas, lääkärin vaihto tietenkin tuollaisessa tilanteessa! Itsellä satunnainen rauhoittava käytössä ja en olisi ikinä kuntoutunut työelämään ilman sitä ja lopettamatta mielialamömmöjä. Luojan kiitos ihan kaikki lääkärit eivät pelkää hysteerisesti Va
Milläs työpaikkalääkärin vaihdat? Joo, ihmettelen miksei pojalleni anneta edes kokeeksi nukahtamislääkkeitä tai rauhoittavia. Itselläni oli myös masennus ja univaikeuksia nuorena ja sain niitä, niin jaksoin edes töissä käydä. Mutta nykyään niitä ei millään määrätä. Psykoosilääkkeitä unettomuuteen🙄.
Ja kun poika kuitenkin sanoo, että on jo muuten hyvä olo, ei vaan millään pysy hereillä näillä lääkkeillä päivälläkään. Eli minusta voisi tuon iltalääkkeen jo ajaa alas ja saahan esimerkiksi vahvaa melatoniiniakin reseptillä, mutta sitäkään hänellä ei olla edes kokeiltu.
Ihme touhua nykyään.
Mikä estää menemästä työpaikkalääkärin ulkopuolelle? Jos työpaikkalääkäri ei ole psykiatri, on ihan perusteltua hakeutua muualle psykiatrin puheille. Ja jos on psykiatri, aina voi hakea second opinionin. Niitä lääkkeitä pitää poistaa/aloittaa/vaihtaa/kokeilla, jos on noin vakavia oireita. Voxra antaa energiaa päivään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on myös siinä, ettei saa toimivia lääkkeitä. Esimerkiksi pojallani masennusta ja unettomuutta. Ne masennuslääkkeet mitä hän sai, teki hänestä niin tsombin, ettei hän enää jaksa käydä töissä kun nukuttaa 15h vuorokaudessa.
Miksi masentuneelle annetaan lääkkeitä, jotka väsyttää ja vie vähätkin voimat? Pojalla on mieliala jo parempi, mutta edelleen nukkuu enimmäkseen, eli kyllä tämä työkyvyttömyys on lääkkeillä aiheutettu. Eikä lääkäri suostu vaihtamaan lääkettä esimerkiksi nukahtamislääkkeeseen, joten näillä mennään.
Onhan psyykenlääkkeitäkin vaikka kuinka paljon erilaisia. Itsekin kokeillut ja on jätetty pois, jos ei sovi. Zombiksi en suostuisi. Yksi lääke lähti siihen suuntaan, joten se vaan otettiin pois.
Masennusta on depressiivistä (johon auttaa, jos auttaa, usein SSRI tai SNRI). Sitten on uupumustyyppistä, mihin n
Tässä on varmaan sekin ongelma, että poika on liian kiltti eikä osaa vaatia yhtään mitään (ei ihme, että on masentunut). En tiedä osaako hän edes kunnolla kertoa lääkärille kaikesta, kun itsekin joudun niin paljon kiskomaan ulos hänestä asioita. Mun pitäis mennä sinne lääkäriin vaatimaan, mutta ei sellainen taida onnistua, eikä hän siihen varmasti suostuisikaan, että mä tuun sinne hänen puolesta rähjäämään. Ja tuskin se mitään auttaisikaan. Täytyy vaan toivoa, että se työpaikkalääkäri tajuaisi pikkuhiljaa vaihtaa lääkitystä. Poika kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että saa vihdoin nukuttua, mutta kun siitä nukkumisesta ei tuu tolla lääkkeellä loppua, se on ihan tolkutonta ja päiväväsymys siihen vielä päälle. Hän käy töissä silloin kun pystyy, onneksi työnantaja on ollut ymmärtäväinen. Mutta kuinka pitkään?
Olen sairauslomalla työpaikkakiusaamisen takia. Kiusaajat tekevät työni, kun olen sairauslomalla. Töitä on paljon, uusia ei palkata ja työkuorma on suuri. Näin valtiolla.
Ja monesti mt-ongelmien alle laitetaan kaikki vähänkään tutkimusta vaativat, tutkimuksiin tai hoitoon kun ei pääse. Lisäksi esim. kroonistuneen migreenin vuoksi ei saa sairauspäivärahaa aina välttämättä, mutta liitetään siihen mukaan ahdistuneisuushäiriödiagnoosi niin on helpompaa.
86: Työpaikkalääkärin lisäksi hänellä on myös psykiatrikäyntejä, mitkä työnantaja maksaa. En tiedä onko mitään hyötyä mennä eri lääkärille/psykiatrille, koska kyllähän ne tiedoista näkee että hän on jo hoidossa. Mutta voin ehdottaa sitä pojalle. Ja jos kehtaan, ehdotan myös että tuun sinne mukaan, koska hän on huono pitämään puoliaan. Veikkaan kyllä, että kieltäytyy siitä. Vaikka hän onkin kiltti, hän on silti itsenäinen ja hermostuu kaikenlaisesta paapomisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on myös siinä, ettei saa toimivia lääkkeitä. Esimerkiksi pojallani masennusta ja unettomuutta. Ne masennuslääkkeet mitä hän sai, teki hänestä niin tsombin, ettei hän enää jaksa käydä töissä kun nukuttaa 15h vuorokaudessa.
Miksi masentuneelle annetaan lääkkeitä, jotka väsyttää ja vie vähätkin voimat? Pojalla on mieliala jo parempi, mutta edelleen nukkuu enimmäkseen, eli kyllä tämä työkyvyttömyys on lääkkeillä aiheutettu. Eikä lääkäri suostu vaihtamaan lääkettä esimerkiksi nukahtamislääkkeeseen, joten näillä mennään.
Onhan psyykenlääkkeitäkin vaikka kuinka paljon erilaisia. Itsekin kokeillut ja on jätetty pois, jos ei sovi. Zombiksi en suostuisi. Yksi lääke lähti siihen suuntaan, joten se vaan otettiin pois.
Masennusta on depressiivistä (johon auttaa, jos auttaa, usein
Tässä on varmaan sekin ongelma, että poika on liian kiltti eikä osaa vaatia yhtään mitään (ei ihme, että on masentunut). En tiedä osaako hän edes kunnolla kertoa lääkärille kaikesta, kun itsekin joudun niin paljon kiskomaan ulos hänestä asioita. Mun pitäis mennä sinne lääkäriin vaatimaan, mutta ei sellainen taida onnistua, eikä hän siihen varmasti suostuisikaan, että mä tuun sinne hänen puolesta rähjäämään. Ja tuskin se mitään auttaisikaan. Täytyy vaan toivoa, että se työpaikkalääkäri tajuaisi pikkuhiljaa vaihtaa lääkitystä. Poika kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että saa vihdoin nukuttua, mutta kun siitä nukkumisesta ei tuu tolla lääkkeellä loppua, se on ihan tolkutonta ja päiväväsymys siihen vielä päälle. Hän käy töissä silloin kun pystyy, onneksi työnantaja on ollut ymmärtäväinen. Mutta kuinka pitkään?
Onhan tuon lääkityksen pakko olla pielessä. Mikä lääke hänellä on? Joku neurolepti?
Poika KELA-terapiaan. Tuo sulkeutuneisuus ja kaiken pitäminen sisällään aiheuttaa masennusta. Voisi ajatella, että itsetunto on tällä hetkellä vähän heikoissa kantimissa?
Vierailija kirjoitti:
Olen sairauslomalla työpaikkakiusaamisen takia. Kiusaajat tekevät työni, kun olen sairauslomalla. Töitä on paljon, uusia ei palkata ja työkuorma on suuri. Näin valtiolla.
Mikään ei viduda niin paljon kuin kiusaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Pieni korjaus väitteeseen se vie naiset ja pienen osan niistä pojista jotka on syntynyt 2000 luvulla. Ja kyllä pojista, ei niitä voi miehiksi sanoa kun käyttäytyy kuin naiset
Ennen 2000-lukua syntyneet miehet puolestaan loistavat itsemurhatilastoissa. Onko se muka parempi asia kuin avun hakeminen?
Vierailija kirjoitti:
86: Työpaikkalääkärin lisäksi hänellä on myös psykiatrikäyntejä, mitkä työnantaja maksaa. En tiedä onko mitään hyötyä mennä eri lääkärille/psykiatrille, koska kyllähän ne tiedoista näkee että hän on jo hoidossa. Mutta voin ehdottaa sitä pojalle. Ja jos kehtaan, ehdotan myös että tuun sinne mukaan, koska hän on huono pitämään puoliaan. Veikkaan kyllä, että kieltäytyy siitä. Vaikka hän onkin kiltti, hän on silti itsenäinen ja hermostuu kaikenlaisesta paapomisesta.
On ihan hyvä kertoa psykiatrille läheisten näkemyksiä tilanteesta, koska itse ei kaikkea aina huomaa. Psykiatrin kanssa pitäisi seurata lääkityksen vaikutuksia ja tarpeen mukaan jatkaa/nostaa/lopettaa/aloittaa toinen rinnalle tai tilalle.
Itse en uskaltanut edes aloittaa lääkitystä sellaisen lääkärin kanssa, joka ei olisi seurannut tilannetta. Kun sain psykiatrin, jonka kanssa lääkkeitä voi säätää helposti, uskalsin aloittaa oikean lääkityksen etsimisen.
Tässä on varmaan sekin ongelma, että poika on liian kiltti eikä osaa vaatia yhtään mitään (ei ihme, että on masentunut). En tiedä osaako hän edes kunnolla kertoa lääkärille kaikesta, kun itsekin joudun niin paljon kiskomaan ulos hänestä asioita. Mun pitäis mennä sinne lääkäriin vaatimaan, mutta ei sellainen taida onnistua, eikä hän siihen varmasti suostuisikaan, että mä tuun sinne hänen puolesta rähjäämään. Ja tuskin se mitään auttaisikaan. Täytyy vaan toivoa, että se työpaikkalääkäri tajuaisi pikkuhiljaa vaihtaa lääkitystä. Poika kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että saa vihdoin nukuttua, mutta kun siitä nukkumisesta ei tuu tolla lääkkeellä loppua, se on ihan tolkutonta ja päiväväsymys siihen vielä päälle. Hän käy töissä silloin kun pystyy, onneksi työnantaja on ollut ymmärtäväinen. Mutta kuinka pitkään?
Kuulostaa pelottavasti ketiapiinilta. Mutta oli mikä oli, lääkitys ei selvästi toimi ja siksi pitäisi kokeilla jotain muuta.
En tiedä auttaako lääkärin vaihtaminen, mutta aion ehdottaa sitä pojalle. En sitten tiiä suostuuko ja jaksaako edes sellaista yrittää. Kyllä hän on niin kalpea tsombi nykyään, onneksi sentään mieliala on jo parempi. Ja joo, ei hänellä mikään loistava itsetunto ole, aika rankka kiusaamistausta jne.
Sairas yhteiskunta, sairaat yksilöt.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä auttaako lääkärin vaihtaminen, mutta aion ehdottaa sitä pojalle. En sitten tiiä suostuuko ja jaksaako edes sellaista yrittää. Kyllä hän on niin kalpea tsombi nykyään, onneksi sentään mieliala on jo parempi. Ja joo, ei hänellä mikään loistava itsetunto ole, aika rankka kiusaamistausta jne.
Onko Mirtazapin nukahtamislääkkeenä vai isommalla annostuksella? Escitalopram on kelpo lääke, mutta yleislääkärit eivät yleensä halua kokeilla muuta jos se ei toimi.
eri
Vierailija kirjoitti:
Ja monesti mt-ongelmien alle laitetaan kaikki vähänkään tutkimusta vaativat, tutkimuksiin tai hoitoon kun ei pääse. Lisäksi esim. kroonistuneen migreenin vuoksi ei saa sairauspäivärahaa aina välttämättä, mutta liitetään siihen mukaan ahdistuneisuushäiriödiagnoosi niin on helpompaa.
Kyllä ja tiedän sellaisiakin tapauksia, että kun sitä apua ei ole fyysisiin vaivoihin millään saanut, niin kyllähän ne lopulta sitten saa lisäkseen myöskin psyykkistä oireilua. Eli ei ne diagnoosit ihan tuulesta temmattuja ole, mutta oikealla hoidolla olisivat olleet vältettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajassa on jotain pahasti pielessä ja epätervettä. Ois jopa oudompi jos vois hyvin. Keho ja luonto ovat viisaita. Ne sääteilee ittensä oireilemalla.
Yksi iso ongelma on netti ja some ja suoritus yhteiskunta. Mennyt ihan liian pitkälle kehitys.
Nykyajassa on jotain pahasti pielessä ja epätervettä. Ois jopa oudompi jos vois hyvin. Keho ja luonto ovat viisaita. Ne sääteilee ittensä oireilemalla.