Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja nykyinen hallitus ei helpota tuota ollenkaan

Mitä hallitus tarkalleen ottaen on tehnyt, että vihervasemmistolaiset niin ikevät ja kipuilevat? 

 

Avaa silmäsi ja katso ympärille, moni asia on pielessä ja menossa vielä pahempaan suuntaan. Ja jos viittasit minun olevan vihervassari niin olet väärässä, en seiso polittisesti missään.

Moni asia toki on pielessä, muttet kuitenkaan osannut kertoa, mikä on nykyisen hallituksen syytä.

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa nykyajan työelämä ja siitä ne mt- ongelmat johtuu. Ennen oli työelämä parempaa ja inhimillistä kun oli työntekijöitä enemmän eikä yhdestä vedetty kaikkia ilmoja pihalle. Eletään jumalattomassa ahneuden valtakunnassa jossa ei ole ihmisellä enää mitään merkitystä vaan niillä voitoilla. Ihmisen pitäisi olla joku mahdollisimman tehokas ja voittoja tuottava kone työnantajille.

Oivallinen kommentti. Ennen työpaikoilla välitettiin myös ihmisistä eikä vain tuloksesta. Nykyään sen tulos tai ulos -tulosurheilua. Jos et tee riittävää tulosta niin olet paska työntekijä. Kuitenkin työnantaja ei aina itse hoida tonttiaan kunnolla, että työntekijä pystyisi tekemään hyvää tulosta.

Koko maailma ihan sekaisin. Jonku erheen nyt varassa ydinsota. Sittepä ei muulla ole väliä.

Kaikki on nykyään masennusta, kun ei suostuta tutkimaan, saati hoitamaan. Sitä on julkisen terveydenhuollon alasajo. Ja, jos sattuu oikeasti olemaan masentunut, on siihenkin vaikea saada kunnollista hoitoa. Monella varmaan oikeasti fyysinen vaiva tai työuupumus.

Urheilussa jos treenipäivä olisi sellainen että 10h ja tehot pois kuin kisapäivänä viidesti viikossa ja siten että edellisestä ruokailusta on noin 6h, nin ei palaudu.

Ei mitenkään, jos työ on vähänkin fyysistä. Siinä tapetaan ihmistä ja kulutetaan hänet loppuun.

Oikeesti.

10h työpäivän aikana pitäisi olla pieniä taukoja enemmän kuin 2 x10 min. Voi olla kovaa hellettä jne.

Ei mikään supermieskään kestä sitä pitkään. Ihminen on ihminen.

Jos urheiluvalmennuksella mentäisi samaa tahtia, niin tulisi vain raatoja ja nollatuksia.

Työelämän kananttaisi ottaa mallia urheilusta. Että millainen kuormitus viikkoon sopii?

Ihan oikeasti.

Jotainhan tässä maassa on pielessä. Ei voida enää kaataa kaikkea yksilöiden syyksi. Jos halutaan muutosta, pitää tunnistaa ja myöntää ongelmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja nykyinen hallitus ei helpota tuota ollenkaan

Mitä hallitus tarkalleen ottaen on tehnyt, että vihervasemmistolaiset niin ikevät ja kipuilevat? 

 

Avaa silmäsi ja katso ympärille, moni asia on pielessä ja menossa vielä pahempaan suuntaan. Ja jos viittasit minun olevan vihervassari niin olet väärässä, en seiso polittisesti missään.

Moni asia toki on pielessä, muttet kuitenkaan osannut kertoa, mikä on nykyisen hallituksen syytä.

Voiton tavoittelu. Jakuva nousujohteinen talous. Mahdotonta.

Luonnossa eliöt nukkuu ja tulee talvi ja vuoden ajat vaihtelee. Jatkuva kesä ja tuottavuus on mahdotonta ja luonnotonta.

Vierailija kirjoitti:

Jotainhan tässä maassa on pielessä. Ei voida enää kaataa kaikkea yksilöiden syyksi. Jos halutaan muutosta, pitää tunnistaa ja myöntää ongelmat.

Olisko se ihmisten vastakkainasettelu se on ongelma?

Kaikki haluaa pitää sen oman päänsä eikä halua aitoon vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ole. Herää kysymys, että kun ne vastaikkainasettelut pirstaloituu niin kohta teemme yhteistyötä "omien" kanssa. Siinä on vaikeaa tehdä bisnestä.

Vierailija kirjoitti:

mikä hitto nykyajan ihmisiä oikeen vaivaa? Jos mietitään sodasta selvinnyttä sukupolvea tai seuraavaa, ei kyllä ollut mitään tämän tyylistä todellakaan. 

Ymmärrän että elämä voi potkia munille, mutta aina se elämä jatkuu ja voit tehdä parempia ratkaisuja josta seuraa hyvää.

Oma poikani 22v toivoi että sota tulee, kun ei oikeasti näe mitään järkeä että koko pieni palkka menee kuukauden vuokraan ja loppurahoilla pitää nääntyä nälkään.

Opiskelu ei tarjonnut töitä, koska työpaikoista on kova kilpailu ja jäljelle jää ulkomaalaisille tarjotut työt joilla ei elätä itseään ja tulee halua jäädä vain työttömyystuelle säästeliäästi eläen. Kuulemma työntekijöitä on liian vähän ja ei jaksa töiden jälkeen mennä edes hakemaan ruokaa kaupasta, kun särkee paikkoja niin pahasti.

Mikä on nuorissa vikana kun toivovat oikein että pääsisi mieluummin sotaan kuin että voisi mennä leppoisiin matalapakka-alan hommiin?

Minun aikana ne oli leppoisia hommia josta sai ihan kivasti taskurahaakin säästöön.

Miks nuoria kusetetaan nyt?

He tulevat äänestämään demareita ja vasemmistoa tulevaisuudessa. Miksi nuorille ei makseta kelvollista palkkaa millä elää ja miksi työelämä on viritetty älyttömän kireäksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri sanoi viime kevättalvella, että minulla on keskivaikea masennus ja akuutti ahdistushäiriö ja olisi antanut muutaman kuukauden sairaslomaa. Mietin siinä hetken, että miten oloni paranee, jos piehtaroin yksin kotona omissa ongelmissani.

Päätin sitten soittaa pomolleni ja kerroin tilanteestani. Sovittiin, että teen vähemmän töitä, mutten jää sairaslomalle. Ratkaisu osoittautui hyväksi. Oli tekemistä, muttei stressiä ja kesään mennessä olin jälleen iloinen, oma itseni.

Hulluinta asiassa oli, ettei lääkäri voinut määrätä puolittaista sairaslomaa, vaan sitä joko ollaan töissä tai ei laisinkaan.

näissä on juuri suurin ongelma että ainoana ratkaisuna tarjotaan 2kk saikkua ja pilleripurkki kouraan..noh se tyyppi palaa sieltä yhtä masentuneena töihin, sillä sohvalla olo ei parantanutkaan masennusta...ja sitten jäädään taas saikulle. Näissä pi

Sairauslomaa saatetaan tarvita joskus, mutta se ei yksin riitä. Jos oireet johtuvat työstä, jotain pitää muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mikä hitto nykyajan ihmisiä oikeen vaivaa? Jos mietitään sodasta selvinnyttä sukupolvea tai seuraavaa, ei kyllä ollut mitään tämän tyylistä todellakaan. 

Ymmärrän että elämä voi potkia munille, mutta aina se elämä jatkuu ja voit tehdä parempia ratkaisuja josta seuraa hyvää.

Oma poikani 22v toivoi että sota tulee, kun ei oikeasti näe mitään järkeä että koko pieni palkka menee kuukauden vuokraan ja loppurahoilla pitää nääntyä nälkään.

Opiskelu ei tarjonnut töitä, koska työpaikoista on kova kilpailu ja jäljelle jää ulkomaalaisille tarjotut työt joilla ei elätä itseään ja tulee halua jäädä vain työttömyystuelle säästeliäästi eläen. Kuulemma työntekijöitä on liian vähän ja ei jaksa töiden jälkeen mennä edes hakemaan ruokaa kaupasta, kun särkee paikkoja niin pahasti.

Mikä on nuorissa vikana kun toivovat oikein et

Onhan noita Ukrainaankin lähteneet. Kun täällä ei ole heille mitään. Mieluummin kuolevat venäläisten luoteihin kuin menevät kyykkimään matalapalkalla johonkin riistettäviksi.

Hävytöntä meininkiä meillä nuorille tarjolla. Miksi ammattiliitot ei saa mitään tolkkua työelämään? Meiltä vanhoiltakin odotetaan että tehdään seittemänkymppisiksi duunia. Millä raajoilla. Mulla on jo olkapää mennyt ja pitäisi kymmenen vuotta jaksaa. Oikeesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni asia laitetaan nykyään mt-piikkiin. Normaalisti ihmisillä voi olla uupumusta, kun ei ole kone. Voi olla väsymystä, lepo auttaisi ja joidenkin oma aikataulu. Voi olla liikaa matkaa ja tehtävää, sekä säätila. Osaa ahdistaa, kipua, valoherkkyyttä jne. Jos toiselle taas asiat sujuvat paremmin firmassa ja raha virtaa. Ihmiset erilaisia.

Minunkin mieheni on työuupumuksen takia parhaillaan sairauslomalla, häntä työpaikkakiusataan ja savustetaan ulos. Lääkäri laittoi mielenterveysdiagnoosin (masennus) saikun syyksi, että pääsee jaloilleen ja saa voimia vaihtaa työpaikkaa. 

Masennus diagnoosi on yleisin, sen taakse on helppo laittaa monenlaiset syyt

Niin, kun perus terveyskeskuslääkäri ei viitsi, osaa, ei ole aikaa tai kiinnosta etsiä joisaain tapauksissa oireita niin helpointa on laittaa masennuksen tai luulosairauden piikkiin. On useita tapauksia vuosien varrelta tuttujen kokemana ja lopulta on löytynyt vakavakin sairaus. Monesti väsymykseen tai uupumukseen on syynä joku fyysinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mikä hitto nykyajan ihmisiä oikeen vaivaa? Jos mietitään sodasta selvinnyttä sukupolvea tai seuraavaa, ei kyllä ollut mitään tämän tyylistä todellakaan. 

Ymmärrän että elämä voi potkia munille, mutta aina se elämä jatkuu ja voit tehdä parempia ratkaisuja josta seuraa hyvää.

Oma poikani 22v toivoi että sota tulee, kun ei oikeasti näe mitään järkeä että koko pieni palkka menee kuukauden vuokraan ja loppurahoilla pitää nääntyä nälkään.

Opiskelu ei tarjonnut töitä, koska työpaikoista on kova kilpailu ja jäljelle jää ulkomaalaisille tarjotut työt joilla ei elätä itseään ja tulee halua jäädä vain työttömyystuelle säästeliäästi eläen. Kuulemma työntekijöitä on liian vähän ja ei jaksa töiden jälkeen mennä edes hakemaan ruokaa kaupasta, kun särkee paikkoja niin pahasti.

Mikä on nuorissa vikana kun toivovat oikein et

Kuulostaa ihan ravintola-alalta. Minimimiehitys, ei taukoja, vaikea päästä vessaan (mistä johtuen et uskalla juuri juoda), voi olla kuuma, takuulla on kiire, asiakkaat huutavat (joutuvat odottamaan, koska olet yksin töissä tms). Vuoron jälkeen tuntuu kuin olisi hakattu kepillä päästä varpaisiin. Odottaa vain milloin voi käydä nukkumaan. Työstä ei ehdi palautua. Et edes muista, mitä leppoisa tarkoittaa. Yrität vain selviytyä. Palkka surkea.

Vierailija kirjoitti:

Urheilussa jos treenipäivä olisi sellainen että 10h ja tehot pois kuin kisapäivänä viidesti viikossa ja siten että edellisestä ruokailusta on noin 6h, nin ei palaudu.

Ei mitenkään, jos työ on vähänkin fyysistä. Siinä tapetaan ihmistä ja kulutetaan hänet loppuun.

Oikeesti.

10h työpäivän aikana pitäisi olla pieniä taukoja enemmän kuin 2 x10 min. Voi olla kovaa hellettä jne.

Ei mikään supermieskään kestä sitä pitkään. Ihminen on ihminen.

 

Jos urheiluvalmennuksella mentäisi samaa tahtia, niin tulisi vain raatoja ja nollatuksia.

Työelämän kananttaisi ottaa mallia urheilusta. Että millainen kuormitus viikkoon sopii?

Ihan oikeasti.

Kyllä.

Yksilönä ei voi vaikuttaa määränsä enempää, vaikka kuinka ottaisi itse mallia ja kuinka lepäisi vapaa-ajalla. Fuskaten mm. siivouksesta, mikä on urheilussa ihan normaalia tiettyinä aikoina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mikä hitto nykyajan ihmisiä oikeen vaivaa? Jos mietitään sodasta selvinnyttä sukupolvea tai seuraavaa, ei kyllä ollut mitään tämän tyylistä todellakaan. 

Ymmärrän että elämä voi potkia munille, mutta aina se elämä jatkuu ja voit tehdä parempia ratkaisuja josta seuraa hyvää.

Oma poikani 22v toivoi että sota tulee, kun ei oikeasti näe mitään järkeä että koko pieni palkka menee kuukauden vuokraan ja loppurahoilla pitää nääntyä nälkään.

Opiskelu ei tarjonnut töitä, koska työpaikoista on kova kilpailu ja jäljelle jää ulkomaalaisille tarjotut työt joilla ei elätä itseään ja tulee halua jäädä vain työttömyystuelle säästeliäästi eläen. Kuulemma työntekijöitä on liian vähän ja ei jaksa töiden jälkeen mennä edes hakemaan ruokaa kaupasta, kun särkee paikkoja niin pahasti.

Mikä on nuorissa vikana kun toivovat oikein että pääsisi mieluummin sotaan kuin että voisi mennä leppoisiin matalapakka-alan hommiin?

Ei ole nuorissa vika. Työelämä on rikki. Se ei ole enää mitään leppoisaa puuhastelua, ei ainakaan matalapalkka-aloilla. Kaikki on tehostettu äärimmilleen.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on nykyään masennusta, kun ei suostuta tutkimaan, saati hoitamaan. Sitä on julkisen terveydenhuollon alasajo. Ja, jos sattuu oikeasti olemaan masentunut, on siihenkin vaikea saada kunnollista hoitoa. Monella varmaan oikeasti fyysinen vaiva tai työuupumus.

Voin kertoa että samanlaista on ollut aina. Todella vaikeaa saada apua mielenterveysongelmiin jos ei vahingoita itseään tai jotakuta muuta tai ryyppää itseään lähes hengiltä. Kun apua ei saa niin ongelmat vaan pahenee. On sitten porukkaa jolla elämäntapa on päihteet ja mielenterveysongelmat. Ei niitäkään osata auttaa, tai rahastahan se varmaan on kiinni. On helpompi antaa sen verran elämiseen että just ja just riittää ja pysyvät poissa näkyvistä.

Suomi on sairaiden paratiisi. Aikuiset ihmiset kustantakoon itse terveydenhuoltomenonsa. Yhteiskunnalle mahdollisesti tulevaisuudessa tuottaville voitaisiin lainata terveydenhuoltokustannukset.

Vierailija kirjoitti:

mikä hitto nykyajan ihmisiä oikeen vaivaa? Jos mietitään sodasta selvinnyttä sukupolvea tai seuraavaa, ei kyllä ollut mitään tämän tyylistä todellakaan. 

Ymmärrän että elämä voi potkia munille, mutta aina se elämä jatkuu ja voit tehdä parempia ratkaisuja josta seuraa hyvää.

Sotien jälkeen ei vielä ollut nykyisenkaltaista hyvinvointivaltiota, joten valinnanvaraa ei juuri ollut. Valintana oli lähinnä muuttaa sillan alle asumaan tai mennä töihin. Aivan kuten tämän päivän kehitysmaissa.

Useimmat menivät töihin, mutta monet todennäköisesti myös päihteiden voimin tai muuten vajaakuntoisina. Eiköhän noilta ajoilta periydy ainakin osin kansallinen alkoholi tragediamme, luultavasti myös itsemurhat olivat tuohon aikaan yleisiä, mutta niistä vaiettiin. Myös mt ongelmat olivat tabu. Kansallinen ulkoasu haluttiin pitää työtä ihannoivana, yhtenäisenä ja puhtoisena. 

Täytyy huomioida, että tämän päivän työelämä on hyvin erilaista kuin sotien jälkeen ja vielä ennen 1990-luvun lamaakin. Kiire on toista luokkaa kiitos kilpailutuksen, myös tiedolliset ja sosiaaliset vaatimukset ovat kasvaneet. Puolivaloilla ei enää pärjää useimmissa ammateissa. Tämä lisää osaltaan juuri mielenterveysongelmien osuutta työväestössä. Täytyy myös huomioida, että maatalousyhteiskunnassa ja vasta kaupungistuvassa Suomessa oli tarjolla runsaasti yksinkertaisia aputöitä ja ylipäätään suorittavia perustöitä, eivätkä nämä työt edellyttäneet 3 vuotista koulutusta.

Töitä riitti lähes kaikille, toisin kuin nykyään. Työpaikkojen globaalin siirtymän takia meillä on nykyisin pysyvä vajaatyöllisyys, työtä ei enää riitä kaikille halukkaille. 

Totta kai yhteiskuntamme on pehmentynyt ja ihmiset sen mukana. Tietynlainen resilienssi on varmasti heikentynyt, harvempi haluaa enää loistaa "työn sankarina toinen jalka haudassa". Toisaalta pehmentyminen on tuonut mukanaan paljon hyvääkin, nykyään on enemmän tilaa inhimillisille heikkouksille ja erilaisuudelle. Yhteiskunta ei enää pakota ihmisiä samaan muottiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni asia laitetaan nykyään mt-piikkiin. Normaalisti ihmisillä voi olla uupumusta, kun ei ole kone. Voi olla väsymystä, lepo auttaisi ja joidenkin oma aikataulu. Voi olla liikaa matkaa ja tehtävää, sekä säätila. Osaa ahdistaa, kipua, valoherkkyyttä jne. Jos toiselle taas asiat sujuvat paremmin firmassa ja raha virtaa. Ihmiset erilaisia.

Minunkin mieheni on työuupumuksen takia parhaillaan sairauslomalla, häntä työpaikkakiusataan ja savustetaan ulos. Lääkäri laittoi mielenterveysdiagnoosin (masennus) saikun syyksi, että pääsee jaloilleen ja saa voimia vaihtaa työpaikkaa. 

Masennus diagnoosi on yleisin, sen taakse on helppo laittaa monenlaiset syyt

Niin, kun perus terveyskeskuslääkäri ei viitsi, osaa, ei ole aikaa tai kiinn

Johdolta tulee linjaukset, että mitä saa tutkia. Esimerkkinä se, että on saatettu kieltää ferritiinin mittaaminen. Raudanpuute on todella yleistä ja se aiheuttaa oireita myös ilman anemiaa. Se voi tehdä ihmisestä täysin työkyvyttömän pahimmillaan. Mutta yhtä halpaa verikoetta ei saa ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri sanoi viime kevättalvella, että minulla on keskivaikea masennus ja akuutti ahdistushäiriö ja olisi antanut muutaman kuukauden sairaslomaa. Mietin siinä hetken, että miten oloni paranee, jos piehtaroin yksin kotona omissa ongelmissani.

Päätin sitten soittaa pomolleni ja kerroin tilanteestani. Sovittiin, että teen vähemmän töitä, mutten jää sairaslomalle. Ratkaisu osoittautui hyväksi. Oli tekemistä, muttei stressiä ja kesään mennessä olin jälleen iloinen, oma itseni.

Hulluinta asiassa oli, ettei lääkäri voinut määrätä puolittaista sairaslomaa, vaan sitä joko ollaan töissä tai ei laisinkaan.

Mä olin ensin pitkällä sairauslomalla ja palasin tekemään hyvän tovin 60-prosenttista työaikaa ennen kuin jatkoin täydellä työajalla.